2458-65233 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 19.04. 06:41 Ari-Pekka Lanne  
  Neliakselisista Oa-vaunut ovat vähintään yhtä pahoja nuljumaan. Ne ovat lyhyitä vaunuja, joissa telikeskiöt ovat suhteellisesti huomattavasti lähempänä vaunun keskikohtaa kuin pidemmissä telivaunuissa. Vrt. http://vaunut.org/kuva/146942 .
kuva 18.04. 14:02 Ari-Pekka Lanne  
  »Tallivaralla...» https://youtu.be/DbefB9AF4G8
kuva 16.04. 07:58 Ari-Pekka Lanne  
  Melko pitkälti kai samoissa määrin, kuin aikanaan laitosten putkahdellessa Novotšerkasskin veturitehtaalta. En tiedä, kuinka paljon tähän asiaintolaan vaikuttaa se, kun vetureiden mukana toimitettiin ylimäärin varaosia, joista Valtionrautatiet kokosi aikaa voittaen myös lisäveturit 3003', 3111 ja 3112. Jos istuu Kaalihäkin ajopöydän ääressä ja katsoo ajolangan jännitemittaria sekä ajomoottoreiden virtamittareita, niin jo niissä pistää silmään teksti »СДЕЛАНО В СССР». Istuin on sentään Bremsheyn valmiste. Näin satakuntalaisena ilahduttaa kieltämättä, kun ohjaamon ikkunat tuulilaseista alkaen vaikuttaisivat olevan nykyään kaikki Jaakko-Tuote Oy:n valmistetta. Tosin kulkukäytävän pyöreissä ikkunoissa en ole nähnyt »JT» -tarraa ―, olisivatko ne edelleen neuvostomatskua... Paineilmakojeista löytyy järjestään saksalaisen Knorr-Bremsen logot, ihan niinkuin niissä on alunperinkin ollut. Kuitenkin erilaisiin sinkkiämpäriä tai Sputnik-avaruusalusta muistuttaviin paineilmasäiliöihin on kiinnitetty »Made in USSR» -valmistekilvet. Suurjännitetilojen puolelta löytää kasapäin aitoa ja alkuperäistä, kyrillisin aakkosin koristeltua neukkurompetta ―, alkaen sammakkoreleistä. Sen sijaan länsiteknologiaa sisältävien elektroniikkamurikoiden retrotarroissa lukee kotoisasti »Oy Strömberg Ab». Ysärillä jälkiasennettu kulunvalvontalaitteisto on EKE-Elektroniikan haitekkiä.
kuva 14.04. 22:57 Ari-Pekka Lanne  
  Jukra, on kyllä mainio kuva tämäkin. IC 147:n veturina työskenteli keskiviikkona 10/4-2024 Sr3 3336. Helsingistä Tampereelle veturin ohjaamossa oli poikkeuksellisesti kaksoismiehitys. Kyseessä ei kuitenkaan ollut kaksinajo, vaan vänkärin paikalle oli kömpinyt tarkastaja eli »tutorkuljettaja».
kuva 14.04. 14:49 Ari-Pekka Lanne  
  Kolminaisten Edo-tötteröiden käyttö taitaa painuttua enemmän »Pohjois- ja Itä-Suomen kevyesti kiskotetuille rataosille».

Voisiko se olla jotain sukua sille, minkä Esko Maasalo aikanaan töksäytti mainioon kuvasarjaansa Mäntyluodon radalta ( http://vaunut.org/kuva/66715 ): »Varakkaana ja omillaan toimeen tulemaan pidettyyn Länsi-Suomeenhan ei koskaan ole näitä investointirahoja herunut kuin aivan pakon edessä.»

