701-164450 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

  

kuva 30.05.2014 21:11 Kjell Knapas  
  Siis onko tämä vaunu edelleen Båtvikissa?
kuva 11.05.2014 15:40 Kjell Knapas  
  Ainoa laatuaan nykyisessä Suomessa, mutta Vainikkalan ja Valkeajärven välissä niitä oli pilvinpimein. Lähes kaikki liikennepaikat (ja asemarakennukset) on edelleen jäljellä, joskin ratapihat ovat muuttuneet melkoisesti.
kuva 21.09.2013 21:05 Kjell Knapas  
  Kuinkas kuva on lisätty ennen ottamista? Ja mikäs muhkura tämä nyt on laiturissa ja raiteessa?
kuva 14.08.2013 17:09 Kjell Knapas  
  Ihan nyt vaan varmuuden vuoksi, että tuossa on kyllä kaksi junaa peräkkäin: Valtteri edellä ja HMVY:n juna perässä. Ja ne siis liikennöivät eri suuntiin. Olisiko Valtterissa ollut 5 vaunua ja HMVY:n junassa 7.
kuva 18.06.2013 20:06 Kjell Knapas  
  Onpas lyhyt ohiajovara. Vai onko kuva jotenkin vääristynyt?
kuva 18.06.2013 20:04 Kjell Knapas  
  Matkustajajunat Viipurin suuntaan lähetetään Vainikkalassa lipulla. Vain tavarajunat saavat lähteä pelkän pääopastimen perusteella.
kuva 13.10.2011 11:00 Kjell Knapas  
  Laskumäessä vauhdin muutokset tapahtuvat kolmessa osassa: kiihdytys alamäellä, hiljennys sopivaksi heti mäen jälkeen ja pysäytys. Perinteisesti hiljennys suoritettiin jarrukengällä, joka sitten poistui pyörän edestä niin sanottuun hiljennyskiskoon. Pysäytys (= loppujarrutus) puolestaan suoritetaan perinteisesti jarrukengillä ja/tai käsi-/jalkajarruilla. Turun ja Oulun laskumäissä ei koskaan ollut raidejarruja edes hiljennykseen, vaan hiljennys hoidettiin loppuun asti jarrukengillä hiljennyskiskoon. Sen sijaan Riihimäelle, Kouvolaan, Pasilaan ja Pieksämäelle rakennettiin raidejarrut hiljentämistä varten. Niissä paikoissa kuitenkin hoidettiin loppuun asti/hoidetaan edelleen pysäytys käsin. Sen sijaan Tampereella sekä hiljennys että pysäytys suoritetaan raidejarruilla eikä jarrumiehiä ja jarrukenkiä periaatteessa tarvita. Siellä on todella paljon raidejarruja, vertaa muissa paikoissa on/oli raidejarrut vain välittömästi kuningasvaihteen jälkeen.
kuva 04.10.2011 14:52 Kjell Knapas  
  Ja resiina putosi kiskoilta metri kuvan ottamisen jälkeen?
kuva 12.09.2011 12:37 Kjell Knapas  
  Siisti pendeliasetin
kuva 01.09.2011 12:40 Kjell Knapas  
  Nyt ei oikein auennut viimeinen kommentti. Raiteensulkua ei koskaan asenneta itse vaihteeseen. Sen sijaan se näkyy kuvassakin sivuraiteella 50 metrin päässä vaihteesta, missä se myös sulkee raiteen.
kuva 19.07.2011 15:33 Kjell Knapas  
  Käytännössä matkustajaliikenteen pysähdykset Vuohijärvellä kuitenkin jatkuivat aina Savon radan paikallisliikenteen päättymiseen asti ratapihalta hieman etelään sijainneella Horppu-nimisellä seisakkeella. Ko radankohta oli Vuohijärveläisille huomattavasti käytännöllisempi junailupaikka kuin ratapiha, josta kylään päästäkseen olisi pitänyt hieman kiertää. Tilanne on suunnilleen sama kuin Oitti-Hausjärvi vaan että Vuohijärvi ja Horppu ovat olleet koko ajan samannimiset. Sinänsä myöskin Kuopion veturimotti piti edelleen ensin Vuohijärven ratapihalla verrattain pitkän (yli 5 min) tauon pikajunan kohtausta varten ja pysähtyi lisäksi aivan hetken päästä Horpussa uudestaan. Myös Vuohijärven pysähdyksen aikana avattiin Eil-vaunujen ovet ja kuulutettiinkin tupakkataukoa ym. Kymmeniä ihmisiä jalkautui vielä 90-luvun lopussa konduktöörin kanssa ratapihalle kesät talvet, kun kyseessä oli pisin pysähdys Pieksämäen ja Kouvolan välissä. Itsekin käppäilin monta kertaa Vuohijärvellä ulkona matkustaessani Otavasta Kotkaan.
