234-162700 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 12.04. 20:30 Johannes Erra  
  Nyt täytyy toivoa, että Dr16-sarjan myyntiin menevät yksilöt tulisivat sellaisiin käsiin, joissa niiden palvelus voisi jatkua vielä pitkään. Varaosien vaikea saatavuus lienee oikea ongelma, mutta motivoitunut omistaja pystyisi kyllä sen ratkaisemaan. Käsittääkseni vetureilla ei ole mitään sellaista ylivoimaista ongelmaa, mikä estäisi niiden käyttöiän jatkamisen. Olisiko Fenniarail tai North Rail kiinnostunut, näin esimerkiksi? Baltiaankin noita voisi myydä, mutta siellä vetureita on nyt liiankin kanssa Venäjän suunnan tavaraliikenteen romahdettua.
kuva 08.04. 22:06 Johannes Erra  
  Dr16-sarjan poistuminen VR:n riveistä on ymmärrettävää siinä mielessä, että kyse on pienehköstä hajasarjasta, jolla yhteisiä komponentteja muiden sarjojen kanssa on rajallisesti jos ollenkaan. Tämä kuva masentaa silti suuresti, onhan tämä konkreettinen todiste suomalaisten dieselvetureiden kehitystyön huipentuman auringonlaskusta. Myös aiheellista huomata, että kuvan toinen Dv12 on 2732, joka Resiina-lehden 1/2024 mukaan on myös menossa myyntiin.
kuva 06.04. 21:39 Johannes Erra  
  De-vaunut olivat alun perin sarjaa Fot, mutta Pasilan konepajalla tosiaan rakennettu.
kuva 05.03. 01:12 Johannes Erra  
  Minun käsitykseni taas on, että Espanjassa raideleveys oli alun perin 1672 mm ja Portugalissa, yhteensopivuuden varmistamiseksi, valittiin lähes sama eli 1664 mm (tai jotain sinne päin). 1668 mm olisi sitten tullut myöhemmin, kun maat päättivät yhdenmukaistaa molempien maiden raideleveyden samaksi. Lähteitä en tähän hätään löydä, mitkä tämän varmentaisivat.
kuva 28.02. 21:18 Johannes Erra  
  Kuvauspaikka on Lissabon Santa Apolonia.
kuva 24.02. 13:09 Johannes Erra  
  Kuvan veturi poistui ajosta pian vuosituhannen vaihteen jälkeen, ja sen jälkeen radalla ei ainakaan sähkövetoisesti ole tavaraliikennettä ajettu.
kuva 16.02. 19:39 Johannes Erra  
  Portugalin valtionrautateillä tuon radan sähkövetureista tuli v. 1977 sarja 3300. Siihen samaan sarjaan niputettiin sekä nämä kaksi AEG-peräistä veturia, joista tämä on toinen, että radalle v. 1948 Britanniasta hankittu kolmas veturi. Portugalilaisten lähteiden, joiden luotettavuudesta en tiedä, mukaan kuvan veturi poistettiin käytöstä vuonna 1979. Brittiperäinen veturi oli käytössä uuden vuosituhannen puolelle, ja näin sen ensimmäisellä Portugali-reissullani Cais do Sodren aseman tienoilla v. 1990. Radan sähköistyksen standardisointi 25 kV 50 Hz systeemille on tällä hetkellä käsittääkseni rakenteilla, toistaiseksi ajetaan kuitenkin vielä tasasähköllä ja vanhoilla, yksityisradalta perityillä sähkömoottorijunilla.
kuva 25.09.2023 23:53 Johannes Erra  
  Pääsarjan viimeiset kaupalliset ajot DB:lle olivat vuonna 2018, viimeisten vetureiden muodollinen hylkäys DB:n rekisteristä kuitenkin vasta 31.12.2022. Joitakin vetureita on edelleen käytössä yksityisellä Schlünß Eisenbahnlogistik -yhtiöllä.
kuva 03.07.2023 23:50 Johannes Erra  
  Tämä rata on itse asiassa osa Salzburger Lokalbahnen AG:n rataverkkoa, yhtiön ainoana 600 mm raideleveyden ratana.
