Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.04. 22:06 | Ilkka Hovi | ||
| Mukava lukea näin hyvästä yhteistoiminnasta museoiden kesken. Hienoa. | ||||
|
14.03. 22:31 | Ilkka Hovi | ||
| Onkohan tuossa vasemmassa laidassa korkealaitainen Ha vaunu ? | ||||
|
03.02. 09:46 | Ilkka Hovi | ||
| 1950-luvun alussa on ilmeisesti hylätty useita vanhanmallisia lämmin- ja jäähdytysvaunuja. 1950-luvun lopulla oli useita "valkoisen vaunun" koreja Pohjois-Haagan - Kaarelan metsissä ja pellon pientareilla. Ne oli ilmeisesti ostettu asunnoiksi. Hieman nykyisen kehätien pohjoispuolella, hieman marketin ja kehä I:n välissä oli ns tykkitien päässä yksi kiva vaunu, jota ihmettelin koska siinä oli kiva tasanne ja ovi oli päätyseinässä. Yleensä vaunuissa asuvat olivat kärkkäitä häätämään vaunukorin lähistöllä käyviä nuoria. Mutta tuota vaununkoria pystyin tutkimaan. olisikohan littera ollut Gg. Näin myöhemmin ajatellen yksi vaunutyyppi oli lastaussilla ja päätyovella varustettu "maitovaunu". Nuo korit olivat käteviä koska ne oli eristetty ja varustettu kamiinalla. Sodasta oli noin 10 vuotta ja asuntopula Helsingissä oli suuri. | ||||
|
23.01. 10:36 | Ilkka Hovi | ||
| Molemmat talot ovat vuokrataloja ostetulla tontilla. Korjaustyöt jatkuvat ja korjattavaksi tulee vielä radan toisella puopella oleva lepohuone. Kts Kymen Sanomat 23.1.2024. | ||||
|
20.12.2023 21:14 | Ilkka Hovi | ||
| Schwatzkopffin tendereissä oli samankokoinen laatta kuin veturin hytin sivulla. Oli tehtaan tapa, Puolassa näin Ok1 (P8) veturin tenderissä samanlaisen laatan. | ||||
|
10.12.2023 18:32 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno talvinen sekä höyryinen kuva. | ||||
|
12.11.2023 21:04 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuvakulma sanoisin minäkin. | ||||
|
04.11.2023 22:47 | Ilkka Hovi | ||
| Ei tarvinnut omaa veturia sillä tallilla oli aina pari kanaa höyryssä ja odottamassa vuoron vaihtoa. Vuorot vaihtuivat tiheästi, vuonna 1966 kertoivat työskentelevän 4 tunnin vaihtuvissa vuoroissa ja vapaat olivat kolmen vuorot mittaisia. Aika rankalta tuntui. | ||||
|
Kuvasarja: Kulosaaren ratikka |
04.11.2023 09:15 | Ilkka Hovi | ||
| Tuollaiset kuvat toiminimien mainoksissa tai osakepapereissa olivat usein ostettu joltain kuvia myyvältä toiminimeltä. Kuvat olivat usein saksalaismallisia ja kuvitteellisia. Jokin pieni saha näyttää suurelta teollisuusalueelta ja tuollainen kuva tietenkin antoi luottamusta jossain Suomessa olevaan toiminimeen, "noin iso, on luetettava". Vuonna 1931 tehty piirros Blomqvistin rakennuksesta hämmentää - se on oikean näköinen ! |
||||
|
01.11.2023 09:22 | Ilkka Hovi | ||
| Oikealla on kuten tunnistettu neuvostoliittolaine Er sarjan veturi. Toinen oikealta arvaan olevan itävaltalainen tai ex itävaltalaine veturi, riippuen mistä kuva on otettu. Keskellä on vaunuista päätellenkapsu, Cumbres & Toltec Scenic, joka ajelee osavaltion ostamalla D&RGW yhtiön rataosuudella. Toinen vasemmalta on kuten tunnistettu FS 640 sarjan veturi. Arvaan vasemmalla olevan myös FR 640 sarjan veturin. |
