2938-99889 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 12.04. 06:36 Juhana Nordlund  
  Viru väljak.
kuva 07.04. 17:54 Juhana Nordlund  
  Kyllä vain, KLOY:n Articeissa virroittimen nosto ja lasku tapahtuvat sähkömoottorin avulla.
kuva 07.04. 15:57 Juhana Nordlund  
  Kuvan vaunu todellakin lähestyy kuvaajaa eli tässä mennään takimmainen virroitin ylhäällä. MLPRV1-vaunuilla voi ajaa myös tällä tavoin, vaikka onhan tässä näkyvä tapa kovin harvinainen. Niinkin voi ajaa, että molemmat virroittimet ovat ylhäällä, mutta silloin vain takimmainen virroittaa. Etummainen tällöin puhdistaa ajolankaa esim. kuurasta.
kuva 01.04. 13:09 Juhana Nordlund  
  Tätä kirjoitettaessa paikkakuntatietona näkyy Helsinki. Oikeasti tuo pysäkki sijaitsee Espoossa.
kuva 19.03. 11:04 Juhana Nordlund  
  Tässä matkustetaan jo useammassa kerroksessa. Myös junassa voisi olla paikallis-/seutuliikenteen matkustajia. Erinomaisen onnistunut kuva.
kuva 15.03. 19:28 Juhana Nordlund  
  Miksi "porkkanajuna" olisi tuolla päin liikkunut niinkin myöhään kuin 1988?
kuva 11.01. 18:29 Juhana Nordlund  
  Ilmeisesti SOT:n eli Satakunnan Osuusteurastamon savupiippu näkyy taustalla vasemmalla?
kuva 11.12.2023 06:03 Juhana Nordlund  
  Alimpana noissa liuskoissa ("päreissä") näyttäisi olevan linjan 10S tiedot. Kuvan tarkkuus ei riitä tunnuksen erottumiseen kiistattomasti, mutta mitään muuta järkevää vaihtoehtoa 10S:lle ei ole. Se lakkautettiin 28.2.1977 eli reilu kaksi kuukautta kuvan ottamisen jälkeen.
kuva 10.12.2023 15:35 Juhana Nordlund  
  Nimenomaan Suomea ajatellen linja-automalli Scania BR145 jäi kaiken kaikkiaan melko merkityksettömäksi myös sen takia, että ensimmäisinä vuosina niitä rekisteröitiin silloisten painorajoitusten takia kovin vähän - vain lähinnä Lahden Autokori onnistui tekemään alumiinikorisista busseistaan määräykset täyttäviä BR145:sia jo varsin aikaisin. Muilta osin BR145 alkoi meillä yleistyä vasta lähempänä 1970-luvun puolta väliä, jonka jälkeen tuon alustan tilalle tuli suoralla kuutosella varustettu BR116S. BR116S tuli markkinoille 1978. Mutta nuo legendaarisuudet ovat aina olleet katsojan tai kuulijan silmissä, korvissa ja niiden välissäkin. Kyllä minä ainakin myönnän ihailleeni aikanaan Scania BR145 / Delta 400 -linja-autoja. Minun mielestäni ne olivat vuosien 1975 - 76 tienoilla jopa legendaarisuuden täyttäviä. V8-logo, V-moottorin jylinä (ei niinkään matkustamoon vaan ulos) ja Delta 400:n futuristiset muodot ja ilme olivat aivan oma juttunsa.
kuva 09.12.2023 06:06 Juhana Nordlund  
  Mitä tulee linja-autonalustojen siirtelyihin vain itse alustaa ajamalla, niin itsekin muistan ihan lapsuusvuosiltani omakohtaisesti sellaisen. Siinä tilanteessa siirrettävän "ajoneuvon" kuljettajalla oli yllään moottoripyöräilijän kamppeet. Ne alustat olivat sen ajan mittapuun mukaan normaaleja palkkirunkoisia alustoja normaalilla akselivälillä (hyvin usein 6 m tai ihan vähän alle). Suhtaudun hieman kriittisesti ajatukseen, että esim. Scanian K112:n lyhyitä alustoja (=alustassa oli lyhyet väliaikaiset siirtopalkit akselien välillä ennen korittamisvaihetta) olisi ajettu pitkiä matkoja muun liikenteen mukana. Ainakaan hyviä ajettavia sellaiset eivät missään nimessä olleet. Scania N113CLL:n alustakomponentit väliaikaisine palkkeineen ja kuljettajan tilapäisine istuimineen näkyvät seuraavassa ottamassani kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Ark​istojen+aarteita/HKL/XXXX/9409_alusta_Ko​nala_2.jpg Kyseisen alustan (komponenttien) päälle rakennettiin HKL 9409 seuraavana syksynä.
