Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 03.03. 17:06 Eero Aro  
  Kouvolan - Kymintehtaan "paikallisjuna" ajoi välin parhaimmillaan 16 kertaa päivässä. Olisiko veturi työntänyt junan Kouvolasta Kymintehtaalle ja vetänyt takaisin Kouvolaan? Tuskin veturia ruvettiin kääntelemään joka välissä?

Tämä kuva ajoittuu jonnekin 1928-1933 välille.
kuva 01.09.2021 21:47 Eero Aro  
  Voisiko kuva liittyä mitenkään Korian sillan koekuormitukseen 1925?

http://vaunut.org/kuva/117522?u=4080
http://vaunut.org/kuva/117523?u=4080
http://vaunut.org/kuva/149784?a=1
kuva 07.04.2020 21:13 Eero Aro  
  Kiitos Erkki! Näiden tietojen avulla löydän oikeat värit palettiin.

Kokemukseni mukaan mustavalkoisia höyryveturikuvia on parasta värittää käsin, jos niitä nyt yleensä haluaa värittää. Monesti hyvä mv-kuva on paras sellaisenaan. Netissä on tarjolla useampiakin keinoälyyn perustuvia kuvien väritysohjelmia. Kokeilin niitä, mutta niiden älyn perusteella kaikki tumma metalli väritetään ruosteen väriseksi. Ohjelmat eivät siis ole opiskelleet tarpeeksi siitä, miltä höyryveturit näyttivät silloin kun ne olivat käytössä ja uusia.
kuva 07.04.2020 18:52 Eero Aro  
  Hienoa, kiitos! Oliko valmistajakilven väritys ennen 1934:ää sama kuin tässä TV1:ssä?
http://vaunut.org/kuva/114427?tt=0&i1=Tv​1

Entä 698:n hytin kylki? Oliko se musta vai vihreä? Kuvan ajoitus ei ole kovin varma, joka tapauksessa se on otettu ennen vuotta 1933.
kuva 07.04.2020 14:40 Eero Aro  
  Olen treenaillut mustavalkokuvien värittämistä omaksi ilokseni. Osaisiko joku kertoa, minkä tehtaan valmistama 698 oli? Tv1-vetureita valmistivat Tampella, Lokomo, Hanomag ja Nohab, mutta en löydä tietoa, missä juuri tämä veturi tehtiin. Tampellan valmistajakilpi oli punaoranssi messingin värisillä teksteillä. Minusta 698:n kilvessä on enemmän tekstiä kuin Tampellan kilvessä. 698 valmistui 1923 - 1925.
kuva 15.03.2020 23:11 Eero Aro  
  Vähän hämäävää, kun kartta on itä-lansi ja pohjoinen-etelä suunnissa väärin päin, mutta kaikki kartan tekstit ovat oikein.
kuva 11.11.2019 18:18 Eero Aro  
  Sattuneesta syystä olen käynyt viime aikoina yksityisviestitystä, jossa vahvistui tämän kuvan ajoitus kesään 1917, niin kuin Erkki Nuutio keskustelussa määritti. Mummoni perhe muutti sen vuoden lopussa Kuusankoskelle.

Taustalla oleva rakennus on Viittakiven talon päärakennus. Tilan uusi omistaja A.J. Tiura rakensi tuon talon paikalle sittemmin Suokannan uuden päärakennuksen.
kuva 27.02.2018 22:25 Eero Aro  
  Tuolla on vaarini ottama kuva samoilta paikkeilta vuonna 1933:
http://vaunut.org/kuva/117476?u=4080
kuva 01.12.2017 16:15 Eero Aro  
  Soitinrakentajat tarvitsevat hyvin kuivatettua puuta, joten paksummat pölkyt kannattaa laittaa kuivumaan vähintään kymmeneksi vuodeksi hyvin tuuletettuun ja säältä suojattuun paikkaan. Sen jälkeen voi olla sopiva aika tarjota puuta soitinrakentajalle.

