Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.04. 21:56 | Jukka Viitala | ||
| Olisiko laitimmainen ikkuna ollut jo niin viistossa kulkusuuntaan nähden, ettei rikkoutumisvaara ollut niin suuri? Olikohan ruuduissa kerroslasit vai hetisamea Sekurit? Kalterien asennuksen suurin syy oli kaiketi Turun radan tunnelit, joissa oli paljon vesivuotoja, jotka muuttuivat jääpuikoiksi talvisin. Ørsta lining oli vielä keksimättä. |
||||
|
03.04. 21:38 | Jukka Viitala | ||
| Ihmeen vähän tuollainen toppari jarruttelee hiekassa, painettiin kerran täysi sepeliroikka kävelyvauhtia tuommoisesta läpi eikä tekarissa tuntunut yhtikäs mitään, kolmantena ollut korkea Mas kun alkoi keikkua, niin jarrut kiinni ja toteamaan tilanne. Sammakot alle ja takaisin, vähän vetoa ja oikomista, uudet pultit jatkoksiin ja taas kelpasi. | ||||
|
22.03. 05:38 | Jukka Viitala | ||
| Faijan työpöytä oli uuden aseman valmistumiseen saakka keskimmäisten ikkunoiden takana telexin rätinän ja tupakansavun seassa. Aseman muutettua rakennus oli JuHan toimistona ja tulihan tuolla kellarissa vaihdettua vaatteita muutamaan kertaan 1983-84. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6712165.572707526&e=509170.11160658865&title=Hillon%20asema&desc=&zoom=12&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z | ||||
|
15.03. 14:47 | Jukka Viitala | ||
| Nykypäivän työturvallisuuspell... korjaan insinööri saisi mukavia tykytyksiä ohjaamon portaista ja vaatisi varmaan tilalle hissin. | ||||
|
06.03. 16:24 | Jukka Viitala | ||
| Tutustuin poljinkäyttöiseen hydrostaattiseen menoon Toro 100-kaivoskuormaajassa, jossa istuttiin poikittain ja vasemman jalan polkimella mentiin eteen- oikealla taaksepäin. Hankalaa oli, kauhaa täyttäessä nuppi sanoi, että poljin lattiaan ja Deutz kyykähti siihen. Tuommoiseen kun tottui, niin kotiin lähtiessä autolla ajo oli vähintään yhtä hilpeää. | ||||
|
|
06.03. 05:46 | Jukka Viitala | ||
| Millaista tekniikkaa laiturijunan "veturi" piti sisällään? Muistaakseni käyttövoimana oli ainakin moottorikaasu. | ||||
|
20.01. 09:17 | Jukka Viitala | ||
| Tässä tarinoita kaksinajosta myös eriparisilla Dv15/16: http://vaunut.org/sarja/3858 | ||||
|
27.09.2023 12:28 | Jukka Viitala | ||
| Vasemmalla keskellä peltoa Röjsjön turveradan penkka. | ||||
|
16.06.2023 23:06 | Jukka Viitala | ||
| Polrkkanan hurina jäi tärykalvoille... Kupla 1967 oli meillä mikroautona, siitä pystyi kääntämään vanteet. Sama jako oli Mossessa ja tottakai Opelissa, joku 30-luvun nassesaksan vakio. Ai niin DKW ym muut sama kaikissa. Kupla viuhahti käyntiin 12 V akulla eikä starttikaan veetuillut, mutta latureita ei löytynyt. No, asiakas sai valita automerkkinsä. Skodan ongelmana oli nurinkurinen mylly. Valurautakansi alulohkossa. Käyttökelvoton länsiapu. |
||||
|
11.06.2023 05:22 | Jukka Viitala | ||
| Pikkupoikana tultiin Vuokatista Joensuuhun ihan tavislätällä, joku vesiletku poksahti matkalla ja syyläriin kipattiin pyhä Pasilan vesi ynnä konnarin lakilla yms kannettu ojavesi. Loppumatka ajettiin ovet auki täyskaasulla matkustamon lämmöt täysillä (keskikesällä) ja muistaakseni nopeusmittari 3-numeroisella asteikolla, ehdittiin Joensuun pikajunaan. Matkalla poimittiin jopa setämies seisakkeelta, äijän viikset väpätti kun lättä meni ohi satoja metrejä, pakilla seisakkeelle ja matka jatkui. Rata oli siinä kunnossa, että lättä pomppi normivauhdissakin, loppumatkasta se liiti jatkosten yli ja meteli oli huikea konekoppa ja väliovet auki. Nykykuskit olisivat varmaan odotelleet hinausapua. | ||||
|
|
11.06.2023 05:00 | Jukka Viitala | ||
| Mua kiinnostaa 815D -moottorin historia, sehän oli alkujaan Scania ja varmaan ainoa Linnavuoren motti, jossa oli isompi pytty kuin 108 mm. Scanian D10 kutvonen oli tuon pikkuveli, 2 pyttyä saman kannen alla. Muistaakseni joku Ttv sai D11 päivityksen, mutta miksei Dm7 koskaan saanut luotettavampaa ja tehokkaampaa moottoria? Ruotsilättiin on muistaakseni vaihdettu jopa DS11 turbokoneita. Mua ihmetytti Deutz- aikoina VR/Saalasti moottoripolitiikka, jossain Veto-Jussissa käytettiin 160 hepan esikammiodeutzia, josta sain 6000 tuntia sisäänajetun V8:n Wagner ST 5A -kuormaajaan, 6000 oli siis hylkyraja. Sama pata suorasuihkuturbona pukkasi 340 heppaa ja noita saasteettomia kammiokoneita myytiin yleensä vain maan alle. Ahtamaton suorasuihkukin olisi sopinut veturiin paremmin. Jokatap 19 litran V8 pelkillä pakosarjoilla tarjosi unohtumattoman möykän maan alla, parin metrin tulet putkissa täyskaasulla, eipä haissut dieseliltä. Wagnerissa istutaan poikittain ja ohjaamon etuseinänä on lähes sata-asteinen Allisonin puoliautomaatti, piti olla luja usko laatikon valmistajaan. Ei ilmastointia ja jenkeissä muutama Allison oli haljennut rasvakeittäen kuskin. Whee... |