kuva 06.12.2023 17:22 Juhana Nordlund  
  Jossain niillä main oli sellainen huoltoasema, jonka yhteydessä oli koristeena reimareita, siis vesiliikenteestä tuttuja viittoja. Se saattoi olla jopa mainittu Kesoil.
kuva 06.12.2023 07:52 Juhana Nordlund  
  Samoin Keräsen Tapsa oli käynyt, ja ilmoitti omalle otokselleen ajankohdaksi 12.5.1974. http://vaunut.org/kuva/154798
kuva 06.12.2023 07:43 Juhana Nordlund  
  Jotain tuttua? http://vaunut.org/kuva/117073
kuva 05.12.2023 15:07 Juhana Nordlund  
  Tätä kirjoitettaessa tuon historiallisen kuvan alla näkyy tunnisteissa NRV2. Ei kakkossarjan NRV-vaunuja vielä vuonna 1979 ollut. Sen verran niistä tuona vuonna tiedettiin, että hankintaa oltiin silloin valmistelemassa.
kuva 14.11.2023 07:41 Juhana Nordlund  
  Yritin sitä etsiä jo vuosia sitten huonolla menestyksellä. Silloin arvelin, että "kanjoni" olisi suureksi osaksi täytetty.
kuva 10.11.2023 16:19 Juhana Nordlund  
  Heikille: Riippuu varmaan siitä, mistä Sisu-busseista puhutaan. Valmet-moottorein varustetuissa Sisuissa (esim. BK-87EIT) vakioautomaattina oli Allison. DAF-moottorisissa kaupunkialustoissa (BK-160D) oli Voith hyvin yleinen. Vastaavassa yleismahurissa (BK-190D) tapasi Allisoniakin. Sellaisia olivat mm. Porin Linjojen TUJ-326 ja TUJ-327. Sisun viimeisimmissä tuuppareissa BT-190C jne. oli usein Voith, mutta ymmärtääkseni Allisoniakin olisi saanut.

Scaniasta muutama sana. Scania tarjosi useaan alustaansa 1980-luvun alussa ensisijaisena automaattina omia tuotteitaan, mutta muitakin oli saatavilla. BR112:een oli saatavilla Voith (jo 1970-luvunkin puolella, esimerkkinä TKL:n HKT-527). BR86S:n automaatti oli Allison. Kun Scania siirtyi 2-sarjaan (K82, K112 ja myöhemmin K92 myös), maahantuoja ja Masino alkoivat asentaa Suomessa alunperin keppivaihteisiin alustoihin (jo ennen koritusta) Voithin automaatteja. Eli lukuista Voithilliset K82:t, K92:t ja K112:t omaavat tällaisen historian. BR112:n ja N112:n Voithit ovat pääsääntöisesti Scanian tehdasasennuksia. Scania CR111M:ään oli muuten saatavilla 1970-luvun puolesta välistä eteen päin ZF 2HP45 -automaatti, jos asiakas ei halunnutkaan HR501:tä. Toki Wilsonkin oli vaihtoehto, mutta se oli puoliautomaatti ongelmineen, eikä se BR111:ssä tai CR111M:ssä saanut kovinkaan kummoista suosiota.
kuva 04.11.2023 06:32 Juhana Nordlund  
  Nyt vonkuva ääni on alkanut kuulua tässä mutkapaikassa uudelleen.
kuva 28.10.2023 19:27 Juhana Nordlund  
  Moottorivaunun (6021) ykköseteisen kohdalla ovina näyttäisi olevan nk. vippiovet. Sopii ajankohtaan oikein hyvin.
kuva 27.10.2023 15:45 Juhana Nordlund  
  Tänään matkustin linjalla 15 tuosta kohdasta työmatkani merkeissä aamulla ja iltapäivällä. Ilmeisesti tässä kohdassa radalle oli tehty jotain, kun kiskomelua ei ainakaan vaunuun sisälle kuulunut. Useissa muissa kohdissa vonkunaa ja ulinaa kuului, erityisesti Teininaukiolla ja Suursuonlaidan risteyksen kaarteessa.
