3468-124170 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

  

kuva 09.01.2017 18:22 Timo Tuominen  
  On eestiläinen soomusrong. Mahdollisesti No:1 "Kapten Irv". Tykkivaunu ja kk-vaunu tyypillisen eestiläisen (tai siis virolaisen, kuten Suomalaiset virallisesti sanovat) malliset. Univormut ovat tosiaan osittain venäläistä ja osittain siviilivaatetusta. Kk-vaunun oikealla kulmalla seisoo sotilas jolla ainakin näyttäisi olevan saksalainen kypärä. Niitäkin käytettiin jonkinverran. Mitä vaan saatiin käsiin. Virossa on jossakin sotamuseossa replika tuosta kk-vaunu tyypistä. Etumaista tykkivaunua hiukan levennetty, että on saatu 02:lle tilaa kääntyillä. Googlettamallakin löytyy kiinnostavia kuvia aiheesta. Siispä ei muuta kuin "soomusrong" hakuun.
kuva 13.08.2015 16:25 Timo Tuominen  
  Kolomietzin kirjasta löytyy junalle luovutuspäivä/virallinen valmistumispäivä, joka on 4.10.1915, jotenka kiirettä pittää jos vaikka halutaan synttärit pitää. Junassa on jo tässä vaiheessa venäläinen veturi sekä tykkivaunuihin maalattuna nimi "General Annenkov" sekä junan numero 8 (molemmissa tykkivaunuissa). Yllä oleva kuva on hiukan myöhäisempi veikkaan. Löytyy myös rintamakuva, missä junaa on melko runsaasti naamioitu oksilla ym. mutta silti tunnistettavissa. Veikkaisinpa , että veturi on juuri se sama, joka saapui Suomeen ja jäi ratakatkokseen Säiniöllä. Junaa ei sen painon takia käytetty kuin harvassa paikassa. Viipurin ratapihalla ja Säiniöllä otettuja kuvia tutkimalla sanoisin että sama on. Veturi oli uniikki kappale vaikka "Hunhuz" sarjan panssariveturit sitä paljon muistuttivatkin. Luistinkaapin ja työsylinterin panssarointi, tenderin takaosa tähystysluukkuineen sekä veturin etuosan panssarointi tähystysluukkuineen ja käyntiluukkuineen kannattaa huomioida. Junassa oli mahdollista kulkea tykkivaunusta toiseen veturin läpi panssarin suojissa, siksi veturi näyttää epätavallisen pullealta. Veturin numero 3979 mainitaan Kolomietzin kirjassa, Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa no:29 ja VR:n Akselipaineet ja pyörävälit piirroksessa (12.10.1918). Huomiota herättää myös "komentotorni" tenderin takaosassa. Itärintamalla vielä hyvin esillä muttä Säiniöllä oli piilotettu tenderin lisälaitojen(?) taakse edestäpäin katsoessa. Tykin kääntömekanismi oli hammasratasvälitteinen (Jouni Eerolan mukaan). Tästä saattaisi löytyä SA-kuva.
kuva 10.08.2015 20:55 Timo Tuominen  
  Lisäsin varhaisen kuvan "General-Annenkovista" sivustalle. Vilkaiskaapa. http://vaunut.org/kuva/104029?a=1
kuva 31.07.2015 11:34 Timo Tuominen  
  Sekin oli venäläisiltä lainaksi saatu pelkkä vaunu eikä koko juna. Veturista ei ole näkynyt kuvia ja sehän ajettiin pakokauhussa jonnekin vesistöön rautatiesillalta. Mahdollisesti panssaroimaton suomalainen vai olisiko kuitenkin tullut Venäjältä? Valkoiset käyttivät "Piikkisikaa" itse myöhemmin ja silloin sitä työnteli sotasaaliina saatu Punakaartin panssariveturi. Vaunu oli tietääkseni valmistettu Putilovin tehtailla (Pietari) ja kyseessä oli "sarjavalmisteinen" tyyppi vaikka olikin hiukan erikoisen näköinen panssarointinsa puolesta. Kuvia löytyy jonkin verran venäläisten käytössä sekä yhdet mukavat mittakaavapiirrokset netistä (ja minultakin). Molemmat vaunun tykit ovat tänäkin päivänä jäljellä.Toinen It.museossa ja toinenkin