Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.09.2019 19:54 | Markku Blomgren | ||
| Olin itsekin tuona päivänä liikenteessä, osa matkustajista ei meinannut osata poistua junasta Ruoholadessa vaikka siitä kuulutuskin tuli. Tulipahan matkustettua puolenvaihtoraiteiden kautta 'normaali'-liikenteessä. Ruoholadessakin juna Matinkylään ajettiin kummaltakin raiteelta. Ysin vaunut olleet varmaan hieman täysiä, sillä yskin ajoi hieman poikkeaavaa reittiä metroaseman ohi. Ruoholahdessa oli HSL:n lipuntarkastajat ohjaamassa väkeä, heitä näkyi myös Kampissa ja Rautatieasemallakin. | ||||
|
01.04.2016 21:53 | Markku Blomgren | ||
| Onkohan kuvaajaa lähinnä olevassa päässä kenties sähkö syöttö kaapelit, kolmessa vaiheessa? | ||||
|
14.03.2016 23:07 | Markku Blomgren | ||
| Vekslataanko aggregaatti vaunu niin, että se saadaan Oulussa valakoiden kanssa nipussa pois? | ||||
|
14.12.2015 22:17 | Markku Blomgren | ||
| Jeps, turhankin tutuksi kävi tuo 9:n juna jolla yleensä palasimme Mummolasta takaisin Helsinkiin. Milloinkas Jyväskylä sai seuraavan vaihdottoman yhteyden Helsinkiin/-istä kun Porkkanat lopettivat ajonsa? Perjantaisin taisi olla kulussa Helsinki - Pori/Jyväskylä pikajuna, vai kulkiko se myös muina päivinä? |
||||
|
17.11.2015 01:09 | Markku Blomgren | ||
| Onkos se maamoottoreissa yleisesti oleva pytikkä jossa vettä myöskin siis tuollainen kiehutusjäähdyttäjä? | ||||
|
02.11.2015 22:28 | Markku Blomgren | ||
| A1A-A1A pyöräjärjestys heikentää näiden vetovoimaa jonkin verran. Huruhan on Co-Co (vai miten se virallisesti menee, C-C vai 'Co'-'Co'?). Mikähän noissa oli koneteho, 1750hv kenties? | ||||
|
06.08.2015 22:39 | Markku Blomgren | ||
| Missä tämä G.Sigli oikein vaikutti, Itävalta? | ||||
|
19.07.2015 21:54 | Markku Blomgren | ||
| Jaa, jotenkin jäänyt sellainen käsitys, että masuuneissa ei käytetä romua raaka-aineena, vaan pääsääntöisesti sähkösulatoissa (Tornio ja Imatra) joissa valmistetaan ruostumatonta terästä, Ruukkihan tekee pääsääntöisesti harkkoterästä sekä tietenkin ohutlevyä rullissa. Taas tuo oma tietämättömyys nähtiin ja Rikun huikea tietomäärä palkittiin... :p |
||||
|
|
17.07.2015 21:18 | Markku Blomgren | ||
| Röyttä, sillä Raahen tehdas ei käytä romua raaka-aineena. Näinköhän Imatran suuntaan on vielä ollut romuvaunu liikennettä, sillä myös Imatran terästehdas käyttää romua raaka-aineenaan. Ja kyllä, onhan sinne toki romutettavia vaunuja kulkenut... :( |
||||
|
21.05.2015 21:25 | Markku Blomgren | ||
| Olikos tämä Skodan valmistama veturi Ch2? Pyörästö lienee 'Co'-'Co'? Aluksi katselin sen olevan Bo-Bo-Bo. Veturi vaihdettiin kai Viipurissa vai oliko tämä jo kaksi-järjestelmä veturi? | ||||
|
21.05.2015 21:12 | Markku Blomgren | ||
| Noissa ER-1:ssä on vielä muotoja, voisin jopa kehua ko. yksiköitä (ohjausvaunuja) kauniiksi. Miten noissa yksikkö määritellään kun pituutta on...runsaasti? |