kuva 07.11.2010 23:42 Kjell Knapas  
  Pahoittelen RHK:lle tuntemattoman lyhenteen käyttöä. Khl = Karhula yksityinen eli RHK:laisittain kuljetuksen määräasema on Kymi. Tosin RHK on tällä puhunut itsensä pussiin, sillä RHK:n mukaan Kymissä ei kuitenkaan ole tavaraliikennettä. Tämäkin on totta, sillä Kymin (oma) tavaraliikenne päättyi muistaakseni 1984. Ei siis ole liikennettä Kymiin eikä Karhulaan, mutta kuitenkin kuljetukset menevät Kymiin ja edelleen Karhulaan. Cool, eikö.
kuva 05.11.2010 18:17 Kjell Knapas  
  Puut Karjaalta kuljetetaan ensin Riihimäelle. Tällä hetkellä Rila:sta menee raakapuuta Krn Ha Ikr Khl Kts Lrs Jts Imt sekä mahdollisesti Tpet:n ja Sk:n käsittelyn kautta Rma Ksk Jsk Äki. Tämä ei tietenkään tarkoita, että Karjaan puuta menisi kaikille näille paikoille, sillä Riihimäelle tulee puuta myös monelta muulta paikalta. Ainakaan Kirkniemen puut eivät liene peräisin Karjaalta. Lähde: vakinaisten junien luettelo 060910.
kuva 01.11.2010 13:07 Kjell Knapas  
  Siis Lumirakeen mainitsemat vain kaksi junatyyppiä (T ja M) ovat todella pelkästään virallisen liikenneviestinnän käyttämä Jt:n mukainen jaottelu. Henkilöliikenteen käyttämät junatyypit kaukoliikenteessä ovat hinnoittelun ja vaunuston mukaiset H, P, IC, IC2, S (lienevät kaikille tutut). Cargon käyttämät junatyypit ovat rahdin mukaiset TK (kiitotavarajuna = Hki/Tpe-Ol rekka- ym nopeat tavarajunat), T (runkojuna), TL (lähiverkkojuna = entinen jakelu- ja keräilyjuna), TR (raakapuujuna = Cargon hallinnoimille raakapuukuljetuksille varattu juna mukaan lukien tyhjävaunujunat) ja TA (asiakasjuna = aiakkaan oma juna). Virka- ja veturijunista käytetään ainakin lyhenteitä MV ja V (matkustajaliikenteen tyhjävaunujunia) sekä VET (veturijuna). Nämä tyyppiluokat käyvät junittain ilmi vakinaisten junien luetteloista, tavarajunien osalta nettiversiosta ikävä kyllä vain joka kolmannella kerralla noin keskimäärin. Kannattaa syventyä näihin, sillä ne ovat oiva apu junien tunnistamisessa. Esim TR ei missään olosuhteissa sisällä raakapuukuljetuksiin sopimattomia vaunuja. Lyhenteiden edessä esiintyy luetteloissa toisinaan K-kirjain. Tätä olen monesti ihmetellyt ja monelta kysynyt, mutta kukaan ei ole tuntunut tietävän, mitä se tarkoittaa (siis mitä eroa on esim TR- ja KTR-junilla), ei edes sellaiset liikenteenohjaajat, jotka ovat muuten olleet perillä näistä lyhenteistä.
kuva 02.06.2010 18:42 Kjell Knapas  
  Todennäköisesti juurikin 2249. Se ja seuraava 2239 ovat tyhjien raakapuuvaunujen palautusjunia, eli sopii kuvaan. Ja nyt kun ollaan ekaan nähden etuajassa, niin todennäköisempi on se - muuten ei noiden kahden välillä eroa näe. Btw 2249:n viivaan nähden ei todellisuudessa olla niinkään paljon etuajassa, sillä Mäntyharju on tarvittu sivuuttaa vain 10 min etusessa tämän tilanteen aikaansaamiseksi.
kuva 09.03.2010 18:51 Kjell Knapas  
  Näyttää kyllä tuo raide aika kevyeltä ja mutkaiselta. Ei tuollaiseen S-mutkaan kaikki vaunut edes taivu. Vaikea uskoa, että minkään valtakunnan vaatimukset täyttyisivät tuolla raiteella.