Toisaalta on kyllä niinkin, että jos lähtökohtaisesti oletetaan uusi veturi varmatoimisemmaksi, niin ei kai sitä rautatietä nähnyttä pappalaitosta kannata laittaa menemään Rovikseen tai Joen kaupunkiin. Niistä on pidempi hinausmatka Ilmalaan kuin Turusta tai Porista.
kuva 02.04. 13:36 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitos vaan kohteliaisuudesta, Timo. Mutta ei kai nyt sentään veturinkuljettajan töihin voi kyllästyä.
kuva 02.04. 12:25 Ari-Pekka Lanne  
  Kolmosen suurin teho (paperilla) on sähkökäytöllä 6400 kW ja APU-käytöllä (Auxiliary Power Unit) 360 kW. Kuitenkaan vetovoimassa ei aivan pienessä nopeudessa ole juurikaan eroa, vaikkakin nopeuden noustessa APU:n vetovoimakäyrä romahtaa heti. Eli APU-dieseleillä pitäisi saada junan kuin junan liikkeelle siinä missä sähkölläkin, mutta vauhtiin sitä ei saa. Juliasta kun kattelee eilisen aprillipäivän T 7172:n nopeuskäyrää, niin kyllä se reilua pariakymppiä näkyy syöksyneen Aittaluodon ja Porin välillä. Ihan tavanomaista vaihtotyövauhtia.
kuva 26.03. 09:40 Ari-Pekka Lanne  
  Mutta kerrottiinhan jo 80-luvulla dieselsähköveturi Iso Vaaleen suunnittelussa olleen yhtenä lähestymiskulmana se, että veturi olisi niin haluttaessa helposti muunneltavissa sähköveturiksi. Siis sen lisäksi, että lohkorakenteen mainostettiin nopeuttavan vikojen korjaamista. Nykyään muunneltavuusajatus on mennyt veturiteollisuudessa vielä pidemmälle. Mutta ei ehkä enää niinkään käyttäjän näkökulmaa pääpainopisteeksi asettaen, vaan suunnittelu- ja tuotantoprosessin huojentamiseksi. Muuten mahdollisimman samanlaisesta veturiaihiosta saattaa tilaaja speksata itselleen mieleisensä laitoksen, joko Tr3:n tai Hr3:n, valitsemalla mm. sopivat telit eri vaihtoehdoista.
kuva 25.03. 16:34 Ari-Pekka Lanne  
  Niin, teknisesti erinomaisia kuvia. Nämä kuvan laitokset näyttävät makaavan Perkiön raiteella r. 875 eli »Paskapätkässä». Tällöin etualalla kaartuisi r. 874 eli ei vähempää kuin »Hurutie»!
kuva 25.03. 13:15 Ari-Pekka Lanne  
  On meidänkin rautateillämme tänä päivänäkin ainakin yksi ylikonduktööri. Vastaisiko tuo saksalaisten yliveturinkuljettaja meidän silloista matkaneuvojaa eli nykyistä vetopalveluasiantuntijaa (VEP)?
kuva 23.03. 09:12 Ari-Pekka Lanne  
  Ei välttämättä. Nimitetäänhän kiskoautojakin kiskopusseiksi. Sen sijaan tämä puhekieleemme laivattu lainanimitys on kotoisin merien takaa. Ruotsissa tunnetaan pussit ja rälssipussit (rälsbuss). Manner-Euroopassa kulkee autopusseja. Saksalaiset höpöttävät myös reissupusseista (reisebus). Kaikella kunnioituksella muiden maiden (vaihteen)kieliä ja sanavarantoja kohtaan, itse olen kuitenkin jukopäisenä vekkulina koittanut tällaisissa yhteyksissä pidättäytyä pussi-nimityksen käyttämiseltä. Mulle on olemassa vain linja-autoja, kiskoautojunia ynnä muita sen sellaisia kulkulaitoksia. Pidän suorastaan näitä omintakeisuuksiamme rikkautena.
kuva 15.03. 14:53 Ari-Pekka Lanne  
  »If only I could turn back time...»
kuva 15.03. 12:36 Ari-Pekka Lanne  
  https://yle.fi/a/74-20078828
kuva 14.03. 09:29 Ari-Pekka Lanne  
  https://youtu.be/z6LPfiz5t5A?si=D3OqGjwf​fgP3-i3d

»Digi digi...»
kuva 14.03. 09:28 Ari-Pekka Lanne  
  Ei tarvinnut.