kuva 13.02.2023 01:44 Johannes Erra  
  Jukan kattavaan selvitykseen syistä kahden virroittimen käyttöön lisään vielä, että listan ensimmäinen ja viimeinen peruste (vain yksi hiili virroittimessa) vanhentuivat Deutsche Bundesbahnin osalta lopullisesti v. 1988, jolloin viimeiset vanhoin virroittimin varustetut veturit (sarjaa 194) menivät poistoon.Valistunut arvaukseni on, että huurre on nykyisin se keskeisin peruste, jos ja kun näin edelleen toimitaan.
kuva 11.02.2023 16:59 Johannes Erra  
  Saksassa ajetaan toisinaan molemmilla virroittimilla. Todella harvinaista se nykyisin on, mutta sitä kuitenkin tapahtuu. Täysin eri tilanne siis kuin 25 kV 50 Hz systeemin maissa (Suomessa esimerkiksi).
kuva 29.01.2023 02:24 Johannes Erra  
  Todettakoon tässä yhteydessä vielä, että kaikki neljä Ruotsiin myytyä C600-sarjalaista on nyt jo pois käytöstä, ja ainakin osa niistä romuna.
kuva 27.08.2022 18:23 Johannes Erra  
  Radan tavaraliikenne lakkautettiin v. 1998, mutta kun rata siirtyi ÖBB:ltä Salzburgin osavaltion omistamalle Salzburger Lokalbahnenille v. 2008, tavaraliikenne palautettiin. Vuonna 2017 se päättyi uudelleen.
kuva 24.08.2022 23:54 Johannes Erra  
  Suuri kiitos tietysti kaikista Itävalta-kuvista mutta nyt aivan erityisesti näistä Erzberg-aiheisista kuvista. Sarjasta 97 olen tiennyt, näin laadukkaita kuvia en kuitenkaan ollut aiemmin nähnyt ja tämä kokoelma on hyvä kannustin tutustua rataan ja siellä käytettyihin vetureihin tarkemmin.
kuva 24.08.2022 23:52 Johannes Erra  
  Tieto, että 514 olisi ostettu RhB:lle takaisin löytyy ainakin wikipediasta. Viimeisin sveitsiläistieto on, että juna museoitaisiin Albulan rautatiemuseoon. Niinikään lyhytaikaisesti Matterhorn Gotthard Bahnilla olleen sisarjunan 515 kohtalo sen sijaan on vielä auki.
kuva 24.08.2022 00:11 Johannes Erra  
  Koska tietokonepohjainen kalustorekisteri otettiin ÖBB:llä käyttöön vasta huhtikuussa 1985, tämä veturi ehti olla kirjoilla modernilla numerolla 1118 001-5 vain joitakin kuukausia. Ulkoinen merkintä oli hylkäykseen saakka 1118.01.
kuva 22.08.2022 23:29 Johannes Erra  
  Nämä itävaltalaisveturit tilattiin vielä itsenäisen BBÖ:n toimesta ennen natsihallinnon laajenemista Itävaltaan, mutta toimitus tapahtui vasta tämän jälkeen, Deutsche Reichsbahnille sarjana E 18.2. Sen verran on pakko täsmentää, että vetureiden poisto tapahtui itse asiassa jo vuonna 1992, jonne asti ajossa pysyi vain neljä veturia. Poistoja oli tehty sitä ennen jo 1980-luvun puolella. Vuonna 2001 olivat nostalgialiikennettä silmällä pitäen säästetyn veturin 1018.05 viimeiset ajot tähän mennessä, eli yli kahden vuosikymmenen tauko veturille tuli liikenteestä, vaikka paluu museo/nostalgiatehtäviin onnistuisikin lähitulevaisuudessa.
kuva 06.08.2022 00:50 Johannes Erra  
  Ei ole. Veturit E 69 02 ja 03 (=169 002 ja 003), joista ainakin Fleischmann teki aikoinaan H0-pienoismallin, ovat kylläkin hyvin samantyyppisiä mitoituksensa puolesta.
kuva 11.06.2022 11:52 Johannes Erra  
  Tämä veturi oli käsittääkseni toinen niistä kahdesta, joissa 1980-luvun alkuvuosina oli välitykset 160 km/h nopeudelle.
kuva 09.06.2022 21:35 Johannes Erra  
  Kiitos hienosta kuvasta. Kuvatekstiin voi vielä lisätä, että radan kaksiakselisista sähkövetureista E 2 on edelleen käytössä vaihtotyössä Mixnitzissä, E 1 on poistettu käytöstä, mutta edelleen olemassa varastoituna. Sen tilalle radalle on tuotu dieselveturi VL 6 Murtalbahnilta.
