Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 14.11.2020 07:19 Pekka V. Puhakka  
  Ok, kiitoksia.
kuva 13.11.2020 16:10 Pekka V. Puhakka  
  Kutsuttiinko Myyrmäen ohjauspistettä tosiaan virallisesti kauko-ohjaukseksi? Teknisessä mielessä se ei sitä ollut, koska Myyrmäen ohjaustaulusta ohjattiin paikallista viereisessä huoneessa olevaa Myyrmäen asetinlaitetta. Ko. asetinlaite hoiti koko rataosan Martinlaaksoon ja myöhemmin Vantaankoskelle asti.
kuva 24.10.2020 07:00 Pekka V. Puhakka  
  Onko kuvan vasemmassa laidassa mahdollisesti jarrujenkoetteluopastin?
Kuvasarja:
Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961
 
13.10.2020 21:16 Pekka V. Puhakka  
  En ole vastaaviin törmännyt minäkään tähän mennessä. Hankalaa sanoa kuinka uniikki tuo schemaattinen näppäimistö mahtaakaan Siemensin ratkaisuiden joukossa olla.
Kuvasarja:
Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961
 
13.10.2020 13:37 Pekka V. Puhakka  
  Suomessa noita ”schemaattisia” näppäimistöjä oli Pieksämäellä 1 kpl (Pm-Mi) ja Kouvolassa 2 kpl (Kv-Mi, Lä-Lr). Par-Jns -rataosan alkuperäisestä en ole täysin varma, mutta oletan sielläkin olleen alusta asti numeronäppäimistö.

Muilla rataosilla oli alusta alkaen joko numeronäppäimistö (Yv-Ol, Kem-Lla, Ov-Jy, Sk-Yv (LME), Pm-Ilm (LME)) tai sitten kauko-ohjaus hoidettiin suoraan raideviivoissa olevilla painikkeilla (mm. Iloharju Kuopiosta, Tuira Oulusta, Pikkusuo Inkeroisista, Kemiran kolmio Siilinjärveltä). Omana lukunaan sitten vielä Helsingin suurasettimelta kauko-ohjatut rataosuudet. Näissä ohjaus tapahtui spurplan-asetinlaitteelle ominaisella näppäimistöllä, jossa oli sekä numeronäppäimistö että suuri kirjo muita painikkeita.
kuva 13.10.2020 10:42 Pekka V. Puhakka  
  Sellainen huomio vielä kuvatekstiin liittyen että mielestäni suojastusopastimessa palaa punainen.
kuva 13.10.2020 08:46 Pekka V. Puhakka  
  ** Turvalaitejaoston vuosikertomuksista poimittua **

Suojastuksen käyttöönotot:

Harju - Multamäki 26.6.1958
Mikkeli - Otava 24.4. 1959
Pieksämäki - Mikkeli 1961
Otava - Mynttilä 21.11.1962
Mikkeli - Kouvola 1963


Releasetinlaitteiden käyttöönotot:

Vuolinko 1955 (uusitu 1963**)
Kalvitsa 1956 (uusittu 1961*)
Kantala 1956 (uusittu 1961*)
Harju 26.6.1958 (uusittu 1963**)
Mäntyharju 23.4.1959 (uusittu 1963**)
Lamminmäki 1961
Loukolampi 1961
Kantala 1961*)
Haukivuori 1961
Pitkäaho 1964
Kalvitsa 1961*)
Hiirola 1961
Palosuo 1961
Vuolinko 1963**)
Otava 31.10.1962
Hietanen 6.7.1962
Lelkola 1964
Mynttilä 17.8.1962
Mäntyharju 1963**)
Varpanen 19.12.1962
Kinni 14.9.1962
Voikoski 1965
Hillosensalmi 12.9.1962
Kirjokivi 28.9.1962
Vuohijärvi 1963
Selänpää 1963
Multamäki 1963
Harju 1963**)