kuva 14.03. 09:27 Ari-Pekka Lanne  
  Veturinkuljettaja Jari Mäkelä on kirjoittanut blogiinsa varsin hyvän kuvauksen JKV:n rakentamisesta sekä yksinajosta ennen sitä: https://veturinkuljettajat.blogspot.com/​p/jkv-junien-kulunvalvonnan-rakentaminen​.html
kuva 13.03. 17:19 Ari-Pekka Lanne  
  Veturinkuljettaja Sulo Karpin rautateiltämme kokoaman kaskukirjan »Juna lähtee!» (Gummerus, 1979) s. 62: »Ihminen ei ole koskaan hukassa, kun ei poikkea Jumalan sanasta eikä rautatiestä.»
kuva 13.03. 13:02 Ari-Pekka Lanne  
  Totisesti. Juna pääsee matkavauhtiin vasta Kupittaan kohdilla, rautatien taituttua Litsin tai Varissuon kohdilla laskuun, jolloin veturinkuljettajan onkin jo syytä alkaa harkitsemaan jarruttelua Aurajoen sillan jälkeisiin vaihteisiin.
kuva 13.03. 12:01 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva. Eihän tässä ole kuin kahdeksan kuormavaunua ja kaksitoista tyhjää. Vähimmällä vaivalla veturi näin pääsee. Piikkiöstä on nousua Paimion suuntaan, mutta Turun suunnasta onkin laskua; vaikkeivät toki tyhjät paljon sen suhteen autakaan. Muistan selvästi, että eräs vaihtotyönjohtaja käytti kerran tällaisesta vaihtotyömanööveristä, jossa veturi on kiilautunut vaunujen väliin, nimitystä »bulgarialainen». Vahvistakoon tämän joku, joka tietää samaa termiä käytetyn jossain.
kuva 13.03. 11:43 Ari-Pekka Lanne  
  Höh, kaiken se Jimi huomaa...
kuva 02.03. 13:11 Ari-Pekka Lanne  
  Ja tokihan Deeveri-kolmikoilla on Niiralan radalla pidemmätkin perinteet. Mikko Alameren ja Ilkka Hovin toimittaman kirjan »Rautatiet ja pienoisrautatiet» (Tammi, 1984) s. 16 olevan Reino Kalliomäen täräyttämän 3 x Dv12 -kuvan kuvatekstissä kerrotaan: »Dv 12 -sarjan dieselveturit ovat lukumääräisesti Valtionrautateiden suurin veturisarja. Koksijuna Niirala-raja―Raahe kulkee koko matkan kolminvedolla. Kuvassa oikealla teräskelajuna Raahe―Hämeenlinna, jonka vetojuhtina välillä Rhe―Yv on kolme Dv 12 -veturia ja välillä Yv―Hl kaksi Sr 1 -veturia. Kuva Ylivieskasta.»
kuva 02.03. 11:05 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kolmikkokuva. Nämä olivat 2000-luvulla tavanomainen näky Joensuussa. Tällaisilla ajettiin ennen 2010-luvun Iso Vaalee -parien aikaa rajusti Niiralaan, sitkeästi myös Jns-Pm -sinihenkkareita. Tässä kuvan tilanteessa taitaa kuitenkin olla kyseessä veturin siirto: http://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku​=290&t=yksi%20veturi%20lis%C3%A4%C3%A4
kuva 25.02. 13:45 Ari-Pekka Lanne  
  Kiva kuulla. Kävin tuossa vetureita irrottaessani hetken Rauman PV1:n vaihtotyökanavalla kyselläkseni kengitystoiveita. Taajuudelta kuului samalla satamassa meneillään olevaan vaihtotyöhön liittyvää viestintää, mikä toi mieleen muistoja niistä öistä ja päivistä.
kuva 25.02. 09:08 Ari-Pekka Lanne  
  Valtojen makasiinista totisesti, siitä missä Harjavaltain ulkoministeriökin on.
kuva 19.02. 15:46 Ari-Pekka Lanne  
  Laihialla näyttäisi kohdanneen muutaman minuutin myöhässä kulkeneen S 41:n, ja Lakialassa näyttäisi olleen Sn 50 muillakin niihin aikoihin liikkuneilla junilla. Noi myöhästymissyyt näyttäisi läntättävän aina ikäänkuin hieman myöhemmin tulevien asemien kohdille. Junassa on ollut joku sellainen kalustosta johtuva rajoite, että sillä onkin ollut Sn 120. Se alkaa jo näkyä täsmällisyydessä, jos aikataulun mukaan saisi ajaa paikoin jopa kahtasataa.