Tietoni perustuu keskusteluun erään paikallisen soitinrakentajan kanssa viime kesänä. Hän valkkasi kellaristani pari kappaletta 50 vuotta vanhoja kolmen tuuman paksuisia kuusilankkuja. Muut tarjoamani lankut eivät olleet sydänpuuta, vaikka olivatkin täysin solukuivaa tavaraa. Vastakaadettu puu kuulemma periaatteessa kiinnostaa, mutta yleensä rakentajilla ei ole puutavaran pitkäaikaiseen säilytykseen sopivia varastotiloja.
kuva 19.11.2017 12:36 Eero Aro  
  Nimi korjattu. Saattaa olla, että myöskään koordinaatit eivät ole satavarmasti aivan metrilleen oikein. Voi olla, että veturi on todellisuudessa jopa 30 metrin päässä merkitsemästäni paikasta. En jaksa muistaa niin tarkasti kahdeksan vuoden taakse.
kuva 18.11.2017 16:59 Eero Aro  
  Wikipedia-artikkeliin minun hatarat tietoni perustuivat, en vain jaksanut tarpeeksi tarkkaan ja pitkälle sitä lukea.
https://en.wikipedia.org/wiki/Rail_trans​port_in_Iceland

Mutta ei Islanti silti mikään rautatiemaa ole. Sen ymmärtää hyvin, kun näkee, millaisten laavakenttien läpi tiet on monin paikoin pitänyt rakentaa. Maaperä on myös liikkeessä monin paikoin jatkuvasti.

Jostain syystä en tuota Raimo Sivosen aikaisempaa kuvaa löytänyt hakutoiminnolla. Mutta tässäpä nyt siis pari muuta kuvakulmaa Minoriin.
kuva 18.03.2017 21:34 Eero Aro  
  Kiitos ajoituksesta Erkki. 1917 kuulostaa erittäin mahdolliselta. Mummoni syntyi 1897. Ajoitin aikahaarukan alkupään sen mukaan, että 1917 hän olisi voinut olla piikomassa siinä talossa, jonka asukkaita kuvassa on. Joka tapauksessa arvelin, että vuosi on todennäköisimmin ennen 1920:tä kuin sen jälkeen.
kuva 18.03.2017 19:27 Eero Aro  
  Duoda... Tehän tietysti näette tämän vain rankasti pakattuna jpg-kuvana. Tallensin sen itselleni TIF:finä skannauksen jälkeen. Albumi on nyt taas aika syvällä tuolla hyllyssä, joten en rupea kaivamaan kuvaa esiin, mutta luulisin että paperikopio on noin 7cm leveä. En käsitellyt kuvaa juuri muuten, kuin säätämällä valaistustasapainon, senkin automaattisesti. Taivaasta taisin muutaman tahran siivota.
kuva 18.03.2017 18:16 Eero Aro  
  Keskellä oleva mies koppalakissa voi hyvinkin olla ratavartija, sillä hän ei ole mukana muissa seurueesta otetuissa kuvissa.
kuva 07.03.2017 20:09 Eero Aro  
  Minulla oli 80-luvun puolivälissä Fiat 125. Ladahan perustui Fiat 124:ään, 125 oli pikkuisen tehokkaampi malli. Siinä oli mm. kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia ja levyjarrut kaikissa pyörissä. Tehoa oli 108 hv.

Koska 125 näytti Polski Fiatilta, niin kaikki muut liikenteessä pitivät sitä Ladana.

Säästän teidät muilta muisteloilta, mutta kerron sen, kun tulin Tampereelta Helsinkiin päin moottoritietä. Hämeenlinnaa ohittaessa näin, että rampin yläpäästä lähti kiukkuinen Datsun 100 Puukenkä kiihdyttämään. Kaverilla oli selvästi aikomus ohittaa "Lada" välittömästi ja jättää minut haistelemaan pakokaasuja.

Kaveri saikin minut kiinni ja laittoi vilkun vasemmalle ja siirtyi ohituskaistalle. Silloin päättyi rajoitus ja 120 rajoitus alkoi. Lähdin ajamaan niin kuin normaalistikin, nostin nopeuden 120:een. (No okei, ehkä nostin sen "pikkuisen" yli. :-) ) Datsun roikkui sitkeästi ohituskaistalla, mutta jostain syystä se rupesi jäämään taakse, eikä ohittanutkaan minua. Ajeltiin sillä lailla jonkin matkaa. Kun Puukenkä alkoi olla melkein taustapeilissä näkymättömissä, niin näin, että kaveri laittoi vilkun oikealle ja palasi reunakaistalle.