||||
|
28.04.2015 23:42 | Markku Blomgren | ||
| Kaksi Napier vastamäntämoottoria tuottaa mahtavat 3,300 hepoa. Noilla museoradoilla on tosin tiukat rajoitukset nopeuden suhteen, joten ajamiseen riittäneen yksi kone, hieman kuten Alstikalla. Muistan kerrotun, että normaaliliikenteen aikaan Delticillä liikkelle lähdettäessä käytettiin yhtä konetta ja kun vauhtia oli saatu aikaan, niin jyräytettiin toinen kone käyntiin ja eikun menoksi. Syyksi kerrottiin, että kummatkin koneet käynnissä oli mahdollista saada ylivirtasuojat laukeamaan ja pyörät sutimaan, koska tehoa on niin paljon. EDIT: Kuvat kun tulevat käänteisessä järjestyksessä niin en huomannut Jorman teknisempää selostusta veturista. |
||||
|
23.04.2015 21:45 | Markku Blomgren | ||
| 2xx alkuiset diiselit ovatkin aika vähäisiä, käytössä 220.221 ja 222 sarjat. Lisäksi 2xx sarjaan kuuluivat 201-205 sarjan junat jotka olivat käytössä useampi vuosikymmen sitten. Nuo 465-sarjalaiset, samoi kuin niiden 365-sisaretkin kuullostavat kovin tutulta, melkein kuin M100-metrojunat, koska tekniikka on hyvinkin samanlaista. Kuten Ronald sanoikin, 465 on DC->AC ja 365 on AC->AC käyttöisinä 'melkein' sisaria. |
||||
|
23.04.2015 21:38 | Markku Blomgren | ||
| Circle-linjan hauska erikoisuus onkin se, että samoilla raiteilla kulkee kolmen eri linjan junia, eli itse Circle-linjan, Hammersmith&City-linjan junia (C-stock, eli niitä pyöreämpiä junia) sekä yhden pitkän linjan, Districin junat. Vieläpä niin, että Districin junat kulkevat Circlen reittiä etelässä, Thamesin rantaa mukailevalla linjalla, kun taas H&C pohjoisemmalla puolella. Metropolititanista en sitten olekkaan varma, mutta taitaneen kulkea omassa tunnelissaan. Ja tämä Circlen erikoisuus siis sen takia, että pääsääntöisesti Lontoon tuubin linjat ovat omia kokonaisuuksiaan. |
||||
|
21.04.2015 23:10 | Markku Blomgren | ||
| Teemun kuvassa aikaisemmin mainittiin, että kyydissä olisi kalisuolaa Ykspihlajaan. | ||||
|
14.04.2015 21:55 | Markku Blomgren | ||
| Tietysti noi Ameriikan junapainotkin ovat hieman eri sarjassa kuin täällä piskuisessa Suomessa... 5000t taitaa olla sikäläisittäin 'kevyt' juna vaikka meillä se on melkein maksimi paino. Ja siihen vielä pahimmat nousut jotka ovat luokkaa 5% eli 50 promillea. Mikähän loppuu ensimmäisenä tuollaisessa pitkässä jyrkässä mäessä, pito vai vetovoima? Kimmo varmaan osaa asiaa selittää hieman paremmin asiaankuuluvilla esimerkein varusteltuna... :D |
||||
|
31.03.2015 23:10 | Markku Blomgren | ||
| Miksiköhän mie mielsin 4074/5 parin Joensuu - Oulu junapariksi? | ||||
|
|
30.03.2015 21:39 | Markku Blomgren | ||
| Onko tuo nyt sitten 'uusi' Oulu - Joensuu kulkija vai tavallinen Nurmes/Lieksa - Joensuu kulkija? | ||||
|
01.03.2015 22:26 | Markku Blomgren | ||