*) "Lisäksi on Kalvitsan ja Kantalan releasetinlaitteet täydennetty perusteellisesti kauko-ohjausta varten"
**) "Harjun, Mäntyharjun ja Vuolingon releasetinlaitteet uusittiin täydelleen kauko-ohjausta ja linjasuojastusta silmällä pitäen"


Kauko-ohjaukset:

Pieksämäki - Mikkeli 16.4.1962
Kouvola - Mikkeli 1963

---
Kuvasarja:
Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961
 
11.10.2020 23:42 Pekka V. Puhakka  
  Tarkennuksena sellainen merkittävä tekninen ero että Parkanon radalla kauko-ohjausjärjestelmä oli puolielektroninen kun se Kv-Mi ja Mi-Pm -osuuksilla perustui pelkästään reletekniikkaan. Puolielektronisessa järjestelmässä elektroniikalla hoidettiin sanomien välitys, josta syystä välitysnopeus parani. Elektronisen osion logiikassa käytettiin pääkomponentteina transfluksoreita, eli moniaukkoisia ferriittirenkaita.

Kauko-ohjauksen käyttöliittymä oli ilmaisintaulun osalta molemmissa melko yhtenevä, mutta ohjaustauluissa oli erona se että Parkanossa käytettiin komentojen antoon numeronäppäimistöä.
kuva 09.10.2020 07:48 Pekka V. Puhakka  
  Savonradallakin puhelinjärjestelmää höystettiin yllä linkitetyn kuvan kaltaisin valomajakoin.
kuva 09.10.2020 00:13 Pekka V. Puhakka  
  Tuohon aikaan oli tosiaan pääopastimessa 1, 2 tai 3 vihreää ja aja-opaste annettiin aina alimmalla vihreällä. Suojastusopastimen aja varovasti annettiin vihreällä ja keltaisella. Opastinpuhelinjärjestelmä rakennettiin jotta veturimiehistöllä ja kauko-ohjaajalla on mahdollisuus kommunikoida keskenään. Suojastusopastimen mastossa olevalla opastinpuhelinkilvellä osoitetaan lähimmän puhelimen sijainti (penkan toisella puolella tulo-opastimessa).
kuva 18.09.2020 16:23 Pekka V. Puhakka  
  Voisiko olla km 269 ja Mynttilän EoA?
Kuvasarja:
Lähdön hetki
 
03.09.2020 22:49 Pekka V. Puhakka  
  Hakeeko yhdistys jotain jostain vai onko kiertueella joku muu tarkoitus?
kuva 05.05.2020 01:28 Pekka V. Puhakka  
  Tuon lähitaulun eli tastatuurin konfiguraatiota on muutettu aikojen saatossa, eli siinä on saattanut olla varustelu Multamäen Voikkaan haaraa varten. Toinen vaihtoehto on että se on toteutettu kuten Otavan satamasta tultaessa ollut raideopastin, jota varten oli omat painikkeet rataosaa kuvaavassa ilmaisintaulussa. Tältä seisomalta en osaa sanoa kummin tuo on Multamäen tapauksessa ollut.
kuva 04.05.2020 00:59 Pekka V. Puhakka  
  Joo, Voikkaan suunnalta oli pääopastin C^2 esiopastimineen. Tunnuksesta päätellen se on tarjonnut keltavihreää opastetta ja näin muodoin hillinnyt nopeutta (ref. aiemmin mainittu ”tuhatta ja sataa”).
kuva 23.04.2020 06:57 Pekka V. Puhakka  
  Kyllä Kokkola (raiteet 1-3) kauko-ohjattiin vasta kun Kokkolaan rakennettiin koko ratapihan kattava rele-asetinlaite 2000-luvun alussa (vai oliko jo 90-luvun lopussa?). Sitä en nyt muista oliko sitten Matalamaata ohjannut releasetinlaite kauko-ohjauksessa jo alusta alkaen. Joka tapauksessa Matalamaatakin käytettiin paikallisesti Kokkolasta käsin.
Kuvasarja:
Junalla Bangkokista Singaporeen
 