Fiatin lämmityslaite oli aivan surkea Suomen oloihin, tehty lähinnä Välimeren maiden viileisiin iltoihin.
kuva 25.02.2017 19:53 Eero Aro  
  Hyppyrimäen vauhtitornin valettuja perustuksia on vielä kalliossa kiinni. Samoin kivilohkareista tehtyä alastulorinteen kumpua on vielä jäljellä.
kuva 17.02.2017 11:47 Eero Aro  
  Kyllä raitiovaunu kulki jo 1933. Laitoin toisen, rinteestä vähän alempaa otetun kuvan:
http://vaunut.org/kuva/117272?s=1
kuva 04.02.2017 21:35 Eero Aro  
  Taidan olla kanssasi samaa mieltä, Kirkkonummi näyttää todennäköisemmältä. Kirkkonummen makasiini ei enää ole pystyssä, mutta rakennukset ovat olleet aivan samassa suhteessa toisiinsa kuin Kauklahdessa. Sama arkkitehti, Bruno Granholm. Raidemäärä natsaa paremmin. Olisiko vaihdekuja sen verran etäällä, että se ei erotu tuossa kuvassa? Optiikka saattaa harhauttaa.
http://www.vaunut.org/kuva/42641?s=1

Olisiko Kirkkonummi voinut olla tämän junan lähtöasema takaisin Helsinkiin? Kovin on vähän väkeä näkyvissä. Kuljettajallakin on ollut aikaa ottaa valokuva.
kuva 04.02.2017 18:36 Eero Aro  
  Köklaks näin asiasta mitään tietämättömän silmin näyttäisi mahdolliselta:
http://www.vaunut.org/kuva/42642?s=1

Kauklahden asemalla on nykyisinkin parkkipaikan vieressä nyt siniseksi maalattu rakennus, jossa on samanlaiset ikkunat kuin tuossa rakennuksessa seinän yläosassa.

Mutta onko kuvan vasemmassa laidassa tavaravaunu, vai joku muu? Jos se on vaunu, niin onko se kiskoilla? Kauklahdessa oli 1923 neljät kiskot.
kuva 27.01.2017 23:20 Eero Aro  
  Jos haluatte syynätä skanneristani tullutta ja pakkaamatonta 600 dpi:n kuvaa, jota en ole siivonnut, niin laitan sen joksikin aikaa dropboxiini. Kuvan koko on 8MB.
https://dl.dropboxusercontent.com/u/2210​0835/372%20Pikku_Rusko.tif
kuva 25.01.2017 16:36 Eero Aro  
  Asema näyttää hyvin paljon Metsäkylän asemalta. Mutta myös Hiirolan asema on hyvin samanlainen. Sama suunnittelija, vissiin? Savupiippujen yläosat on voitu muurata joskus uusiksi.
http://vaunut.org/kuva/8301

Myös Selänpää on samaa tyyliä, mutta ikkunat ja etunurkka eivät oikein mätsää.
kuva 25.01.2017 16:15 Eero Aro  
  Ei liity mitenkään aikatauluihin tai keskusteluunne, mutta tämä kuva on otettu viimeistään 1933. Sinä vuonna kuvaaja siirtyi Kouvolasta Pasilaan. Juna tietysti jatkoi liikennettä, vaikka mies muutti.
kuva 24.01.2017 12:12 Eero Aro  
  Pari muistikirjaa on, mutta niihin ei ole kirjoitettu tässä tarvittavia asioita. Minäkin kannatan 155:ttä, sillä perusteella, että se esiintyy myös parissa muussa Oton kuvassa. Aika voisi olla 1932 tai 1933. Kun vertaan miehen olemusta tässä kuvassa muihin perhevalokuviin, niin suunnilleen tuolta hän näytti niinä vuosina.
kuva 23.01.2017 21:54 Eero Aro  
  Eniten tämä muistuttaa näistä aikaisemmista kuvista 155:ttä:

http://vaunut.org/kuva/116697?u=4080
kuva 23.01.2017 21:42 Eero Aro  
  Yritin vielä katsoa uudelleen alkuperäisestä skannatusta kuvasta, saisinko veturin numeron paremmin näkyviin, mutta ei siitä enempää saa selville, kuin tässä kuvassa näkyy. Voigtländer-kameran optiikka on reunoilla hyvin pehmeä, eikä tämä kuva ole kovin skarppi keskelläkään. Numeron alaosa näyttää kyllä olevan pyöreämuotoinen, samaan tapaan kuin tuo kolmonen, mutta voi se olla yhtä hyvin 3,5,6,8 tai 9...
kuva 23.01.2017 21:31 Eero Aro  
  Tarkennan vielä, että Otto Aro oli sijoitettuna Kouvolassa 1903-1933. Hän asui siellä koko tuon ajan. Valokuvan merkintä Pieksämäellä kertoo vain, että tämä kuva on otettu Pieksämäellä. Kukaan ei ole enää valitettavasti kertomassa, oliko tuo veturi Kouvolan varikon vai Pieksämäen varikon veturi. Ajoiko Otto sen sinne, vai sattuiko hän vain poseeraamaan jonkun pieksämäkeläisen veturin edessä.

Olisiko parempi koettaa selvittää, mitkä noista mainitsemistasi vetureista olivat Kouvolassa 28-33, jos olivat?