| Miten tuo autovaunujen liittäminen tuolla Pasilan autojuna-asemalla oikein tapahtuu? Otetaan järjestelijällä rampilta irti ja ajetaan veturi ympäri ja odotellaan itse junan tuloa? Ei lähdetä peräyttämään yöjunaa autovaunuihin kiinni? Poikkeuksena tietysti lisäjunat jotka lähtevät tuolta autojuna-asemalta, jolloin varmaan vaihtotyön yhteydessä napataan autovaunut junan perään ja sitten vasta otetaan matkustajat kyytiin? | ||||
|
24.02.2015 22:24 | Markku Blomgren | ||
| Menisiköhän peräti koko roikka Ouluun asti. Jatkaisivatkohan konttivaunut matkaansa Haaparantaan jossa siirtokuormaus ja etiäpäin, vai lastaanko jossain perämeren satamassa kontteja, tosin, jos niitä olisi laivaan viemässä, niin Vuosaari olisi kai ollut nopeamman matkan päässä...tiedä sitten. | ||||
|
21.02.2015 22:15 | Markku Blomgren | ||
| Tämä lienee sitten myös niitä harvoja Kajaanin ja Kontiomäen välillä kulkevia tavarajunia? Tosin, mitenköhän tuodaan Kontiomäeltä polttoon menevät ratapöllit Kajaaniin, vaihtotyönä vai tarvittaessa kulkevana tavarajunana? | ||||
|
26.01.2015 21:43 | Markku Blomgren | ||
| Ko. veturista puuttuu kulunvalvontalaitteisto, jolloin osa Seeproista on jätetty sn 35:sksi ja osa on edelleen sn 75:ia. | ||||
|
20.01.2015 22:31 | Markku Blomgren | ||
| Hieman ALCo:maisia piirteitä tuossa veturissa, mikä ei liene tietenkään ihme, sillä eikös toisen maailmansodan aikoihin Neuvostoliittoon viety jokunen ALCo:n dieselvaihtoveturikin? | ||||
|
20.01.2015 22:28 | Markku Blomgren | ||
| Kumminkohan päin tuo lannoiteralli kulkee, Suomen kautta Venäjälle vai Venäjältä Suomen kautta ulkomaille? | ||||
|
19.01.2015 21:38 | Markku Blomgren | ||
| Näinköhän valakoita voisi näkyä vielä nykyään sinisillä ajettavissa taajiksissa? Niihinhän piti vaihtaa vaunusto viimeistään siinä vaiheessa kun loputkin siniset päätyvät paaliin. IC-vaunut tarvitsevat kuitenkin sen sähkönsyötön, jotenk käyttö esim. Joensuu - Pieksämäki ja Jyväskylä - Vaasa välillä voi muodostua ongelmaksi, ellei sitten väsätä lisää aggregaattivaunuja... | ||||
|
12.01.2015 22:52 | Markku Blomgren | ||
| Toi Jalosen Heikin autojen tunnistus...voi kiesus, autosta näkyy suurinpiirtein pikseli ja kaveri tunnistaa auton siitä... =) Montakohan voittoa on tullut legendaarisissa Tekniikan Maailman autojen tunnistus kilpailuissa? |
||||
|
11.01.2015 00:26 | Markku Blomgren | ||
| Onkos tuo nyt sitten kuormajuna vai tyhjävaunujuna, kumpaan suuntaan malmi kulkee? | ||||
|
04.01.2015 22:24 | Markku Blomgren | ||
| Onpas siellä asiallista BUSSIliikennettä... =) | ||||
|
27.12.2014 22:02 | Markku Blomgren | ||
| Joskus on pitänyt muistaa kysyä Dr16:sen kompurasta, mutta tässähän se vastaus tulikin, eli sähkömoottorin pyörittämä laitos. Dr16 ei taida saada käyntiin jollei kone ole kytkettynä valtakunnan verkkoon? Vai riittääkö akuista puhti ilmasäiliön täyttöön? | ||||