kuva 22.10.2023 06:32 Juhana Nordlund  
  Tärkeä kuva merkittävänä päivänä Espoossa. Käsittääkseni oikeanpuoleinen vaunu on KLOY 605 (vuorossa 508). Vasemmalla näkyvän vaunun 613 vuoronumero oli tuona päivänä 510. Vuoronumerot eivät etene yksiselitteisesti siinä järjestyksessä, miten vaunut kulkevat. Numerot alkavat 501:stä siinä järjestyksessä, miten ne lähtevät varikolta ulos. Osa lähtee suoraan länteen, osa Itäkeskukseen. Suurin osa ulos ajavista vaunuista on siirtoajoja päätepysäkille asti, jokunen poikkeus on Espoon suuntaan, jolloin tyhjänä ajetaan vain lyhyt matka varikolta Kauppamyllyntien pysäkille. Siitä eteen päin vuoro ajaa linjan 15 kilvin välipysäkeillä pysähtyen.
kuva 19.10.2023 16:23 Juhana Nordlund  
  Nyssen reittioppaan mukaan 3:sen vuoroväli ei ole tuolloin tasainen 6 minuuttia vaan siellä on myös 7 ja 8 minuutin välejä. Kuitenkin 6 minuuttia on iltapäivisin yleisempi vuoroväli kuin nuo muut. Ilmeisesti Santalahteen pidennetylle linjalle 3 ei yksinkertaisesti riitä niin paljoa kalustoa, että voitaisiin pitää vuoroväli kokonaan 6 minuutissa. Voi olla muitakin syitä.
kuva 12.09.2023 09:11 Juhana Nordlund  
  Maankohoaminen Pohjanlahden rannikolla on ollut aikanaan huomattavaa. Poria ajatellen vielä 1100-luvulla (ehkä 1200-luvun alkuun) Satakunnan merkittävä kauppapaikka on ollut Teljä (myös mainittu joissakin yhteyksissä muodossa Telje). Nykyinen Pori on silloin ollut osaksi jopa meren pohjaa. Teljä sijaitsi Kokemäenjoen rannalla Kokemäen Tulkkilan paikkeilla, mutta tuolloin Kokemäenjoki oli paljon syvempi. Maankohoamisen myötä jokikin madaltui ja kauppa- ja satamapaikat siirtyivät lännemmäksi. Ensin Liikistöön ja Ulvilaan, ja 1500-luvulla Poriin. 1100-luvun joissakin kartoissa Liikistön kohdalla näkyy Ragvaldan kaupunki / kauppapaikka. Sen on tulkittu sijaitsevan Ulvilan Ravanin (ruots. Ragvaldsby) kylän kohdalla. Ragvaldan täsmällinen sijainti näyttäisi olevan kiistanalainen.
kuva 12.09.2023 05:31 Juhana Nordlund  
  Edellä esille tulleiden tietojen valossa Kokemäensaari oli Innerö ja Kylä(n)saari Inderö. Joissakin lähteissä Kyläsaaren vanha nimi oli Kokemäensaari. Nämä molemmat "sisäsaaria" Yyterin (Ytterö) ollessa "ulkosaari".

Porin nykyisessä opaskartassa nimeä Kokemäensaari ei enää esiinny. Vuoden 1962 peruskartassa Kyläsaaren taajama (tai kylä) näkyy nimellä Kylänsaari ja sen ympärillä oleva laajempi alue Kokemäensaari (joka siis kattoi Kylänsaarenkin). Kokemäensaari oli painettu hailakan punaisella tekstillä, kun taas merkittävämmät paikannimet olivat mustilla ja muutenkin vahvemmilla kirjaimilla painettuja. Kylänsaari siis mustalla tukevalla tekstillä.