Ymmärsin kuitenkin, että tämä ei voi olla G9.
kuva 22.01.2017 16:06 Eero Aro  
  Ahaa, ok. En tuosta kuvasta ymmärtänyt, että koppeihin mahtui mies, minusta ne näyttivät niin ohuilta sermeiltä, että lasien väliin olisi mahtunut korkeintaan piparkakku-ukko tai paperinukke. Ehkä kuvan perspektiivi ei tuo esille koppien syvyyttä.

Minun pitänee tässä vaiheessa tunnustaa, ennen kuin joku tarkkasilmäinen huomauttaa, että kuvaa siistiessä tulin poistaneeksi tenderin kyljessä olevan viiston sauman, tai niittirivin. Sellainen siinä kyllä oli. Paperikuva vain on niin valtavan naarmuinen, että kun katselin pitkän aikaa vain pientä alaa kerrallaan, poistin vahingossa myös tuon yksityiskohdan. Kuljettajan etuikkunan kohdalla on vielä jäljellä naarmuja. Jätin ne siihen, kun en ollut varma, voisiko ikkunasta kurkistaa joku henkilö. Tuolla tasolla pikselit on vähän vähissä. Tallentamani Photoshop-tiedoston undo-tasot eivät riitä peruuttamaan kohtaan, jossa sauma oli vielä koskematta.

Jätin pienemmät naarmut siivoamatta myös tuosta etulalalta kiskojen edessä olevien roskien kohdalta.
kuva 22.01.2017 11:44 Eero Aro  
  Minustakin tämä kuva näyttää siltä, että se on erityisesti otettu dokumentointimielessä. Kuvaaja on osannut asiansa ja sommittelu on paikallaan. Kaikki henkilöt ovat asettautuneet poseeraamaan.

Arvelin ajoitusta syksylle postikortin päiväyksen perusteella, ja siksi, että herroilla on lämpimät, pitkät palttoot päällä. Mutta vaatetuksen saattaa selittää myös se, jos oltiin lähdössä pitemmälle matkalle.

Mikä oli kolmen avo-tavaravaunun päädyissä olleiden korkeiden väliseinien tarkoitus? Niissä näyttää olevan lasi-ikkunat.
kuva 21.01.2017 21:45 Eero Aro  
  Kiitos Eljas, muokkasin vuosilukuja.
kuva 21.01.2017 19:42 Eero Aro  
  Ok. Opin koko ajan. Hytti.

Aikahaarukkaa pitää laajentaa. Otto oli veturinkuljettaja 1920 lähtien, mutta olen jotenkin arvellut, että alkupään ajettavat olisivat olleet Pikku-Ruskoja ja Jumbot vasta myöhemmin. Hän ehti kuitenkin ajaa myös Jumboja 722, 730 Kouvolassa, ennen kuin muutti Pasilaan 1933.
kuva 21.01.2017 11:55 Eero Aro  
  Kirjoitin sarjan alkupäässä jonkun kuvan kohdalla, että en varmuudella tiedä, mitkä veturit näissä kuvissa ovat. Aluksi en edes huomannut, että näissä kuvissa on todennäköisesti Pikku-Ruskoja, eikä Feeliksiä, kuten ensin luulin. Korsteenin yläpää näkyy vain osassa kuvista. Tuulikaulukseton korsteeni saattaa hyvinkin olla joltain aivan eri matkalta tai eri veturista kuin muut kuvat.
kuva 17.01.2017 19:32 Eero Aro  
  Entäpä vuoden 1931 jälkeen? Ajoittuisiko tämä kuva myöhemmäksi? 1928 on vain arvaukseni ja 1928-1933 on se haarukka, jonka tiedän suht varmaksi.
Kuvasarja:
Kouvolan Pikku-Ruskoja 1928-1933
 
17.01.2017 11:16 Eero Aro  
  Järjestelin nämä aikaisemmin postaamani kuvat tähän sarjaan. 133 oli loppuvaiheessaan 20-luvun lopulla paikallisliikenteessä. Näitä ajokuvia on kuitenkin Kalvitsasta ja Pieksämäeltä. Pieksämäellä on tosin kuvattu Pikku-Rusko 372, mutta ehkä sekin vielä täsmentyy, mikä Pikku-Rusko näissä kuvissa on.
Kuvasarja:
133 F1 Feeliks
 