kuva 02.05.2022 19:15 Johannes Erra  
  Rainerin muistelema oranssivalkoinen väritys oli aikoinaan ÖBB:n standardi, ja se oli sekä sähkövetureissa että vaunuissa hallitseva myös kapearaidepuolella jonnekin 1990-luvun alkuun. Senkin jälkeen 1099-sarjalaisia ja vaunuja tässä värissä esiintyi, vaikkakin alati vähenevässä laajuudessa. Itse radalla käydessäni v. 1996 kalustosta ehkä kaksi kolmasosaa oli vielä oranssi-valkeana. Rata, kalusto ja liikennöinti siirtyivät ÖBB:ltä Ala-Itävallan osavaltion rautateille NÖVOG:lle joulukuussa 2010. Ainakin muutama veturi oli maalattu tuohon uuteen ruskeaan väriin jo ÖBB:n kaudella, ja NÖVOG teki siitä veturisarjan standardivärityksen. Vaunuille ruskea oli ÖBB-kauden varhaisempi väri jostain 1960/70-luvuilta, ja kalustoa alettiin maalata niihin väreihin uudelleen. Sittemmin veturisarja on saanut NÖVOG:lla uuden litteran E, ja sarjaa on ajossa enää vain kolme veturia. Kuten Eljas jo kirjoitti, veturi+vaunut-yhdistelmällä ajetaan enää vain Ötscherbär-junaa, valtaosa matkustajaliikenteestä hoidetaan nykyisin Himmelstreppe-nimen saaneilla sähkömoottorijunilla. E-sarjan sähkövetureita ja V-sarjan (ex. ÖBB 2095) dieselvetureita käytetään tätä kirjoitettaessa jonkin verran myös radan kunnossapitoon liittyvissä tehtävissä.
kuva 27.04.2022 18:10 Johannes Erra  
  Kiitokset jälleen kerran hienosta kuvasta!
kuva 15.04.2022 15:21 Johannes Erra  
  Tämän sarjan veturit tekivät SBB:llä noin kuudenkymmenen vuoden uran. Yksi selitys pitkälle iälle oli, että veturit soveltuivat neljälle eri sähköistyssysteemille ja olivat sellaisina suureksi hyödyksi Ranskan ja Italian vastaisilla raja-asemilla. Veturit olivat SBB:n viimeiset kytkintankovarusteiset vetureiksi luokitellut kulkuneuvot, kun viimeiset poistettiin huhtikuussa 2022. Kaksiakselisia pienvetureita / "traktoreita" kytkintangoin SBB:llä lienee edelleen käytössään.
kuva 27.03.2022 18:12 Johannes Erra  
  Kiitoksia, sieltä löytyikin linkistä minun aiempi kommenttini ajalta, kun 151 134:n vaiheet olivat paremmin muistissa.
kuva 26.03.2022 16:50 Johannes Erra  
  DB:n tavaraliikenneyksikön johdolta tuli jossain vaiheessa vuosituhannen alun tienoilla määräys, että 140-sarjan vetureista nimenomaan nämä kaksinajokelpoiset, samaten kuin sarja 151 kokonaisuudessaan, tulisi varustaa virroittimin, jotka vioittuessaan laskeutuvat automaattisesti. Tämä tarkoitti modernien yksipolvivirroitinten nopeaa yleistymistä, mutta muutamat myös näistä kaksinajokelpoisista vetureista pysyivät ajossa aina poistoonsa saakka vanhat saksisankavirroittimet katolla. 151-sarjalla muutos oli täydellisempi, määräyksen julkaisusta kului vain pari vuotta, kunnes koko sarja, ainoana poikkeuksena veturi 151 134, oli ajossa yksipolvivirroittimin. Veturi 151 134 ei sekään nyt enää ole saksisankavirroittimellinen, sai modernit haravat viimeistään siirtyessään Hector Railille joitakin vuosia sitten (heillä numero 162 007).
kuva 26.03.2022 15:06 Johannes Erra  
  Tämä ei itse asiassa ole hiomavaunu, vaan radanpuhdistusvaunu 2118. Muutettu hiomavaunusta v. 1993, mutta kilvitys jäänyt jostain syystä muuttamatta. Vaunu poistettiin ajosta v. 2011.