kuva 19.02. 02:21 Ari-Pekka Lanne  
  Sadallakuudellakympillä kerkee jo melko hyvin, jollei matkalla ole muita viivästeitä. Julian kulkutietojen ja nopeuskäyrän perusteella tämä on ajanut koko matkan Vaasasta Helsinkiin maksimissaan sataakahtakymppiä, ja matkalla on tullut vastaan muitakin hidasteita.
kuva 18.02. 12:26 Ari-Pekka Lanne  
  Tänä talvena on noussut arvoonsa se seikka, että sähkövetureissa (pl. ammoin liikkunut Sv1) on kaksi virroitinta. On saattanut tulla vastaan jopa tilanteita, joissa oltaisiin kaivattu jo kolmattakin sutia.
kuva 18.02. 07:24 Ari-Pekka Lanne  
  Tässä ulkokaarrekuvassa on kyllä hienosti saatu hyödynnettyä sekulijunan keulaosan avovaunuryhmän suomat näkymät loppupään kirjaviin vaunuryhmiin. Kuluvan talven pakkasjaksojen aikaan on ollut siksi haastavia virroitinkelejä, että kuvan virroitinasetteluihin on useinkin saatu tottua.
kuva 12.02. 16:07 Ari-Pekka Lanne  
  Voi hyvinkin olla edelleen alkuperäiset takot hiilillä. Sr1 Kuljettajan ohjekirjassakaan (Helsinki/Novocherkassk 1987) ei kerrota tarkemmin, mitä takot ovat syöneet, mutta niitä on yksi jokaisella akselilla, ja niistä jokaiseen menee 4-napainen johto, jonka toinen pää löytyy ympärilyönninestolaitteiston (YLE) elektroniikkayksiköstä. YLEä voi koittaa kuittailla edellä linkittämässäni kuvassakin näkyvällä hälytykset- ja ohjauspiirit -nappulalla, mutta kun oire ei toennut silläkään, soittelin siitä vikailmoituksen. Vika pysyi siksi lievänä, ettei se haitannut menemistä muuten, kuin ravintolavaunussa saattoivat verhot heilahtaa parissa kohtaa. Ainakin Parolan jälkeen ja Vanattaran paikkeilla.
kuva 12.02. 13:53 Ari-Pekka Lanne  
  Näyttävä kuva harmillisesta myöhässäkulkutilanteesta. Helsingistä Tampereelle asti junaa veti Sr1 3029, jossa esiintyi ajoittain kuvassa http://vaunut.org/kuva/80817 näkyvää oiretta siihen liittyvine satunnaisine vetovoiman katkomisineen.
kuva 12.02. 09:54 Ari-Pekka Lanne  
  Vetureiden siirroissa on tosiaan monenlaisia konsteja, ja tähän liittyen Hannu Taanila mainitsi radiopäiväkirjassaan perjantaina 20/7-2001 eräästä havaitusta tapauksesta. Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen ja kirkon ulkoasiain osaston teologisten asioiden sihteeri Juhani Forsberg olivat soittaneet Taanilalle edellisiltana, torstaina 19/7-2001, Pylkönmäestä yrittäen houkutella Taanilaakin sinne saunomaan ja kupattavaksi.

»...No sitten sanoi väliin Huovisen Eero ― tämä piispa siis ―, että hänellä on hiukan huono omatunto siitä, että kun hän oli nyt, maanantainako, ollut vastassa niitten poikaa Jaakkoa, joka tuli junalla ― tottakai ― Helsingistä, sitten Tampereelta Haapamäelle, ja sitten Myllymäen asemalle. Ja Eero sanoi, että siinä oli kaksi dieselveturia ja kolme matkustajavaunua. Että se, että siinä oli kaksi niitä vetureita, että se häkelsi hänet niin, että häneltä unohtui panna muistiin niitten vetureitten numerot, ja tehdä sitten minulle veturi-ilmoitus ― jonka mainitun veturi-ilmoituksen tekemisessä piispa Huovinen on tunnollisesti ja erittäin kristillisesti kunnostautunut. Minä Eerolle, että älä ota murheita, että ne ovat olleet ne kaksi veturia Dv12-sarjan vetureita ― joko 2500-sarjaa tai 2700-sarjaa. Ja se, että niitä on ollut kaksi, tarkoittaa vain sitä, että Tampereelta on siirretty Seinäjoelle yksi veturi lisää. Vielä ylistin piispa Huovista sen tähden, että hänessä elää ja sykkii pyrkimys hyveeseen ja sen toteuttamiseen käytännön elämässä, mutta että eihän meistä kukaan ole aina täydellinen. Niin että sitten kun seuraavan kerran kuljet junalla ja katsot veturit ja niitten numerot, niin ihan rauhassa sitten merkitset numerot muistiin ja soitat minulle.»