Noilla ruotsinkielisillä nimillä on pitkähkö historia. Monet nimet ovat peräisin 1500-luvulta. Esim. Yyterin (eli Ytterön) nimi on ollut vuonna 1546 muodossa Ytterby. Innerö (Kokemäensaari) oli vuonna 1540 muodossa Inder Ö ja vuonna 1571 Inderöö kahdella ö:llä. Näyttää siltä, että ruotsinkielisessä nimistössä Kokemäensaari ja Kylä(n)saari ovat yksi ja sama juttu, kirjoitusasu on vaan vaihdellut. Tämä tukee hyvin sitä teoriaa, jonka mukaan Kyläsaaren alue on tunnettu kauan sitten Kokemäensaarena.
kuva 11.09.2023 21:36 Juhana Nordlund  
  Kylä(n)saaren ruotsinkieliseen nimeen en ole muistaakseni törmännyt, mitä Poriin tulee. Niillä main sijaitsevalla Kokemäensaarella on ollut ruotsinkielinen vastine Innerö. Viimeksi mainitun "vastakohta" on Ytterö, joka taas on suomeksi Yyteri. Useilla Porin kaupunginosilla tai vastaavilla on ollut kyllä muinoin ruotsinkielinen nimi. Esimerkkejä: Bodskär / Aittaluoto, Bredvik / Preiviiki, Hjulböle / Hyvelä, Kumnäs / Kuuminainen, Lillraumo / Vähärauma, Lyttskär / Lyttylä, Pänäs / Pietniemi, Rosnäs / Ruosniemi, Torbonäs / Toukari, Torsnäs / Tuorsniemi ja Räfsö / Reposaari. Reposaaren ruotsinkielisenä nimenä on joissakin yhteyksissä esiintynyt myös Räpsö. Ja sellainenkin nimi(väännös) on näkynyt jossain kuin Räpsöö. Tänä päivänäkin kartalla näkyy Mäntyluodon ja Reposaaren väliin jäävän salmen kohdalla nimi Räpsöönsunti. Lyttylän eli Lyttskärin nimi on erään lähteen mukaan kuulunut muodossa Luftböle vuonna 1546. Luftbölenhän voisi suomentaa vaikkapa Ilmalaksi...
kuva 11.09.2023 05:11 Juhana Nordlund  
  Nykyään tuon paikan nimi on Kyläsaari. Tässä muodossa se näkyy Porin kartalla ja tienviitoissa. Sillä tavoin se on esiintynyt ainakin 50 vuotta. Vanhoissa kartoissa, esim. vuoden 1962 peruskartassa nimi näkyy muodossa Kylänsaari. Muistaisin nähneeni Pori - Mäntyluoto -aikataulukirjoissa 1950-luvun alkupuolelta nimen olleen niin ikään tuossa vanhassa muodossa (Kylänsaari). Kuva on vuodelta 2023, joten tässä yhteydessä Kyläsaari näin kirjoitettuna on hyvin luonteva.
kuva 12.08.2023 06:05 Juhana Nordlund  
  Jari on oikeassa, toteutussuunnitelmavaiheessa ei ollut tietoa Hatanpään valtatien raitiotieyhteyksistä.
kuva 12.08.2023 06:03 Juhana Nordlund  
  Onnistunut kuva. Kuvaan on sisällytetty kahden eri raideleveyden radat. Toinen leveäraiteinen, toinen normaaliraiteinen, kumpikin kaksoisraiteta. Yöjuna saa kuvassa ansaitsemansa huomion.
kuva 11.08.2023 05:32 Juhana Nordlund  
  Ensin vastaus Jyrkin kommenttiin: TAYSin haaraa (päätepysäkki Kaupin kampus) on tarkoitus jatkaa Linnainmaalle. Se on osa Pirkkala - Linnainmaa -hanketta. Hanke käsittää nykyisen linjan 1 jatkamista myös toisessa päässä eli Sorin aukiolta Pirkkalan Suupantorille. https://www.tampereenratikka.fi/suunnitt​elu/pirkkala-linnainmaa/ Linjojen numerot eri haaroilla voivat vielä vaihdella nykyiseen nähden. Vaikka Santalahteen tällä hetkellä vielä liikennöi ratikka 3, niin vuoden 2025 alussa Lentävänniemeen mentäisiinkin ratikalla 1. Silloin kolmonen kääntyisikin Sorin aukiolle. Ja vielä Lamminrahkan yhteydestä. Seudullisissa suunnitelmissa on tosiaan mukana yhteys Linnainmaalta edelleen Kangasalan puolelle Lamminrahkaan. Ja sitten noista kuvan vaihteista: Nuo vaihteet, jotka kuvassakin erottuvat etualalla, ovat nimenomaan alkuperäiset vaihteet. Niille ei vaan olisi ollut mitään käyttöä (eikä säännöllistä käyttöä ole vieläkään), kun alunperin ajateltiin sekä ykkösen että kolmosen ajavan Pyynikintorille. Taaemmat vaihteet rautatieaseman suunnasta Sorin aukiolle päätettiin rakentaa vasta myöhemmin eli silloin kun ykkönen haluttiinkin linjata Hatanpään valtatielle. Ykkönen saatiin lopulta aikataulussa Sorin aukiolle rakentamisaikataulun ollessa melko tiukka.