16.01.2017 22:51 Eero Aro  
  Olen nyt syynännyt näitä kuvia ja muita, joita en ole julkaissut. Saattaapa olla, että ainoastaan noissa kolmessa Tehtaanportin kuvassa on veturi 133. Muut nyt tässä sarjassa olevat kuvat voivat olla Pikku-Ruskoista (155, 196 ja 372). Huomasin vasta nyt, että F1:n ja Sk1/2:n etuosat ovat hyvin samanlaisia. Kunhan etenen Pikku-Ruskoihin, niin saan varmasti teiltä paremman tiedon. Teen Pikku-Ruskoista toisen kuvasarjan ja siirtelen sitten siihen kuuluvat oikeaan sarjaan.
kuva 16.01.2017 22:15 Eero Aro  
  Kamera on Voigtländer Compur rullafilmikamera. Kyseinen malli valmistui 1927, joten kamera on ollut Otolle aivan uusi. Ei ihme, että kuvia on varsinkin aluksi otettu ahkerasti.
kuva 16.01.2017 21:19 Eero Aro  
  Vai arvaanko väärin? Onko tuo ehkä vesiviskuri, eikä mikään tuulipussi?
kuva 16.01.2017 20:49 Eero Aro  
  Vaihdoin kuvasta uuden version, edelliseen oli tullut ikäviä vaakajuovia viallisesta skannerista. Alkuperäinen paperikuva on hyvin tumma, lähes pimeä. Tässä on nyt revitty niin paljon sävyjä irti kuin osaan.
kuva 16.01.2017 18:39 Eero Aro  
  Mäki nousee sen tapaisesti, että itsekin arvelin kohdan olevan Elfvingin tornin kohdalla. Kirjokiven seisakehan on tuosta vähän etelään päin. Sisareni kommentoi minulle sähköpostilla kuvaa näin:

"Kymiyhtiön johtaja Rudolf Elfving rakennutti kartanon perheelleen. Pysäkki oli aivan kartanon lähellä. Kerrotaan myös, että Elfving seisoi pysäkillä ja junan tuli pysäyttää oikea vaunu juuri hänen kohdalleen. Elfving ei liikkunut. Juna liikkui. "
kuva 16.01.2017 18:34 Eero Aro  
  Lisäsin koordinaatit. En tiedä, missä Tehtaanportin seisake oli, voisitko Hannu tarkentaa, mihin suuntaan pitäisi säätää?
kuva 15.01.2017 23:07 Eero Aro  
  Lätkäisin koordinaatit nyt siihen maantielle. Oltaisko nyt jo hehtaarilla?
Kuvasarja:
133 F1 Feeliks
 
15.01.2017 22:57 Eero Aro  
  Otto Aro (1878-1936) oli vaarini, kotoisin Tampereelta. Seppä, viilari, eteni pitkän kaavan mukaan veturinpuhdistajaksi, lämmittäjäksi ja kuljettajaksi. Otto muutti Kouvolaan 1903. Oli kaksi kertaa naimisissa, asui ensin Uudenmaankadulla Kaunisnurmessa, sitten aseman vieressä olleissa VR:n kasarmeissa.

Otto oli innokas valokuvaaja, ja näytti kuljettaneen kameraa mukanaan töissä. Minulla on vieläkin tallessa tuo kamera. Perhe muutti Helsinkiin 1933, jossa Otto ajoi lyhyen aikaa Pr1:iä paikallisliikenteessä. Muuttivat 1935 Vammalaan.

Toistaiseksi olen postannut vain yhden hyvin pimeän kuvan Otosta. Ymmärrettävästi hän oli useimmiten itse kameran takana:
http://vaunut.org/kuva/115789?u=4080

Myös Oton veli Fritjov oli veturinkuljettaja, ensin Kouvolassa ja sitten Tampereella. Molempien sukunimi oli ensin Andersson, he muuttivat sen Aroksi 1906.
kuva 15.01.2017 22:15 Eero Aro  
  Ok. Korjaan koordinaatit. Löysin Honkalantien. Silti tuo voimakas valo hämää minua, onko rata mutkitellut tosiaan noin kovasti?

Minustakin noissa koivujen lehvistöissä näkyy hienosti liike.
kuva 18.12.2016 15:52 Eero Aro  
  Kiitos kommenteista ja tiedoista. Hyvin saitte rajatuksi muutamien vuosien sisälle kuvan ajankohdan.

Tämä on ainoa kuva, jossa Otto on kuvattu Kanan edessä. En tiedä, ajoiko hän koskaan vakituisesti niitä. Hän kuvasi kuitenkin kaikki veturit, joissa oli lämmittäjänä tai kuljettajana, Feeliks 133, Pikku-Ruskot 155, 196, 372, Jumbot 698, 722, 730 ja Paikku 768. Koetan siivoilla niitä kuvia ja laittaa vaikka tännekin joitakin.