||||
|
26.10.2023 08:51 | Ilkka Hovi | ||
| Pitää myös muistaa ettei kanan ollessa uusi ratapihojen sivuraiteet olivat vaikka 22 kg/m. Myös tukeminen ei ollut nykyistä tasoa. Vihiian myös verrata kanan kuvaa ja höyrykanaa toisiinsa. | ||||
|
15.10.2023 21:30 | Ilkka Hovi | ||
| Kysyin Mobilisti-lehdestä heidän arvioita, joka on perustellusti vuosimallien 1936 - 1938 Opel Super 6. Lisänä oli pari kuvaa kyseisestä automallista ja selostus miten tulokseen tultiin. Perustelut saa jos ottaa yhteyttä Vorgin kautta. | ||||
|
|
15.10.2023 21:30 | Ilkka Hovi | ||
| Kysyin Mobilisti-lehdestä heidän arvioita, joka on perustellusti vuosimallien 1936 - 1938 Opel Super 6. Lisänä oli pari kuvaa kyseisestä automallista ja selostus miten tulokseen tultiin. Perustelut saa jos ottaa yhteyttä Vorgin kautta. | ||||
|
09.10.2023 22:00 | Ilkka Hovi | ||
| Yllä olevassa kommentissa kommentoitiin Tv1 933 veturia. "Vertailukohtana voinee pitää vaikka Toijalan Tv1 Jumboa, se taisi olla liki konepajankunnostuksen jäljiltä ennen museointia." Kun vetureita poistettiin varastosta olivat poistolistat sarjoista Hv3, Vr1, Vr2 ja Vr3, Pr1, Tv1. Koska minua kiinnosti halkopolttoinen Tv1 piti selvittää minkä niistä ostaisi. Paras neuvo asiaan tulisi tietenkin Timo-Pekka Langelta joka ehdotti paria veturia. Sitten Rautatiehallituksen Koneteknilliseen toimistoon jossa totesivat 933 olleen Kuopion konepajalla täyskorjauksessa ja sieltä Joensuuhun ajettuna sekä käytöstä poistettuna. Joensuusta veturi oli viety varastoon Puolustusvoimien alueelle. Veturin ostivat Ilkka Hovi, Reino Kalliomäki, Heikki Kellomäki ja Juhani Katajisto. Timo-Pekka Lange tuntui tuntevan veturit paremmin kuin VR. Toijalaan ostettiin Tampereen seudulla vaikuttaneiden kuljettajien ryhmän toimesta Vr2 veturi. Langen tietojen mukaan sen kattila oli "romu" mikä tieto todettiin oikeaksi kun veturin paperit olivat sekaantuneet toisen veturin kanssa. Veturi oli tuotu Toijalaan mutta dokumentti sekoilun takia todettiin Toijalan tallissa olleen Vr2 veturin olleen hyväkuntoisen. Lisäksi veturi oli jäänyt talliin suoraan ajosta. Minun piti todeta Tr2 veturista, joka tarvitsee tietenkin läpikotaisen tarkastuksen. Päältäpäin näyttää kohtuulliselta, selvä iso puute on stokerin keskimmäinen ruuvi, minkä rikkoivat Hyvinkään konepajalla kun tenderi oli irti ja tenderiä oli liikuteltu. Veturia ei museointia varten korjattu. Näissä museoasioissa monesti tapahtuu kuten tässäkin kun veturia alettiin laittaa hinauskuntoon Rautatiemuseota varten Riihimäen talliin, huomattiin veturin ja tenderin välillä olleiden pressujen puuttuvan. Ei hätää Hyvinkään knp:lla oli pressujen ompelimo ja Tr2 pressujen mallitkin olivat siellä. No ei ollut, kaikki oli viety kaatopaikalle pressuaihiot ja mallit noin 3 kk aikaisemmin. |