05.04.2020 10:59 Pekka V. Puhakka  
  Samankaltainen argumentointi mitä Helsingin kaupunki tekee Malmin lentoaseman yhteydessä.
Kuvasarja:
Junalla Bangkokista Singaporeen
 
02.04.2020 13:17 Pekka V. Puhakka  
  Kiitos mielenkiintoisesta kuvasarjasta. Pyöräilin / kävelin suurimman osan tuosta Singaporen puretusta osuudesta vuonna 2016. Kuten mainitisit kuvasarjassa, päärautatieasema laitureineen on edelleen jäljellä, samoin tuo Singaporen asetinlaiterakennus. Varikkoalue kasvoi heinää ja ruohoa, joiden seasta näkyi kääntöpöydän ja huoltoraiteiden montut. Kiskoa oli jätetty koristeeksi kolmen raiteen verran Bukit Timah -aseman edustalle ja toinen irrallinen pätkä siitä pian Malesian suuntaan olevan ristikkosillan kohdalle. Muilta osin taitaa olla purettu. Mukava väylä vaikkapa ulkoiluun, olkoonkin että mieluiten siinä toimivan rautatien näkisi.
kuva 01.04.2020 10:56 Pekka V. Puhakka  
  Korjauksena Petrin kommenttiin että kiitotavaraporkkanan kaavailtu lähtö- ja määräasema oli Helsinki-Töölö. Sopivan vaihdekujan puutteen vuoksi olisi reitti kulkenut Töölöstä ensin Pasilan alaratapihalle ja Käpylässä olisi vasta päästy pääradalle.
kuva 25.03.2020 21:11 Pekka V. Puhakka  
  Olikos niin että toisessa ohjaamossa oli tällainen vahakiekkomalli ja toisessa nauha?
kuva 13.03.2020 18:38 Pekka V. Puhakka  
  Kiitos!
kuva 18.02.2020 22:44 Pekka V. Puhakka  
  Ehkäpä kysymys on myös siitä millä tavoin ja minkälaisissa tilanteissa ”aiheelliseksi katsomiaan kritiikkejään” viskoo.