kuva 26.03.2022 15:00 Johannes Erra  
  Nuo veturit kuuluvat molemmat sarjan viimeiseen erään 1970-luvun alkuvuosilta, joka on kaksinajoon varustettu. Toinen veturi siis miehittämätön.
kuva 07.03.2022 23:36 Johannes Erra  
  Ensinnä, kiitos taas hienosta kuvasta Tapiolle. Hannun kommenttiin sanoisin, että kyllä nämä veturit selvästi olivat isonkin harrastajien mielenkiinnon kohteena, mutta totta kai vain omalla kotiseudullaan, joka oli varsin pieni. Levinneisyysaluekysymys varmasti on keskeinen syy myös siihen, miksi sarja on ollut pienoismallina niin aliedustettu. Vähänkin merkittävämmässä laajuudessa sarjan loppu tuli itse asiassa jo vuonna 1978. Silloin kaikki jäljellä olleet veturit poistettiin, paitsi numero 116 009, joka pysyi muodollisesti rekisterissä tammikuuhun 1980 (ja aktiivisena korkeintaan kesään 1979 saakka).
kuva 28.02.2022 20:08 Johannes Erra  
  Kiitos koko hienosta kuvasarjasta. Eljas Pölhön tiedot veturin valmistumisesta ja toimituksesta ovat linjassa usean löytämäni itävaltalaislähteen kanssa, wikipediaan ei tällä kertaa siis kannata luottaa.
Kuvasarja:
Arktinen malmirata
 
 24.02.2022 21:22 Johannes Erra  
  Kiitos hienosta kuvasarjasta!
kuva 24.02.2022 21:22 Johannes Erra  
  Malmiradan ympäristössä operoi kolme BLS Rail -kalustonvuokrausyhtiön omistamaa T44-veturia, kaikki vuokrattuina Railcaren käyttöön Kaunis Ironille hoidettavaa liikennettä varten. Vetureista yksi, nyt mustaksi maalattu T44 131, on se sarjan ainoa Israelin rautateille rakennettu yksilö, joka hankittiin Ruotsiin takaisin joitakin vuosia sitten.
kuva 24.02.2022 21:20 Johannes Erra  
  X11 taisi alun perin tulla Norrtågin liikenteeseen ennen muuta varakalustoksi. Suurihan noiden määrä ei pohjoisessa tosiaan koskaan ole ollut.
kuva 22.02.2022 13:11 Johannes Erra  
  CFL on veturisarjan alkuperäinen omistaja. Ruotsissa veturisarjalla ei ole muuta tyyppimerkintää kuin "1800".
kuva 20.02.2022 23:30 Johannes Erra  
  Svensk Tågkraftin veturi 1802 on Luxemburgin rautateiden CFL:n sarjasta 1800. Valmistaja La Brugeoise et Nivelles, Belgia.
kuva 20.02.2022 22:04 Johannes Erra  
  Juuri näin, veturit oli tarkoitettu ennen muuta Arlberg-radalle Innsbruckista länteen, ja Brennerin radalle Innsbruckista etelään, joista jälkimmäiselle niiden käyttö painottui ennen Arlberg-radan sähköistyksen valmistumista Liechtensteinin kautta Sveitsiin (v. 1926) ja Bregenziin asti (v. 1927). Kuten Markku kirjoittaa, painopiste oli nimenomaan pikajunissa, tai "raskaassa pikajunaliikenteessä" (de: Einsatz im schweren Schnellzugdienst), kun taas tavarajunissa näillä rataosilla käytettiin varhaisina vuosina voittopuolisesti sarjaa 1080. Vuonna 1930 sähköistys valmistui Innsbruckista myös Salzburgiin (Itävallan oman valtioalueen kautta) ja myöhemmin 1089/1189 levisivät myös Tauernin radalle Salzburgin ja Villachin väliseen liikenteeseen sitä myötä, kun käyttö alkuperäisen käyttöalueen matkustajajunissa väheni. Viittaan tässä ennen muuta teokseen "Triebfahrzeuge österreichischer Eisenbahnen, Elektrische Lokomotiven und Triebwagen", Richard Rotter & Helmut Petrovitsch, Alba Verlag 1990. Paikallaan on vielä sanoa, että Arlberg-runkoreitillä Innsbruck-Feldkirch on edelleen (v. 2022) useita pitkiäkin osuuksia, joilla on sn 70 km/h. Veturisarjojen 1089/1189 käyttö matkustajaliikenteessä on tuollaisella osuudella varmasti niukat sata vuotta sitten ollut luonteva ratkaisu.