kuva 29.07.2023 11:41 Juhana Nordlund  
  ATT-alkuiset kilvet jaettiin vasta 1984. Mainoskuvan osat on lisäksi voitu ottaa eri aikaan, tuo Sr1 3101 on sinänsä ollut olemassa jo 1983. Kuvausajankohdaksi mainitulla päiväyksellä viitattaneen ylempänä kuvassa näkyvään tietoon mainitunlaisten kuljetusten alkamisesta.
kuva 25.07.2023 10:00 Juhana Nordlund  
  SRS:n tietokantojen mukaan vaunu HKL 2 (kuvassa) on muutettu kuljettajarahastuskelpoiseksi vuonna 1980. Niinpä vaunu voi olla periaatteessa jo tässä sellainen. Kuljettajarahastuskelpoisissa vaunuissa rahastajan aitio säilyi jonkin aikaa, tällainen järjestely toi pelivaraa vaunujen sijoittamiseen eri linjoille. Linja 6 oli kuvaushetkellä rahastajarahastuslinja, niinpä kuvaustilanteessa tässä kokoonpanossa oli rahastaja molemmissa vaunuissa. E-kirjaimen puuttuminen tariffikilvestä kertoo omalla tavallaan siitä, että moottorivaunussa on rahastaja (ja sinnekin mennään takaa sisään). 1980-luvun alussa oli sellainenkin vaihe, että linjalla 8 kulki tämän kaltaisia kokoonpanoja, mutta moottorivaunu oli kuljettajarahastuksessa ja perävaunu oli vanhaan tapaan rahastajarahasteinen, kuten perävaunut aina olivat Helsingissä.
kuva 22.07.2023 09:04 Juhana Nordlund  
  HSL:n sivulla on osasto, jonne on koottu julkaisuja. Se on osoitteessa https://www.hsl.fi/hsl/julkaisut . Elokuussa 2022 on julkaistu suunnitelma, jonka nimi on Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma 8/2022. Jos on kiinnostunut tuon hetkisestä suunnittelutilanteesta, kannattaa ladata kyseinen pdf.
kuva 18.07.2023 15:48 Juhana Nordlund  
  Sattumakuva. Kuvatekstissä on näihin päiviin asti mainittu Tampere - Pori -välin pituudeksi (rautateitse) 155 km. Tuo kattaisi jo jatkon Mäntyluotoon. Tampereen asemalta Porin (nykyiselle) asemalle on ilmoitettu matkan pituudeksi 135 km useissa aikatauluissa pitkään. Kilometritolpista laskettuna tuo pitääkin paikkansa. Rataa on vuosien varrella oikaistu monista kohdista, ja todellinen matkan pituus lienee nykyään luokkaa 133 km. 1980-luvun loppupuolen jälkeen uusia merkittäviä oikaisuja ei ole tehty, joten tuokin lukema on pätenyt jo yli 30 vuotta.
kuva 16.07.2023 07:47 Juhana Nordlund  
  Johnin havaitsema kuljetus oli vaunun 612 siirto Helsinkiin.
kuva 13.07.2023 06:41 Juhana Nordlund  
  Pirkkalan haara voi tuoda mukanaan sellaisia liikennöintikäytäntöjä, joita Tampereen raitioteillä ei nykyisellään sovelleta. On näet täysin mahdollista, että kaikki vaunut eivät aja Suupantorille asti, vaan osa kääntyy takaisin jo Partolakeskuksessa. Partolakeskukseen on suunniteltu sellaisia kääntöraiteita, jotka mahdollistavat tällaisen liikennöintimallin. Tässä vaiheessa on koko lailla ennenaikaista sanoa, mitkä linjaryhmät ajavat tuolla minnekin saakka.