Mukavaa nähdä että teräsvaunuja on jäämässä talteen aktiivikäyttöön myös Keitele-Museolle.
kuva 31.12.2019 19:42 Pekka V. Puhakka  
  Mitähän noilla taulussa olevilla Nixie-putkilla näytettiin? Muistan 2000-luvulta ainoastaan katon rajassa olleen neliön muotoisen Nixie-putkinäytön, joka näytti syötetyn jäljelläolevan lajittelusekvenssin, muistaakseni raidenumeroin.
kuva 23.11.2019 09:52 Pekka V. Puhakka  
  Kyllä tämä on nimenomaan Thissiosta. Kuvaussuunta itään (Ateenan keskustaan) päin. Varsinainen ratalinja kulkee kuvan oikealla puolella.
kuva 17.09.2019 17:04 Pekka V. Puhakka  
  Ok kiitoksia.
kuva 17.09.2019 15:08 Pekka V. Puhakka  
  Osaatko Petri sanoa missä Savon radalla oli tuollaiset T-siipiopastimet?
kuva 22.08.2019 13:16 Pekka V. Puhakka  
  Yksittäinen punainen varoitusvalo näkyy tuossa tasoristeysmerkin alapuolella Opelin yläpuolella. Kuvan kokopuomilaitos oli mekaanisesti ja täysin manuaalisesti ohjattu (miehitetty) ja oli yksi viimeisistä käytössä olleista vastaavista Suomessa. Olisiko ollut peräti toiseksi viimeinen ja Mikkelissä sitten vastaava viimeinen?
kuva 02.02.2019 10:27 Pekka V. Puhakka  
  Mennee samaan kategoriaan kuin jotkut muutkin paikkakunnat, joiden nimi on adjektiivilla alkava yhdyssana. Esimerkiksi Uusikaupunki —> Uudenkaupungin, Uusikylä —> Uuteenkylään jne.
kuva 28.01.2019 22:21 Pekka V. Puhakka  
  Kiitos, hyvä että tulevat tallennetuiksi.
kuva 13.01.2019 21:10 Pekka V. Puhakka  
  Hieno homma. Onnea ja menestystä projektille!
kuva 12.01.2019 19:54 Pekka V. Puhakka  
  Ulkonäkö- ja autenttisuussyistä suosittelen Renovan asemesta THPG:n bakeliitti- tai posliinikalusteita sähköasennuksiin. https://www.produktgesellschaft.de/de/sc​haltersysteme.html
kuva 25.12.2018 09:20 Pekka V. Puhakka  
  Myllykoski tämä on melko selvästikin. Mm. sähköistystä punaruskeiden susien aikaan ei Jsk:lla tainnut olla.
kuva 11.12.2018 12:37 Pekka V. Puhakka  
  Turvalaitteiden puolesta oltava varhemmin kuin 1993.
kuva 28.09.2018 03:38 Pekka V. Puhakka  
  Teos on kuvan perusteella mielestäni varsin vaikuttava.
kuva 27.08.2018 22:50 Pekka V. Puhakka  
  Noita paikkoja joissa suojastusopastin toimi tulo-opastimen ainoana esiopastimena oli kyllä pääkaupunkiseudulla lukuisia muitakin aina uuden opastinjärjestelmän tuloon saakka. Lisäksi tuo kaksitoiminen esiopastinhan ei antanut mitään lisäinformaatiota suojastusopastimeen verrattuna. Tämän vuoksi pohdin olisiko tuolla ollut erityisen lyhyt etäisyys alkuopastimelta seuraavan liikennepaikan tulo-opastinelle ja tästä syystä päädytty kuvan ratkaisuun?
kuva 27.08.2018 10:09 Pekka V. Puhakka  
  Teemu kaiketi ihmetteli sitä miksi kuvassa nimenomaan lähtöopastimen kanssa on samassa mastossa esiopastin, kun tavanomaisesti käytettäisiin esiopastimen asemesta niin sanottua linjasuojastuksen alkuopastinta. Pitäjänmäen tapauksessa alun perin näin olikin laita ja esimerkiksi Huopalahden ja Pitäjänmäen välillä ei ollut varsinaista välisuojastuspaikkaa lainkaan, vaan pelkkä suojastuksen alkuopastin. Juuri nyt en muista minä vuonna Huopalahden, Pitäjänmäen ja Leppävaaran välillä alkuopastimet korvattiin näillä kuvan kaltaisilla esiopastimilla. Muutoksen jälkeenhän tilanne oli se että esimerkiksi Huopalahden tulo-opastimen esiopastin oli Pitäjänmäen lähtöopastimen mastossa.
kuva 05.04.2018 07:10 Pekka V. Puhakka  
  Samana päivänä kuulin että matkustamon kiilakumi-ikkunasto oli tarkoitus korvata liimalasein.
Kuvasarja:
Conquering the Cascades - Part II
 
01.04.2018 17:40 Pekka V. Puhakka  
  Kiitoksia!
Kuvasarja:
Conquering the Cascades - Part II
 