Kuvasarja:
Pienvetureita yms. vekkuleita
 
 31.01.2022 20:27 Johannes Erra  
  Kuinka monta Tve5-sarjalaista on vielä aktiivisena?
kuva 19.01.2022 21:02 Johannes Erra  
  Lisätään tähän vielä, että SJ yhtiöitettiin ja pilkottiin itse asiassa 1.1.2001, kuvanoton aikaan toiminnassa oli vielä ainakin paperilla yhtenäinen SJ-liikelaitos. Sekä henkilö- että tavaraliikenteen vetokaluston maalaaminen siniseen väritykseen oli alkanut 1980-luvun lopulla. Rc4-sarjasta, josta kaikki jäljellä olleet siirtyivät Green Cargolle, oli liikelaitosaikana enemmistö jo maalattu siniseksi, eli 1267 oli värityksensä puolesta v. 1999 jo jonkinmoinen harvinaisuus.
kuva 19.01.2022 20:57 Johannes Erra  
  Nuo sarjan C14 junat perustuvat kierrätystavaraan. Korit rakennettiin 1980-luvulla uutena, mutta komponentteja, ennen muuta ratamoottorit, pyöräkerrat ja jonkin verran sähkötekniikkaa, otettiin noihin poistetuista, 1950-luvulta peräisin olleista sarjojen C2 ja C3 metrojunista.
kuva 19.01.2022 20:51 Johannes Erra  
  Nuo E444-sarjalaiset ovat nyt poistumassa FS:n käytöstä. Vetureita on ajossa viimeisten tietojen perusteella enää alle viisi. Kuitenkin jo 1980/90-luvuilla niille tehtiin perusteellinen modernisointi, ne menettivät nuo tyylikkään pehmeästi muotoillut nokat jo silloin.
kuva 28.12.2021 17:10 Johannes Erra  
  DB:n tavaraliikennepuolen, DB Cargon pääkonttori on Mainzissa. Deutsche Bundesbahnin ja sitten DBAG:n pääkonttori taas oli Frankfurt am Mainissa ennen toimintojen siirtymistä suureksi osaksi Berliiniin. DB Netz AG:n pääkonttori on pitkään ollut Frankfurt am Mainissa koko konsernin pääkonttorin siirryttyä Berliiniin, mutta äskettäisten organisaatiomuutosten jälkeen en enää ole varma, mitä Frankfurtissa on jäljellä. Iso toimipiste joka tapauksessa.
kuva 28.12.2021 17:06 Johannes Erra  
  Landwehrkanalia tuossa ollaan ylittämässä, mutta tuossa ollaan kyllä matkalla Warschauer Straßelle, linja on U1 tai U3. Talo on BVG:n pääkonttori, joka sijaitsee Gleisdreieckin ja Möckernbrücken asemien välissä. Katu vasemmalle on Trebbiner Straße, punainen pylväs risteyksessä on ohjeistus alueen taloissa toimivan Deutsches Technikmuseumin kävijöille. Matkalla Gleisdreieckiltä Potsdamer Platzille mennään myös seinästä sisään, ja Mendelsson-Bartholdy-Parkin asema on juuri tämän sisäänmenon kohdalla.
kuva 02.06.2021 21:45 Johannes Erra  
  26208 oli jo alkukesästä 2020 hylkyjonossa Pasilassa. Joko vaunuja on vaihdettu hylkyjonosta ajoon ja takaisin nopeasti (mahdollista kyllä varmaan sekin) tai sitten tuo numero tämän kuvan yhteydessä on virheellinen.
kuva 02.06.2021 21:38 Johannes Erra  
  Vuoden tulee olla 2020, niin ettei ihan aikamatkalla olla.
kuva 11.05.2021 20:35 Johannes Erra  
  Olen kuullut useita huhuja/tietoja vaunujen ostajasta, mutta nämä tiedot ovat ristiriidassa keskenään. Varmaksi uskallan kuitenkin sanoa sen, että ainakaan vaunujen uusi omistaja ei ole mikään kaupunki Saksassa. Alstomilla on Bombardierilta perittyjä laitoksia Saksassa edelleen useita, Suomesta katsoen varmasti lähimmät Hennigsdorfissa Berliinin pohjoispuolella. Saksaan vaunut nyt siis menevät kunnostukseen. Kuten Uwe totesi, Bombardierin raitiovaunutuotannon päätoimipiste oli silti Wienissä.