|
23.12.2014 23:11 | Markku Blomgren | ||
| Mistäs asti tämä 5050 tulee, Kokkolasta, vai vaihtuuko numero Iisalmessa? Rupesin miettimään, kulkeeko savon suunnalta Ouluun suoraa tavarajunaa, varsinkin jos romun kuljetusvaunuja kierrätetään Joensuun kautta mikä tuntuu vähintäänkin oudolta. Kontiomäeltä kuljetetaan ainakin lahot ratapöllit Kajaaniin, lieneekö sinne enään muuta tavaraliikennettä? Tuleeko pöllejä muualta kuin tuosta T 4075:stä Joensuun suunnalta? | ||||
|
06.12.2014 21:06 | Markku Blomgren | ||
| Class 455. | ||||
|
03.12.2014 22:40 | Markku Blomgren | ||
| London Overgroundin junathat ovat kaiketi kolmineuvoisia sähkönsyötön suhteen, eli 3/4-kisko tasavirtaa sekä 25kV vaihtovirtaa langasta. Vaihtovirta puoli taitaa tosin aktiivikäytössä olla vain NorthLondonLinella. | ||||
|
26.11.2014 21:50 | Markku Blomgren | ||
| Mukavanlainen sekajuna, vaikkakin lähes kokonaan itänaapurin vaunuja, hauskasti yksi Hai (vai Hbi) lätkäisty keskelle roikkaa. Näinköhän koko roikka matkaa sitten Ouluun, vaikka tuosta kai yleensä tiputetaan vaunuja matkallekin? Onko valako harvinaisempi vetäjä tälle junalle, useimmissa kuvissa on kuitenkin näkynyt pari deeveriä.. :) | ||||
|
24.11.2014 20:42 | Markku Blomgren | ||
| Eikös valmistaja ole mainittu kuvatekstissä, Kolomnan tehdas, Venäjä (tai Neuvostoliitto). | ||||
|
22.11.2014 21:26 | Markku Blomgren | ||
| Olisi kyllä ollut vaikea uskoa Brittiveturia suomessa, mutta miksikä ei. Sopivin ehdokas olisi varmaan ollut class 47, joskin ko. veturi ei ollut EE:n tuote. Tehoa olisi kuitenkin ollut 2,500-2,700 hv Co-Co pyörästöllä, pääkone Sulzerin tuote niinkuin aika monessa muussakin sen ajan brittiveturissa. No, aika aikaansa kutakin, alstit tuli ja melkein menivätkin, toiset tykkää, toiset ei... |
||||
|
|
21.11.2014 20:56 | Markku Blomgren | ||
| No muokataan kysymystä hieman ja kysytään, olisiko Alstikalle ollut mitään 'valmiita' vaihtoehtoja, kaiketi lähinnä euroopasta? Saksalaisillahan oli lähinnä diesel-hydraulisia konstruktioita, mutta olisiko niistä joku sitten sopinut kilpaileamaan Alstin kanssa? | ||||
|
20.11.2014 22:21 | Markku Blomgren | ||
| Venäläisillä oli käytössään kaiketi aika pieniä pommeja, tyyliin 100Kg, ehkä jopa 250Kg, jotta varsinkin sodan alkupään koneet olisivat edes jonkinlaisen pommikuorman saaneet kyytiin. Olisikohan rautatieasema enään pystyssä jos siihen olisi osunut 1000Kg jööti, jotka olivat ymmärtääkseni suurimpia pommeja mitä venäläiskoneet pystyivät kantamaan, nekin ulkopuolisilla ripustuksilla. | ||||
|
|
20.11.2014 22:08 | Markku Blomgren | ||