tallessa (Aikaisemmin se kökötti Lohtajan ampumaleirillä jonkinlaisena muistomerkkinää. Näistätykeistähän alkoi suomalaisen ilmatotjunta-aselajin historia. Vielä maininta Annenkovin vaunujen tunnistamisesta. Saksalaiset tuunasivat vaunuja rakentaen niihin ne komentotornit vaunujen katolle. Onneksi tekivät erilaiset. Psjuna 2:n torni oli porrasmainen kun taas Parolankin vaunusta voi huomata, että Psjuna 1:n oli loivasti keskikohdilta tykkitornia päin laskeva. Pasilan Konepajan palossa olisi siis ollut Kakkosen tykkivaunu. kyljessänäkyy mukavasti Vapaudenristi-symbolin rajat näkyvissä. Harva varmaankin ajattelee sitä, että Suomessa on ollut vuonna 1918 sarjavalmistuksessa oma panssarijunatyyppi.Asian tiimoilta voisi teknisessä mielessä jo vähän röyhistellä rintaa. Kuusi valmista ja yksi keskeneräinen. Ei huono saavutus niin lyhyessä ajassa. Olisi mukavaa jos teknisistä yksityiskohdista olisi jäänyt dokumentteja mutta ehkäpä ne menivät savuna ilmaan tai löytyvän jostakin Pietarin arkistosta. Ehkä laajempaa tiedonkeruuta kannattaisi harkita. Ja mihinkä joutui Kaljusen juna Venäjällä? Keskustelu jatkukoon.
kuva 22.07.2015 19:13 Timo Tuominen  
  Yksi vaunu liitettiin Panssarijuna 1:een (Myöh.Rautatieitptri.1) ja toinen Panssarijuna 2:een. Kakkosen vaunu jäi Karjalan korpeen missäjuna joutui mottiin ja räjäytettiin ennen vetäytymistä. Aseistus tuotiin lukemani mukaan kantamalla omille linjoille. Ykkösen vaunu on siis Parolassa. Junat erottaa siitä,että Kakkosessa oli teräväreunainen sirpalesuojamaalaus ja Ykkösessä taas jostain syystä kokeiltiin aaltomaisia juovia. Lisäksi Kakkosen Annenkov vaunussa oli kolme akselia (yksi lisätty jossakin vaiheessa) ja Ykkösessä vain ne kaksi alkuperäistä. Säiniöllä oli junan alkuperäinen veturi tyyppiä O. Hiukan vähemmän kulmikas kuin "Hunhuz" junien panssariveturit. Veturista kerittiin VR:llä tekemään "Akselipainot ja pyörävälit" tekninen piirros (No 8530) päiväykseltään 12.10.1918. Veturin numeroksi ilmoitettiin 3979.
kuva 21.07.2015 21:34 Timo Tuominen  
  Eipä ihme, että kyseisen junan nimissä on sekaannusta. "Gjeneral Annjenkov" oli junanns.alkuperäinen nimi (1915). Kun bolshevikitsaivatsen käsiinsä se nimettiin "Fjedor Raskolnjikov"iksi. Kun se lähetettiin Moskovan bolsheviikkien avuksi 1917 seristittiin uudestaan "Partizan"iksi. Ehkä jo maaliskuussa 1918(?) juna sai taas uuden nimen "Doloj Kapitalizm", "Alas Kapitalismi". Nimi Voloj... olisiko alunperin käännösvirhe koska voloj on vesi sanan adessiivi venäjänkielessä. Kaikenlisäksi junan nimi löytyy venäläisistä lähteistä "Doloj..." Junassa olimyös suomalaisiamiehistönä esim.veturin lämmittäjä Julius Klami,joka kuvaili vaikuttavaa junaa ja kertoi mm. että veturin etuosaan oli venäjän kielellä kirjoitettu liidulla(?) iskulause "Alas kapitalismi". Olisiko se sittenkin ollut junan nimi eikä slogani. Kunnon kuvia ei tästäole näkynyt. Erään tiedonmukaan juna olisi nimetty vielä kerran juuri ennen Suomeen lähtöä "Imjeni Fjedora Raskolnikova"ksi ( Feodora Raskolnikovan puolesta). Myöskin esiintyy varmentamatonta tietoa, että "Gjeneral Annjenkov" olisi ollutse juna joka 1916 lähetettiin Suomeen jonnekin Pohjanmaan rannikolle saksalaisten mahdollisen maihinnousun vuoksi. Junasta on juttua (venäjäksi) Kolomietzin kirjassa Russkie Bronepoezda Pervoi Mirovoi ss.68-74.