kuva 20.02.2021 20:34 Johannes Erra  
  Vaunussa A 17 on ilmiselvästi metrokaluston siirtoajoissa käytetty automaattikytkin peräpäässä. Voisikohan olla, että Tka8 on VR:llä vuokralla?
kuva 20.12.2020 20:18 Johannes Erra  
  Radan omistaja ja liikennöijä selittyy pitkälti sillä, että Salzburger Lokalbahnenin pääomistaja on itse asiassa Salzburgin osavaltio, jonka alueella rata suureksi osaksi sijaitsee. Salzburgin kaupungillakin on toki omistusosuutensa, mutta nykytilanteessa yhtiön nimi viittaa siis ennemmin osavaltioon.
kuva 27.09.2020 20:06 Johannes Erra  
  Nämä vaunut liikkuivat vain 1435 mm pyöräkerroin, eivätkä ne siksi tulleet Suomeen Torniota kauemmas. Vaunut olivat VR:llä vuokralla saksalaiselta Ahaus Alstätter Eisenbahnilta (AAE), jonka logo näkyykin vaunun kuvaajan näkökulmasta katsoen oikeassa yläkulmassa.
kuva 08.09.2020 00:58 Johannes Erra  
  Ensimmäisen vaunun littera lienee Eifet.
Kuvasarja:
Roslagsbanan 4.12.1982 (sisältää huonolaatuisia kuvia)
 
 12.08.2020 19:11 Johannes Erra  
  No joo, kuvalaatu ei ehkä aina ole aivan sataprosenttisen täydellinen, mutta eivät nämä silti huonolaatuisiakaan ole. Dokumenttiarvo on huomattava, kuvavalikoima monipuolinen.
kuva 12.08.2020 19:09 Johannes Erra  
  Tarkalleen ottaen Roslagenin radalla oli kuusi sähköveturia. Grisen-sarjaa oli neljä veturia, joista vuoden 1942 parivaljakko sai sarjamerkin Bbp ja vuoden 1946 parivaljakko sarjamerkin Bdp. Sarjojen ainoa ero tiettävästi oli siinä, että Bbp oli varustettu vielä Tukholman lähiympäristössä aikoinaan olleelle 750 V tasasähkölle(kin), kun Bdp pystyi operoimaan vain systeemin standardijärjestelmällä, 1500 V tasasähköä. Saksasta tuotu epäonninen puolisisar oli sarjaa Bcp. Kuvan veturi ei kuitenkaan ole yksikään näistä kuvatekstissäkin mainituista viidestä, vaan radan kuudes sähköveturi, alun perin dieselveturina hankittu SRJ 50, eli myöhempi Bap 3250, jonka tunnistaa ilman sekaannuksen vaaraa kaksilehtisestä sivuovestaan. Sarjamerkinnät Bap, Bbp, Bcp ja Bdp samoin kuin 3200-sarjassa olleet numerot otettiin käyttöön kun rata integroitiin SJ:n osaksi vuonna 1959, ja ne pysyivät käytössä radan 1970-luvulla siirtyessä SL:n tytäryhtiöille . Ainoa ero lienee ollut, että SJ-aikana litteroiden 891 mm raideleveyttä ilmaissut p-kirjain esiintyi toisinaan isona, varsinkin moottorivaunuissa (tyyliin X7P), kun taas SL:n tytäryhtiöt ja kilpailutetut operaattorit myöhemmin ovat aina käyttäneet pientä p:tä.
kuva 28.12.2019 22:40 Johannes Erra  
  Resiina-lehti paljasti joitakin vuosia sitten, että Edelaraudtee on myynyt kaikki ČME3/ČME3T-veturinsa Ühinenud Depood -yhtiölle. Oletettavasti veturit ovat nyt Go Railillä sitä kautta, että Go Railin omistaja Go Group on jossakin vaiheessa hankkinut myös Ühinenud Depood -yhtiön omistukseensa. Miten uusi tai vanha juttu tämä yrityskauppa sitten on? Kenties jollakin täällä on asiasta tarkemmat tiedot.
   >>