| Oliko Alsteille oikeasti jotain muitakin kilpakumppaneita tilausvaiheessa? Ainakin Huruja tilatessahan senttään katsastettiin muutakin veturitarjontaa, mutta sitten kuitenkin päätettiin tilata Hurut. Olisikohan Nohabeista tullut Hr12-sarja jos niitä oltaisiin saatu vamistaa lisenssillä? Jossainhan tosin mainittiin, että niiden A1A-pyörästöt eivät olleet parhaimmasta päästä isolle veturille, ja päälle vielä hieman heikko teho? |
||||
|
08.11.2014 21:46 | Markku Blomgren | ||
| Eikös kanojenkin valtakausi kestänyt aika pitkään, ensiesittely viime vuosisadan alussa ja liikenteessä melkein höyrykauden loppuun, joskaan ei ihan ne alkuperäiset koneet vai? Käytettiinkö muuten viimeisten Pekkojen ja Ristojen kokoamisessa jo hitsausta hyödyksi vai tehtiinkö ne loppuun asti niittaamalla? |
||||
|
08.11.2014 21:40 | Markku Blomgren | ||
| Ratapölökkyjen säilömiskokeilu? Lahoamisen seurantaa? | ||||
|
03.11.2014 22:28 | Markku Blomgren | ||
| Tve4:nen lienee kohtuu uusi vielä noihin aikoihin? Olikos 26-sarjalaisten erityispiirre noi numerot valonheittimen alla, ei mitenkään hyvän näköinen ratkaisu. | ||||
|
01.11.2014 19:42 | Markku Blomgren | ||
| Ajetaanhan niitä kaiketi Saksassakin, joskin enemmän kaiketi yksikerroksisia työntöjunia? Taitavat olla tosin vauhdilla korvautumassa moottorijunilla. | ||||
|
01.11.2014 19:38 | Markku Blomgren | ||
| Taustalla näkyisi mielestäni punainen laiturikatos jolloin Pieksämäen vanha asema jäisi kuvassa oikealle? | ||||
|
01.11.2014 19:36 | Markku Blomgren | ||
| Onko siitä sitten hävinnyt kolme vaihdetta vai miten toi nyt lasketaan? Eikös kysymyksessä ollut vetureiden 'päästö'-raide vaihteineen, olivatko peräti jousikuormitteiset vaihteet? | ||||
|
01.11.2014 19:21 | Markku Blomgren | ||
| Riihimäelle rakennettiin hieno(?) matkakeskus, mutta laiturit on matalia ja katokset lahoavat päälle, mutta eihän se ennevirastoa tahi Trafia haittaa.... | ||||
|
01.11.2014 19:19 | Markku Blomgren | ||
| Ruuhkaa Lahdessa. Käykö pupu kääntöraiteella odottamassa, että sami pääsee sen eteen tuohon länsisuunnan laiturille/raiteille? | ||||
|
06.10.2014 20:25 | Markku Blomgren | ||
| Korvautuiko tämä lättäjuna myöhemmin P1x:n jatkamisella Ouluun ennen lopettamistaan. Mikähän olikaan taas Karjalan radan yöjuna(pari), 13/xx? | ||||
|
30.09.2014 21:34 | Markku Blomgren | ||
| Josko ihan 1000kg suursäkeissä niihin laittavat? | ||||
|
27.09.2014 20:53 | Markku Blomgren | ||
| Siinä on saanut yksinäinen deeveri tehdä työtä tuon rungon kanssa. Rungosta tosin vain puolet taisi olla käytössä? Ja eipä taida tuolla 445:lla olla kovin kiirus taulukaan. | ||||
|
27.09.2014 20:41 | Markku Blomgren | ||
| Kaukolla huumorimieltä... | ||||
|
18.09.2014 21:06 | Markku Blomgren | ||
| Sellainen versio löytyy...ja tietenkin Sveitsistä, joskin ko. veturityyppi onkin sitten puolikiinteästi valjastettu junarunkoonsa. http://www.bahnbilder.de/1200/re-450-030-2-r252mlang-am-810388.jpg Veturin tyyppi tosin Re 450, mutta olikos tuossa kuitenkin 460:sen tekniikka? | ||||