kuva 12.07.2023 06:14 Juhana Nordlund  
  Seuraava hanke on Pirkkala - Linnainmaa. Sorin aukiolta Pirkkalaan on osa sitä. Toinen osa on Kaupin kampukselta (linjan 1 nykyiseltä TAYS:n haaran päättäriltä) Linnainmaalle. Siitä on kattavasti tietoa osoitteessa https://www.tampereenratikka.fi/suunnitt​elu/pirkkala-linnainmaa/

Kuvan kaaviota ajatellen huomionarvoinen seikka jo vuoden 2025 alussa on se, että raitioliikenteen jatkuessa Santalahdesta Lentävänniemeen linjojen 1 ja 3 reititykset vaihdetaan lännessä / etelässä päittäin. Lentävänniemeen ajaakin linja 1 ja Sorin aukiolle linja 3. Suurin kysyntä kohdistuu Hervannan ja keskustan välille, siispä on perusteltua järjestää tihein liikenne nimenomaan tuolle uudenlaiselle kolmoselle. Ruuhkahuippujen tarjonnaksi tuonne on suunniteltu 6 minuutin liikennettä. Muilta osin linjakohtainen vuoroväli on pääasiassa 7,5 min. Aamuvarhain, iltaisin ja öiseen aikaan raitioliikenne on harvempaa (samoin nykyisellä ykkösellä pyhäpäivinä).
kuva 11.07.2023 18:32 Juhana Nordlund  
  Tuohon aikaan Karjaa oli vielä Siipi-Karjaa.
kuva 09.07.2023 18:51 Juhana Nordlund  
  Jatkanpa selostusta vielä: 7.8. lähtien TAYS:n linjan kaluston "kotiinpaluu" hieman muuttuu. Nykyinen käytäntö on siis, että lopettava vaunu ajetaan tunnuksella 1 Pyynikintorille, ja sieltä tunnuksella 3 Hervantajärvelle, ja sieltä siirtoajona varikolle. Talviaikatauluihin siirryttäessä näköjään ykkönen menee loppuun asti Sorin aukiolle viimeisiä TAYS:n lähtöjä myöten. Sorin aukiolle lopettavat ykköset ajavat mainitulta päättäriltä kolmosina Hervantajärvelle, ja jatkavat sieltä sitten siirtoajona varikolle. Ja olisihan se vähän turhaa kierrättää ykkösen lopettavia vuoroja Santalahden kautta... Nämä(kin) tiedot löytyvät Nyssen reittioppaasta.
kuva 09.07.2023 18:30 Juhana Nordlund  
  Tähdennän vielä, että tuo ykkösen kalusto aamuisin ajetaan kaupallisina kolmosina Hervannan kampukselta suoraan Sorin aukiolle - ei siis käydä ottamassa vauhtia Pyynikintorilta.
kuva 09.07.2023 18:25 Juhana Nordlund  
  Ainakin Nyssen reittioppaan mukaan arkiaamuisin (samoin lauantaisin) Hervannan kampuksen pysäkiltä ajaa kaikkiaan viisi kolmosta Sorin aukiolle, jotka sieltä sitten jatkavat linjalla 1 lopun päivää, kunnes taas poistuvat kolmosina Hervantajärvelle illalla / iltayöstä. Sunnuntaisin muuten sama, mutta ykköselle riittää vain kolme vaunua. Illalla on siis ykkösiä, jotka ajavatkin TAYS:lta Pyynikintorille, mistä sitten jatkavat Hervantajärvelle. Se on sitten oma juttunsa, onko jollain aikataulukaudella jokin tällaisista jäänyt toviksi kolmoselle, vai siirtyneet Hervantajärveltä siirtoajona varikolle. Tässä luettelemani tilanteet eivät vaikuta Koskipuiston vaihteiden käyttöön sillä tavoin, että niitä pitäisi käyttää "epätyypillisesti".
kuva 09.07.2023 17:53 Juhana Nordlund  
  Tuo pitää paikkansa, raideyhteys Sorin aukion ja Keskustorin välillä on hyvin harvoin käytössä - ei käytännössä ollenkaan. Nimenomaan nuo vaihteet tuonne alun perin suunniteltiin. Alkuperäisissä suunnitelmissa molempien linjojen oli tarkoitus mennä Pyynikintorille, ja nuo Hatanpään valtatielle lännestä johtavat vaihteet tehtiin vain ikään kuin tulevaisuuden optioksi. Myöhemmin päätettiin, että TAYS:n linja johdetaankin Sorin aukiolle, ja sitä yhteyttä varten jouduttiin tekemään vaihteet raiteineen idänkin suunnasta. Tämän kanssa meinasi tehdä vähän tiukkaa aikataulujen suhteen, mutta hyvin oli kaikki valmista 9.8.2021 liikenteen alkaessa.