kuva 06.02. 19:51 Ari-Pekka Lanne  
  Tuli yo. kommenttiini liittyen satunnaiskuvana vastaan tuollainen: http://vaunut.org/kuva/10432 .
kuva 01.02. 12:46 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva. Kuvaajasta katsottuna oikeanpuoleinen eli vänkärinpuoleisella istuimella kököttävä hahmo taitaa olla ratapihakonduktööri eli kippari. Mulle osui kipparoitavaksi ainakin toistaiseksi viimeinen näistä Turun ja Salon välisistä puutavaranhakureissuista lauantaina 6/8-2022. Eräs aiempi näistä matkoista jäi mieleen sen kautta, kun Salon suuntaan Dv12-kolmikolla mentäessä turkulainen veturinkuljettaja yllättäen antoi taustalla näkyvän Pepallonmäen tunnelin sisällä pitkän Juna tulee -vihellinopasteen. Kallioseinämät kuuluivat antavan vihellykselle melkoisen kaikupohjan. Sen sijaan tämän kuvan erikoisuutena vapiti näyttää olevan kytkentäasennossa. Harvinaista, erittäin harvinaista sekin.
kuva 30.01. 15:07 Ari-Pekka Lanne  
  Nimenomaan noita Mersuja meinasin. =oD
kuva 30.01. 11:16 Ari-Pekka Lanne  
  Turussa ajeli aivan 2000-luvun alussa muutama palvelulinjan linja-auto, joissa ainakin taka-akseli oli yhtä takana.
kuva 29.01. 13:06 Ari-Pekka Lanne  
  Ei varmaan kaukana ole sekään siinä mielessä, kun kyllähän liikenteenohjauksessa on nykyään enemmän tietotekniikkaa, kuin aikanaan, jolloin olivat käytössä liput, junanlähetyslevyt ja semaforit sekä mekaaniset asetinlaitteet ja lyhdyin koristellulta vaihteelta toiselle juoksevat vaihdemiehet. Mutta siinä mielessä toki ei, että kyllä siellä salamyhkäisten ohjauskeskusten uumenissa edelleen työskentelee Dicora-puhelimiensa äärellä ihan oikeita miehiä, naisia ja henkilöitä, jotka pitävät lankoja tiukasti käsissään.

Tästä tulee mieleen eräs hauska tapaus ehkä kolme vuotta sitten. Ajoin seutuliikenteen linja-autovuoroa Raumalta Poriin, kun eräs vuorossa usein kulkenut daami lyöttäytyi juttusille. En tuntenut häntä mitenkään, ja tietenkin luulin ettei hänkään minua, mutta jostain hänen korviinsa oli mennyt, että olen myös ratapihapalveluksessa. Hän sen sijaan kertoi olevansa eläkkeellä oleva liikenneohjaaja. Monenlaista vanhaa rautatieläisjuttua hän siinä matkan aikana muisteli menneiltä vuosikymmeniltä. Sanoi alkaneensa aikanaan Valtionrautateitten töihin Porin kappaletavaratoimistossa, jonka lippaa ja lastauslaituria kuvassa näkyy. Siitä sitten oli aikanaan ura edennyt liikenneohjaajaksi, mitä työtä hän oli tehnyt ymmärtääkseni enimmäkseen Porissa ja Mäntyluodossa, mutta monilla muillakin paikkakunnilla. Näiltä kaikilta on nykyään liikenteenohjaus keskitetty harvoihin ohjauskeskuksiin.