31.03.2018 12:29 Pekka V. Puhakka  
  Olisi mielenkiintoista nähdä raidekaavio ja/tai kartta tästä hienosta kokonaisuudesta.
kuva 09.12.2017 10:55 Pekka V. Puhakka  
  Asianmukaista.
kuva 10.09.2017 22:42 Pekka V. Puhakka  
  Tuo Järvenpään eteläinen vaihde oli sn120/110-vaihde, mutta poikkeuksellinen siinä mielessä että siinä ei ollut kääntyvää ristikappaletta eikä näin muodoin myöskään kolmatta vaihdemoottoria.
kuva 15.07.2017 10:59 Pekka V. Puhakka  
  Valurautaisen raideopastimen yksiö.
kuva 27.05.2017 10:10 Pekka V. Puhakka  
  Lisäksi kuvassa näkyvä 20 kV sähkölinja kulkee radan itäpuolella ja kaarteen suunta, samoin kuin kallioleikkauksien sijainti puoltaa sitä että ollaan Kinnissä sivuraiteella ja kuva on otettu etelään. Dm7 painaa kohti pohjoista.
kuva 15.05.2017 18:17 Pekka V. Puhakka  
  Mielenkiintoinen kuva, kiitos tästä. Tämä voisi olla entinen Pasila V:n kankiasetinlaite. Samaisessa rakennuksessa toimi sittemmin Siemensin vapaakytkentäinen releasetinlaite aina siihen asti kunnes Pasilan tavararatapiha muutettiin nykyiseen muotoonsa autojuna-asemaksi ja ko. puurakennus sisältöineen sai väistyä.
kuva 09.03.2017 11:23 Pekka V. Puhakka  
  Tässä laitoksessa ei ole keskitettyjä vaihteita eikä kulkutiepainikkeita. Raide-eristyksien ja vaihteiden asentotietoja on runsaasti saatavilla, todennäköisesti tasoristeyslaitteiden ohjauksista johtuen. Eli kyllä tämä Raisio taitaa mennä varmistuslukko- ja opastinturvalaitosten luokkaan, vaikkei olekaan luokkansa köykäisintä mallia (pakkilaitos).
kuva 28.12.2016 12:34 Pekka V. Puhakka  
  Olivatko nämä ilmaisimet siis eteläpään vaihdekojussa eivätkä junasuorittajan toimistossa?
kuva 27.12.2016 22:26 Pekka V. Puhakka  
  Haapamäeltähän tämä sitten on oltava.
kuva 21.09.2016 14:45 Pekka V. Puhakka  
  Samoin jonkin verran saattaa liikennöintiä Yläkoskelle ja etenkin talliraiteelle hankaloittaa se että ko. sivuraiteet liittyvät suoraan pääraiteeseen.
kuva 25.06.2016 13:33 Pekka V. Puhakka  
  Turvalaiteharrastajan johti oikeille jäljille nimenomaan nuo ristityt pääopastimet, sähköistetty rata ja tietysti asemarakennuksen sijainti ja maisema muutenkin. Leppäkoski oli mm. Leteensuon kanssa niitä hiukan "vajaammalla" ratapihakaaviolla varustettuja pääradan asemia, joihin ehdittiin myös rakentamaan Siemensin releasetinlaitteet. Sanoisin että pääopastimista vasen kuuluu itäiselle (vasemmalle "väärälle") pääraiteelle ja sijaitsee vieläpä raiteen vasemmalla puolella. Oikeanpuoleinen opastin on läntisen raiteen opastin ja oikealla puolella raidetta. Lättähattu matkaa kohti etelää liitevaunun sijainnista päätellen ja on todennäköisesti siis läntisellä raiteella. Pääradalla nimenomaan oli noita väärän puolen opastimia mm. mittavien ratatöiden aikaan silloisilla raiteenvaihtlpaikoilla, joita rakennettiin myöskin väliaikaisesti. Viimeisimpänä esimerkkinä tavallaan Kuurila 90-luvulla. Leppäkosken käyttösääntö muistaakseni löytyy arkistosta, täytyy seuraavan kerran tarkistaa kun ehtii paikalle.
kuva 25.06.2016 08:30 Pekka V. Puhakka  
  Leppäkoski?
kuva 21.04.2016 08:56 Pekka V. Puhakka  
  Samoin vuosiluku 1965 täsmää hyvin sillä 60-luvun alkupuolella nuo pienemmät väliasemat saivat uudet hienot releasetinlaitteensa.
kuva 21.04.2016 07:20 Pekka V. Puhakka  
  Mielenkiintoinen kuva. Hämeenlinnassa ei koskaan ollut Siemensin DrS asetinlaitetta ja lisäksi raiteisto on liian yksinertainen ollakseen Hämeenlinna. Veikkaan kuvauspaikaksi Parolaa.