kuva 09.07.2023 11:46 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva tärkeästä tapahtumasta. Ja tosiaan hyvä muistutus siitä, että ratikkaa juhlitaan jatkossakin, todellakin jo muutaman viikon kuluttua tämän kommentin kirjoittamisesta.
kuva 07.07.2023 09:52 Juhana Nordlund  
  Tietenkin asian voi ottaa "aina pitää olla jotain sanottavaa" -näkökohdastakin. Tätä sivustoa seuraa toisaalta moni asioista perillä oleva ammattilainen ja toisaalta maallikko. En näe pahasta, että asioiden todellinen laita tuodaan esille, vaikka se osalle aiheuttaa erinäisiä jännitteitä. Sekin on totta, että asiansa voi esittää kohteliaasti muita kunnioittaen. Tähän asiaan voi kukin omalta osaltaan vaikuttaa vain omalla toiminnallaan.

Se on kyllä sinänsä totta, että seislevyn nimi on harhaanjohtava, koska merkin informaatio on muutakin kuin vain pysähtyä sen eteen. Siitä ei jatketa eteen päin. Stop-merkkien (eli pakollinen pysäyttäminen) sisältö poikkeaa nimenomaan tässä suhteessa, ajaminen ei suinkaan pääty merkille, vaan sen saa ohittaa pysäyttämisen jälkeen tiettyjen ehtojen täyttyessä.
kuva 07.07.2023 09:16 Juhana Nordlund  
  Kannattaa huomata myös se, että rato:ssa on erikseen seislevy ja seismerkki (molemmat yhteenkirjoitettuna ilman väliviivaa). En nyt ainakaan tuon puolesta alkaisi kutsua kuvan seislevyjä seismerkeiksi, koska se vasta sekaannuksia aiheuttaisi. Stop-merkiksi (tai stopmerkiksi) kutsuminen olisi sekin omiaan aiheuttamaan väärinkäsityksiä. Tieliikenteen STOP-merkki eli pakollinen pysäyttäminen on sisällöltään eri kuin seislevyn informaatio. Myös Tampereen raitioteille oli suunnitteilla pakollisen pysähtymisen ilmoittava raitiovaunuja koskeva merkki, mutta niitä ei ehkä ole asennettu toistaiseksi mihinkään kohtaan rataverkkoa. Tampereen raitiotien pakollinen pysäyttäminen -merkki on Raitiossa 3 / 2020 julkaistun tiedon mukaan neliö (pyöristetyin kulmin), joka on keltataustainen ja siinä on keskellä paksu vihreä poikkipalkki. Miettikää ajatuksella: Mitä eroa on siinä, että ilmoitetaan kohdasta, jonka ohi ei ole lupa ajaa ollenkaan verrattuna siihen, että ajo on sallittua pakollisen pysäyttämisen jälkeen.
kuva 07.07.2023 06:14 Juhana Nordlund  
  Tampereen raitiotien merkeistä esitetään varsin asiallinen tietopaketti Suomen Raitiotieseuran jäsenlehti Raition numerossa 3 / 2020. Siinä todetaan muun muassa seuraavaa: "Useimmat Tampereen raitiotiellä käyttöön otettavista merkeistä pohjautuvat joko junaliikenteestä tuttuun Väyläviraston ratatekniseen ohjeistoon, tai ne ovat sovelluksia Saksassa vuodesta 1987 alkaen käytössä olleesta raitiotiejärjestelmien rakentamista ja operointia säätelevästä BOStrab-ohjeistosta." Esan mainitsema seis-levy on valtion rataverkolla peräisin ajalta, jolloin silloinen Valtionrautatiet (VR) oli samanaikaisesti sekä liikenteenharjoittaja että infrastruktuurin ylläpitäjä. Mutta nykyisellään operaattori ei tosiaan päätä, mitä merkkejä valtakunnalliselle rataverkolle (tai Tampereen raitioteille) sijoitetaan.
kuva 06.07.2023 02:32 Juhana Nordlund  
  Sattumakuva. Pikavilkaisu toi mieleen Kauvatsan, kilometrilukemakaan ei paljolla heittäisi.