kuva 29.01. 10:23 Ari-Pekka Lanne  
  Laitlan Telkkari julkaisi maaliskuussa 2012 mainion kaksiosaisen tuuttidokkarin Uudenkaupungin rautatiestä. Osa 1 laitettiin keskiviikkona 14/3-2012 osoitteeseen https://www.youtube.com/watch?v=ZLCA4bDz​r5g sekä osa 2 torstaina 15/3-2012 osoitteeseen https://www.youtube.com/watch?v=biuiGEwn​pUk . Keskiviikkona 9/11-2011 kuvatuissa pläjäyksissä näytetään mm., kuinka veturinkuljettaja Tero Haring ajaa veturisiirron VET 11850 (Dv12 2719 + 2632) Uudestakaupungista Turkuun sekä miten liikenneohjaajat Matti Niittyvaara ja Kari Simola ohjailevat Turun tienoon rautatieliikennettä vielä tuolloin Turun päärautiksen yläkerrassa olleesta ohjaushuoneesta käsin. En ollut katsonut dokumenttia yli kymmeneen vuoteen. Melkein säpsähdin, kun huomasin dokkarissa kerrotun liikenneohjaajien edustavan VR:ää. Kyseessä olisikin muuten voinut olla Laitlan Telkkarin virhe, mutta kun sen lisäksi kuvamateriaalissa näkyy heidän ilmoitustaulullaankin eSälliin eli Valtionrautateitten elektroniseen tuntikorttiin viittaava paperituloste.

Havahduttuani siihen, että liikenneohjaajat olivat ainakin vielä loppuvuonna 2011 Valtionrautateitten palkkalistoilla, piti oikein kysyä G:ltä tarkempaa tietoa asiasta. Ja jo vain, W:n kautta ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Fintraffic​_Raide ) löytyy Valtioneuvoston viestintäosaston maanantaina 22/12-2014 julkaisema asiapaperi ( https://web.archive.org/web/201501101826​32/http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaist​a/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=435446 ), jossa kerrotaan VR-Yhtymä Oy:stä eriytyneen, junaliikenteen ohjaus-, matkustajainformaatio- ja suunnittelupalveluita tarjoavan Finrail Oy:n [nyk. Fintraffic Raide Oy] aloittaneen torstaina 1/1-2015. Siihen saakka Liikennevirasto osti liikenteenohjauspalvelut Valtionrautateiltä.
kuva 29.01. 08:49 Ari-Pekka Lanne  
  Mutta herra Esa, kuvatekstissähän sanotaan vaunun olleen ilmeisesti italialainen. On kaiketi päätelty, että makaronit ovat siksi kevyttä tavaraa, että niiden vaunun muotoa muuttamaan pyrkivä vaikutus on suhteellisen vähäinen. Sen sijaan on keskitytty hillitsemään vaunun nuljumista antamalla vaunun kiertymistä edistäville voimille mahdollisimman vähän vartta. Jo ja erityisesti vanhat valtatiemiehet tiesivät, että pidempi akseliväli tekee kulkulaitoksen ohjautumisesta vakaampaa, saa sen menemään eteenpäin kuin juna.
kuva 23.01. 06:38 Ari-Pekka Lanne  
  Vaikuttavat ihan konkreettisilta syiltä höyryvetureiden pelkkänään ajamalla tapahtuvien siirtojen suosimiseen hinausten sijaan. Dieselveturit eivät hinauksessa ollessaan vaadi miehitystä, kun kaikki hinauslomakkeessa luetellut kraanat on käännetty ja nappulat painettu hinuukunnon edellyttämiin asentoihin, joten niiden siirto hinaamalla sen sijaan on monella tapaa pelkkänään ajattamista edullisempaa.
kuva 22.01. 19:44 Ari-Pekka Lanne  
  ...Ja varmasti vanhempien aikojen kuvioissa vaikuttaa sekin, kun alkujaan Nallet eivät olleet pelkkiä vaihtovetureita, vaan niillä ajettiin junia. Tavarajunia ja jopa matkustajajuniakin. Siinähän ne siirtyivät paikkakunnalta toiselle samaa hyömyä.