||||
|
30.09.2023 19:31 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaisin 18:15 paikallisjuna Riihimäelle. | ||||
|
29.09.2023 19:10 | Ilkka Hovi | ||
| Pr1 soveltui hyvin Kouvolan vaihtotyöhön. Kotkan tavarajunat lähtivät pääraiteiden etelänpuolelta joten valmiit tavarajunat piti ensi vetää laskumäen lajittelusta Kouvolan asemalla ja sieltä painaa Kotkan/Haminan suunnan raiteille. Kivaa katsottavaa. | ||||
|
18.09.2023 08:52 | Ilkka Hovi | ||
| Whistle (long, long,short ja long) kestää tasoristeykseen asti. | ||||
|
|
18.09.2023 08:51 | Ilkka Hovi | ||
| Whistle (long, long,short ja long) | ||||
|
14.09.2023 13:04 | Ilkka Hovi | ||
| Ei aaltopelti ollut paha, hytissä oli lämmin. | ||||
|
|
14.09.2023 11:27 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa näkyy ainakin yksi, ehkä kuitenkin viisi, levyvaihdonkielto-opastinta. Näitä on ilmeisesti käytetty kuten palkkiopastimessa tai valo-opastimessa. Levyopastimella kuten valo-opastimella annteaan opaste vain yhteen suuntaan. Vuoden 1938 junaturvallisuus-säännössä on levyopastin mainittu mutta vuoden 1951 jt:ssä sitä ei ole. |
||||
|
13.09.2023 08:59 | Ilkka Hovi | ||
| Kannatti jäädä paikalle. Hyvä kuva. | ||||
|
10.09.2023 09:59 | Ilkka Hovi | ||
| Helmikuussa 1956 kökötti Porvoon asemalla teli-moottorivaunu, ollen ilmeisesti Ds2 sarjaa. Muistan katolla olleet jäähdyttimet. Olin linja-auton kyydissä mennen ja tullen, joten oletan sen odottaneen lähtöaikaa. |
||||
|
|
10.09.2023 09:58 | Ilkka Hovi | ||
| Helmikuussa 1956 kökötti Porvoon asemalla teli-moottorivaunu, ollen ilmeisesti Ds2 sarjaa. Muistan katolla olleet jäähdyttimet. Olin linja-auton kyydissä mennen ja tullen, joten oletan sen odottaneen lähtöaikaa. |
||||
|
06.09.2023 09:01 | Ilkka Hovi | ||
| Lännestä tullessa ennen Fiskarin laituria oli pitkähkö nousu. Tuo seisakeopastin helpotti tarvittaessa pysähtyvän junan kulkua, varmaan lähteminen seisakkeellta on ollut kuvan ottoaikaan hidasta. Muistelen olleen 1966 (- 1967) tasoristeys josta oli kulku Fiskarsille. Tuo laiturirakennus oli viimeisillään ja junat eivät enää pysähtyneet paikalla. Jos haluaa katsomaan missä tuo paikka oli, ajaessa Fiskarsista tunnelin läpi ja pian vanha tie kääntyy oikealle. Muistaakseni tie loppuu ennen rataa ja pitää kääntyä vasemmalle ja ajaa pienteollisuusalueen läpi. | ||||
|
03.09.2023 21:15 | Ilkka Hovi | ||
| Pari Hdk vaunua turvelastissa. Sivupätkälle työnnettiin vaunut Helsingin suunnasta, ehkä Malmilta tulleen vaihtoveturin avulla. (Voihan se olle tullut myös Oulunkylästä, junatiheus ei ollut kovin suuri. ) |
||||
|
04.08.2023 09:16 | Ilkka Hovi | ||
