Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.12.2010 18:51 | Heikki Kyyrö | ||
| Pakko kirjoittaa muutama rivi Hietasen elämästä sodan jälkeen. Paikka oli Helsingin noblessin mieleen. Hietasessa oli kesäisin arkkiatri Renkonen, Suomen ylimetsänhoitaja Ilvessalo, (oikea) valtioneuvos Ylönen asui Auralla, aikansa kuuluisimpia jumaaluusoppineita A.F. Puukko Lahnajärveltä. Hietasen järvi oli kuuisa kirkkaasta vedestään. Kun sulkeltelimme veneestä selällä, pohjaan sattoi nähdä 10 metriä. Sota-aikana Hietasessa oli sivuraide, johon esim. Mannerehimin juna saatiin vedetyksi. Mikkelin suunnassa oleva Leipälänmäki oli turve-vetureille niin raskas tulla, että ne juuri ja juuri pääsivät mäen päälle. |
||||
|
|
27.12.2010 18:42 | Heikki Kyyrö | ||
| Täällä on toien Hietasen aseman nurkilla elänyt. Meillä oli isä ja äiti junanlähettäjiä. Asuimme viereisessä valtion asunnossa, joka on nyt purettu. Asema ja asemanseutu on mulle hyvin tuttu. Olen ollut vanhempieni kanssa yövuorossa (nukkunut suurimman osan ajasta), istuskeltu rappusilla, odoteltu postijunaa, n. klo 18. Ja peuhattu joka paikassa, muunmuassa kiivetty niihin aseman ulkomaisiin kuusiin, joissa oli ihmeen suuret kävyt, ja kävyissä kovakuorisia siemeniä. Kun kuoren rikkoi, sai hauskoja makupaloja. Kyllä on muistojen paikka mullekin. Tämä oli vuodet 1943- 1953 |
||||
|
27.12.2010 18:34 | Heikki Kyyrö | ||
| Joo siinä oikealla on vaihdemiehen mökki. Eräs tarina: Asemalla ihmeteltiin, minne se vaihdemies oikein katosia. Asiaa kysyttäessä hän vastasi: "Oli mentävä syömään, muuten lapset syövät kaikki perunat." -Vaihdemiehellä oli paljon lapsia. Ikävä, kun en muista nimeä. | ||||