kuva 03.07.2023 13:59 Juhana Nordlund  
  Tuo raitiovaunujen torpedoventtiilijuttu taitaa koskea vain niitä kaksiakselisia moottori- ja perävaunuja, jotka olivat esim. Helsingin NWF-vaunuja ja niitä uudempia. Käsittääkseni niitä vanhemmissa ratikoissamme ei ole ollut samanlaisia venttiilejä. Torpedoventtiileillä varustettuja ratikoita ehti kuitenkin tulla reippaat määrät Helsinkiin ja Turkuun vajaan 30 vuoden ajan usealta eri valmistajalta.
kuva 28.06.2023 05:24 Juhana Nordlund  
  Ruotsinkielisistä nimistä johdettuja paikannimiä esiintyy jossain määrin muuallakin kuin "svenskfinlandiksi" mielletyillä alueilla. Eräällä paikkakunnalla näin on johdettu nimet esimerkiksi Ytteröstä, Bredvikistä, Rosnäsistä ja Torsnäsistä. Ruotsin kielellä on ollut aikanaan vahva asema muuallakin kuin Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kaksikielisillä alueilla.
kuva 26.06.2023 17:01 Juhana Nordlund  
  Nyttemminhän operaattorin tunnuskin on tullut Sm5-kalustoon näkyville. Tunnus ilmeisesti lisättiin vain kuvassa näkyvää uudemman asun saaneisiin yksikköihin eikä niihinkään aivan heti. Jo vuonna 2017 VR-logoa kuitenkin alkoi näkyä uusimman ilmeen Sm5-yksiköissä eli ensi alkuun nrosta 42 ylös päin. VR-logoja ei varmaankaan kiinnitetty numerojärjestyksessä, ja korostan että ainakin alkupää mainitusta uusimmasta hankintaerästä ehti liikkua jonkin aikaa ilman operaattoritunnusta.
kuva 22.06.2023 08:33 Juhana Nordlund  
  Raitiovaunu on Alkärretillä, kuvaaja Alkärretin ja Djurgårdsvägenin risteyksessä, tai ainakin risteys on hyvin lähellä kuvaajaa. Tuolla on tuon linjan varikko kuvan näkymäalueen ulkopuolella (vasemmalla). Kuvaushetkellä vaunu taitaa olla (ei-kaupallisella) kääntöoperaatiolla, eli ei linjalla. Mutta linjan 7 kalustoa tuo ilman muuta on.
kuva 20.06.2023 12:36 Juhana Nordlund  
  Ihan ensimmäisenä syntyi mielleyhtymiä Päivölän ja Käkelän välille, mutta ei tuo sovi sinnekään. Liian jyrkkiä mutkia, vaikka aikanaan kaarteista rataa sielläkin oli.
kuva 11.06.2023 08:55 Juhana Nordlund  
  Teppo tunnisti paikan oikein. Kaupunginosa on Pitäjänmäki, kunta Helsinki. Kaukana metsän takana häämöttää Espoon puolella näkyvän kerrostalon yläosa. Pitäjänmäki jakaantuu useaan osa-alueeseen. Tässä kohdassa rata menee Pajamäen puolella. Siellä sijaitsee Patterimäen tunnelikin, joka kuvattaessa jäi kuvaajan jalkojen alle (tunnelin suuaukon tuntumassa on siltamainen radan ylitys). Kuvan oikealla puolella näkyvät teollisuusrakennukset sijoittuvat taas Pitäjänmäen yritysalue -nimisen osa-alueen puolelle. Tuossa kohtaa se on ohut kaistale Rantaradan kummallakin puolella. Turuntie ja sen pohjoispuolinen alue noilla main taas kuuluu Reimarlaan. Kauempana näkyvän kaarteen vasemmalle puolelle taitaa jäädä Talin osa-alueelle sijoittuvaa metsikköä. Pajamäki ei ulotu enää juurikaan kuvan näkymäaluetta lännemmäs. Itse asiassa tuon kaarteen jyrkimmässä kohdassa rata käväiseekin Talin puolella, ja sitten tuleekin jo Espoon raja. Raide-Jokeri on siis tämän hankkeen projektinimi, pikaratikka 15 noita kiskoja pitkin aikanaan sitten kulkee.
   >>