| Talossamme asui rautatieläinen, joka oli hoitanut työvuoronsa hyvin. Asui Puotilassa ja pyöräili Herttoniemeen siihen mennessä kun järjestely toi vaunut noin 08:30 aikoihin. Sitten kotiin jo ennen kello neljää kun lähtevät vaunut oli viety Pasilaan. Ei yövuoroja eikä viikonloppuvuoroja. Ikuinen kesä vaihtotyökonduktöörille. | ||||
|
02.08.2023 19:00 | Ilkka Hovi | ||
| Olisko vaunu ensimmäisen maailmansodan aikaisia Kanadalaisia vaunuja. Ainakin viistossa olevat tukiraudat viittaisivat tuohon rakenteeseen. | ||||
|
28.07.2023 11:16 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvan keskellä ja oikeassa laidassa on ilmeisimmin nk Griffing-kovavalupyöriä. Amerikkalaiset Griffing-pyörät olivat ilman pyöränrenkaita sillä valu oli kehitettyä juuri tälllaista käyttöä varten. Nämä pyörät on valettu Suomessa, Rauta- ja Metallivalimo Suomi, Helsinki (Nykyisin kait Iisalmi). Olosuhteet joissa raskas juna jarruttaa pitkän matkan (esim 10 km 1% laskua) jarrutuksessa syntymä sinertävä jarrutussavu saattoi veturista katsoen peittää junan jo neljännestä vaunusta lähtien. Tällöin pyöränrenkaat kuumenisivat ja irtoavaisivat. Kuluneet pyörät sulatettiin ja valettiin uudelleen. | ||||
|
26.07.2023 15:28 | Ilkka Hovi | ||
| OK korjasin. Kiitos tarkennuksesta. | ||||
|
14.07.2023 19:13 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta Humppilaan tulo on "ahdas" ja siellä pitää myös veturin vaihtaa raidetta. Olisi hyvä siipiopastimen paikka ja vaiheen lukituksen / kääntämisen tarve. Siipiopastin voisi olla yksi siipinen ja pienempää kokoa kuin VR:n standardi samoin pylväs olisi matalampi. Minusta ei kannata käyttää ensimmäisen tyypin siipiopastinta (siivessä suorakaiteen muotoisia lävistyksiä). Tietenkin Humppilan tuloa ajatellen voisi kiinteä levyopastin olla hyvä ratkaisu, opastimella voi antaa opasteet, "Esteetön kulku", "Hiljainen kulku" ja"Seis". Kts Signaali-Ohjesääntö 1916, 13§. |
||||
|
13.07.2023 09:00 | Ilkka Hovi | ||
| Ehkä turunseudulla oleva kaupunkihistorian tuntija voisi vastata tuohon kysymykseen. Olihan joen toisella puolella myös kaasulalitos. Kaasukello näkyy ilmakuvassa joka on kuvasarjan jatkona. | ||||
|
23.06.2023 10:19 | Ilkka Hovi | ||
| Jos näen oikein, oven vieressä on Tampellan valmistajakyltti. | ||||
|
20.06.2023 08:17 | Ilkka Hovi | ||
| Nykyisin asema on täynnä rojua ja pusikoitumassa. | ||||
|
04.06.2023 21:44 | Ilkka Hovi | ||
| Lisätään vielä, hieno kokoelma näitä vanhoja kuvia, joista osaa näen ensimmäistä kertaa. | ||||
|
|
04.06.2023 09:38 | Ilkka Hovi | ||
| Korkea polttoainetila on hankaloittanut tähystystä taaksepäin ajettaessa. Jos vertaan muihin 0-4-4RT vetureihin ei veturin pituus oli paljoa muita pidempi. Veturien vetopyöriksi voidaan arvioida 33" joten tämän veturin ja muiden 0-4-4RT vetureiden pituuksia voi arvioida näistä Hannu Peltolan liittämistä muista kuvaista. | ||||
|
16.04.2023 12:48 | Ilkka Hovi | ||