kuva 22.01. 19:22 Ari-Pekka Lanne  
  Kyl ai, niinpäs onkin. Luulen että ennen vanhaan, joskus 60-, 70- ja 80-luvuilla vetureiden hinailu siirtotarkoituksessa, ei siis vikaantumisen takia, on luultavasti ollut paljon harvinaisempaa kuin myöhempinä aikoina. Ehkäpä Jorma tai muut aikalaiset raottavat hieman tätä...?
kuva 22.01. 19:12 Ari-Pekka Lanne  
  On toki. Uudenkaupungin päivystysdeeveri vaihdettiin sähköistyksen valmistumiseen asti päivittäin 3 × Dv12 -tavarajunalla, josta aina yksi erkani sinne päiväksi. Mäntyluodon päivystysdeeveri ajetaan paikalle edelleen päivittäin Porista PAImentolaisjunana. Mutta jos puhutaan Vempuista tai yleisemmin 2000-luvun Rauman vaihtovetureista, menee hinauslomakkeiden täyttelyksi ja allekirjoitteluksi. Toki poikkeuksiakin löytyy, ehkä 2020-luvun puolella hieman aiempaa enemmän; sen suhteen, että Raumallekin on joskus tuotu Deevereitä pelkkänään ajamalla.
kuva 22.01. 18:18 Ari-Pekka Lanne  
  Simo taitaa meinata näitä maanteitten malmijunia: http://vaunut.org/kuva/127588
kuva 22.01. 18:16 Ari-Pekka Lanne  
  Samoin Rauman Nalle vaihdettiin ainakin 2000-luvun puolella Tampereen kesken hinaamalla, niinkuin Seeprat ja Deeveritkin. Ja eikös se ollut niinkin, että Tampere oli näissä kaikissa se varsinainen käärrmeenpesä? Eli sinne ja sieltä toimitettiin Nallet, niinkuin muutkin päivystysveturit, maakuntiin, kuten Poriin, Raumalle, Turkuun ja Helsinkiin?
kuva 18.01. 23:01 Ari-Pekka Lanne  
  Eli niinkuin sanotaan; ei vika, vaan ominaisuus.
kuva 18.01. 07:56 Ari-Pekka Lanne  
  Mutta aika huonolta kuulostaa pikkukompuralla henkiin virvonneiden osuus siinä parinkymmenen vuoden takaisessa. Muistatko Jorma, mikä mahtoi silloin tarkemmin aiheuttaa sen? Olivatko akustotkin jo ehtineet vajeentua, vai onko se apukompura vain niin pienitehoinen, ettei kestä lainkaan virroittimien ja pk:n vuotoja?
kuva 18.01. 06:36 Ari-Pekka Lanne  
  Apukompura on tosiaan kätevä. Tässä tilanteessa sen paukut eivät kuitenkaan riittäneet mainittujen ilmavuotojen korvaamiseen.
kuva 17.01. 05:54 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitos, Erno. Täytyy joskus katsoa, olisiko Rauman ratapihalta jotain mielenkiintoisia kuvia. Vaikka asunkin Raumalla, ei ole tullut käytyä Rauman ratapihalla kohta vuoteen. Viime kerta oli keskiviikkona 25/1-2023. Ajoin silloin tamperelaisen työnopastajan valvonnassa junaparin 3430/3716 (Sr1 3100) välillä Tpe-Rma-Tpet.
kuva 14.01. 14:25 Ari-Pekka Lanne  
  Harvemmin on sellaista keliä, että voisi surutta kiskaista täydet sähköjarrutehot.
kuva 14.01. 12:11 Ari-Pekka Lanne  
  Ja toki paljon toistuu samanlaisiakin rutiineja ajeluissa, mutta keli vaikuttaa paljon. Syksyn pahimmilla lehtikeleillå sähköjarrulla ei paljon virkaa ole.
kuva 14.01. 12:04 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä hyötyjarrutuksilla on merkitystä junaliikenteen energiankulutukseen. Toijalan yleisönpalvelupysähdyksestä Kuurilan suuntaan lähtiessä on yleensä sellainen tilanne, että vastaan tulee Toijalaan pysähtyvä juna. Ja kyllä siinä on aina hyvät kilovoltit langassa. Sen olen huomannut.
   >>