| Hyviä ajatuksia. Luulen kapasiteetin lisäyksen olevan syynä. Itse sain paikan jälkipäänrungossa ja sekin oli melko täynnä. Ainakin Kouvolaan tuli paljon matkustajia etupäänrungosta. Varsinkin perjataisin voi tulla lomalaisia ja opiskelijoita Kv ja Lr alueilta. | ||||
|
12.04.2023 09:41 | Ilkka Hovi | ||
| Mitkä numerot saivat entiset Hangon radan vaunut? Niitä on käsitelty anakin kirjassa Leveät Kiskot. Sieltä tuli sekä Venäjällä että Suomen Suurruhtinaskunnassa tehtyjä avovaunuja. | ||||
|
|
11.04.2023 09:30 | Ilkka Hovi | ||
| Nurkkatolpat Hb tai M vaunuissa olivat ilmeisesti signaaliköyttä varten. Olen nähnyt kuvan jossa nurkkatolpan päällä on "saparo" signaaliköyttä varten. | ||||
|
05.04.2023 11:13 | Ilkka Hovi | ||
| Lisäksi loppuopaste / -lyhdyn paikka korin kulmassa. Uutuus minulle, lisäksi vinot ja pystysuorat päätytuet, sekä jarrusillankaiteessa jokin käyttöä vaille oleva nikale (pieni esine). Olisiko ruuvijarrun alkuperäinen paikka, sillä amerikoissa ja kanadaissa ei keskuspuskinen takia tarvinnut mennä vaunujen väliin kytkemään kuin jarrujohto (tavaravaunuissa) kun kytkimet olivat lonksahtaneet kiinni. Siispä alunperin ei olisi tarvittu käsirautaaa. Keskuspuskimen irrottaminen kävi vasemmalla olevasta vivusta ja jarruletku irtosi kuin itsestään kun vedettiin vaunut erilleen. (Jarrujohto oli hyvä sulkea ennen irrottamista. Oli aika yllätys katsella kun juna katkaistiin, jarruletkut pingoittuivat ja aukesivat. Sitten jarruletkujen päät heiluivat villisti kunnes ilma oli tyhjentynyt). |
||||
|
02.04.2023 17:14 | Ilkka Hovi | ||
| Ylläoleva kommentti on tehty silloin kun olin merkinnyt väärin Dm12 tulevaksi Hangosta. Siksi kommentti saattaa vaikuttaa oudolta. | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausta oikoradalla 1.4.2023 |
02.04.2023 11:51 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva kuvasarja tutusta maisemasta jota ei ole tullut kuvattua. | ||||
|
01.04.2023 09:39 | Ilkka Hovi | ||
| Nuori asiantuntija tutkii paikalllisjunan kokoonpanoa. Hienosti kuvattu hetki asemalla. | ||||
|
28.03.2023 10:09 | Ilkka Hovi | ||
| Vaunu muistuttaa SOTEVAn jarrutonta avovaunua 750 mm radoille. Telit ovat toisenlaiset, SOTEVAn vaunuissa oli amerikkalaistyyliset telit. SOTEVAn vaunut tehtiin venäläisten (neuvostoliittolaisten) Lesosudomashstroij tehaan työsuunnitelmien ja piirustusten mukaan ja niiden tuli vastata kapearaiteisten (750 mm) tavaravaunujen valmistusta, kokoonpanoa ja vastaanottoa varten laadittuja teknillisiä määräyksiä. Suomalaisena valmistajan oli VMT ( myöhemmin Valmet) mutta osa vaunuista valmistettiin Ammus Oy:n toimesta. Vaunuja valmistettiin (jarruttomia) 3219 kpl ja jarrullisia 872 kpl. Vaunujen teräspalkit valoi ja valssasi Vuoksenniska Oy ja teräsvalut valoi A.Ahlström Oy:n Karhulan tehtaiden teräsvalimo. Pintakarkaistujen griffing-kovalevypyörien valmistuksen suoritti Rauta- ja Metallivalimo Suomi. Griffing pyöriä käytettiin vaunujen pyörinä amerikkalaisissa tavaravaunuissa. Pyörissä ei ollut erillistä pyöränrengasta, koska pitkissä laskuissa lämpenevä pyöränrengas laajeni ja irtaantui. Amerikkalaisissa tavarajunissa oli tavallista sinertävä jarrukenkäsavu, joka saattoi peittää junan näkyvistä jo neljännestä vaunusta veturista lukien. (Tällöin oli kyseessä rautamalmi- tai hiilijuna jyrkässä laskussa.) |
||||
|
26.03.2023 22:39 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä asia on veturin säilöminen katon alle. Veturi museoitiin 1970 joten olihan se aika saada suojaan. Maalata voi myöhemminkin oikeilla värisävyillä. | ||||
|
20.03.2023 16:04 | Ilkka Hovi | ||
| Näitä TK junia oli mukava katsella varsinkin kun ne lähtivät alkuillasta. Kannattamaton kappaletavaraliikenne siirrettiin Transpointille ja junat lopetettiin. Juniin tuli vaunuja Keravalta ja Pitäjänmäeltä Töölöstä lähtevien lisäksi. Vaan mitkä olivatkaan junien päätepisteet, Oulu, Kuopio ja Joensuu? Tampereelle pysähtyi yksi juna ja jatkoi matkaa. Menikö Ouluun kaksi junaa ? Päivityksiä, kiitos. |
||||
|
13.03.2023 20:08 | Ilkka Hovi | ||
| Suomen vanutehtaalla oli toimintaa Kaukaalla Jokelan lähellä. Kaukaalla oli alkujaan lankarullatehdas, joka raaka-aineensaantisyistä muutettiin Lauritsalaan jossa tehdas käytti vanhaa Kaukaan nimeä. Uudenmaan Kaukaalla on muistokivi vanhan Kaukaan tehtaan historiasta. | ||||
|
11.03.2023 10:07 | Ilkka Hovi | ||
| Gg (35 vaunua), Ggi (80 vaunua) ja Ggil (20 vaunua) vaunujen akseliväli oli 6000 mm. Uudenpien Igb (5 vaunua) ,Ig (15 vaunua) ja Ggb (95 kpl) vaunujen akseliväli oli 8000 mm. Jäin miettimään olivatko vaunusarjat samanlaisia, näemmä eivät Ggb oli vain katalyyttisellä lämmityslaitteella varustettu lämminvaunu. Ixx vaunut olivat pakastevaunuja joissa oli myös lämmityslaitteet. Tiedot perustuvat lehtiseen Tavaraliikenteen Kuljetuskalusto 1975. |
||||
|
10.03.2023 08:58 | Ilkka Hovi | ||
| Tyylikäs kuva. | ||||
|
09.03.2023 12:55 | Ilkka Hovi | ||
| Lypsyniemen konepaja valmisti 6 kpl 0-4-0F höyrysäiliövetureita, 750 mm raideleveydelle, SOTEVAn tilauksesta. Valmistusvuosi 1951. Veturit minivät ilmeisesti jonkin tehdastoimituksen kylkiäisenä. Yhden sijainti tunnetaan, Kalinin kartonkitehdas Nizhniy Novgorodissa. Valitettavasti ei ole jäljellä. | ||||
|
08.03.2023 18:18 | Ilkka Hovi | ||
| Siellä ovat 1930-luvun lopulla valetut viljasiilot. Olivat ensimmäiset Suomessa liukuvaluna valetut betonisiilot. Rakentajina oli saksalainen yhtiö. | ||||
|
25.02.2023 09:41 | Ilkka Hovi | ||
| Tsekeissä valmistetut BN30 veturit olivat O&K tehtaan mallia DM2. Nordhousenin tehtaalta lähetettiin 421 valmista tai osat Prag-Vosacany tehtaalle valmistettavaksi. Näitä vetureita koottiin tai piirustuksilla valmistettiin vuoteen 1956 asti. (Sattuipa hauskasti kun viikko sitten katselin kirjaa jossa oli tämä tieto. Ei ollut yksinkertaista tarkistaa tietoa mutta siellä se oli parin lauseen välissä) | ||||