||||
|
|
11.06.2023 04:21 | Jukka Viitala | ||
| Oliko kaikissa 42xx lätissä 5v laatikko ja huikea 115 Sn? | ||||
|
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan |
04.03.2023 06:46 | Jukka Viitala | ||
| Esa, naulaaja oli wanhaa VR-sukua, joka vakaumuksensa vuoksi kävi intin vankilassa ja juniori oli juurikin tullut Rixun sisäoppilaitoksesta. Faija oli VEK ja paikkana Hamina. Jostain kumman syystä siellä oli ainakin kolmen suvun edustajia samasta ryhtiliikkeestä, mun faija oli järjestelymestari ja joissakin vuoroissa ratapiharadiossa oli aika tiukan asjallista liikennettä... Itte sekoitin VR:n liikenteen kun kastelimme JuHan sepelikuormia ja samalla kanavalla oli joku tarkkuusnosto, puhuivat senteistä... hihkaisin väliin että "vaununmitta" ja jostain satamasta kuului kauhea kolina. Simpeleen sepelissä oli niin paljon hienoa, että se piti uittaa Mas-vaunuissa ennen käyttöä, meillä oli aika hilpeät pumput ja vesitykillä osui ykkösraiteen Dv15 ohjaamoon 8-raiteelta siis hups kun lipes... Noilta vuosilta parhaat muistot on Dr13 lähdöistä, ei jumankauta jos 32 pyttyä huutaa hoosiannaa niin sitä näkyä ja ääntä ei voi kuvailla. En ikuna osta hypriti saati sähkövatkainta vaan ajan tuplaturbodieselillä maailman tappiin. Toimii myös tyynellä säällä. Vroum. |
||||
|
Kuvasarja: Raidejokerin koeajot Keilaniemessä 1.3.2023 |
04.03.2023 06:10 | Jukka Viitala | ||
| Mulle entiset itämaat, etenkin Budapest, ovat toimineet joukkoliikenteen mittarina. Helsinki on kaukana siitä. Yksi toimiva esimerkki on 2-suuntaiset ratikat. Pikku vinkkinä paria puuttuvaa istumapaikkaa voi kompensoida riittävillä vuoroväleillä. Oli aika hassua matkustaa kaupungin läpi odottamatta missään, suurin ongelma oli 4:n euron päivälippu, jota ei leimata ja jotkut uniformuiset lipuntarkkaajat ei tajunneet sitä. Budapestissä kului kivasti koko päivä ajellessa ratikkalinjoja. Trollikoille saa varata viikon ja busseille 2. |
||||
|
04.03.2023 05:27 | Jukka Viitala | ||
| Kummallista tämä ei-VR -operaattoreihin kohdistuva v**tuilu. Dr13 hopean tai hornan värinen peltikatto oli puolen veturin matkalta musta 100 km ajon jälkeen eikä sen puolikas Dv12 ole sen puhtaampi. Miksi kilpailijoiden pitäisi käyttää Tier 4sta jos pääoperaattorilla on 1947 savugeneraattori? Miksi Dv12 päivitystä esim CAT C32 ei ole edes harkittu mutta itketään siitä, että kilpailija ajaa modernilla (rys) dieselillä? Jenkeissä revittiin kuparit viimeisiltä sähköradolilta 2-kerroskonttien tieltä ja raideliikenne nostaa asemaansa. Meillä kitistään tunnin junista eikä tajuta, että nykykapasiteetillakin puolet rekoista voitais ajaa parkkiin jos raideoperaattori tuotais pois 60-luvulta |
||||
|
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan |
04.03.2023 04:40 | Jukka Viitala | ||
| Kekkosen aikaan meillä ei huudeltu pahojen kaivosten perään, ne kuuluivat valtiolle. Kaivosten kiisumalmeilla ruokittiin sellutehtaita. Kaivoksille oli rautatie ja rikasteen kuljetus rannikon sulatoille sujui kiskoilla kuormittamatta valtion tieverkkoa. Talvilomilla sukset pakattiin suksipussiin ja matkustettiin junalla Lappiin, hiihtämään. Latu alkoi asemalta ja autiotuvilla sai keittää kahvit omista tarpeista. Hurjimmilla oli alumiinikanttiset Järviset, jotka kestivät mäenlaskut. Satamiin tuli laivoja, joihin pakattiin sellua, sanomalehtipaperia ja egyptin parruja. Mulle ei ole koskaan selvinnyt tuon vimpan käyttötarkoitus, mutta niitä meni ihan simonaan. Sorvattu parru jossa oli jotain vihreää kyllästettä. Niitä tuli ju nalasteittain jostain Mikkelin seuduilta, terkkuja vaan vihreille. VR luotti kreosoottiin. Tervatolpissa lennätin kantoi kauemmas ja ratapölkky kesti sata krhm 50 krhm 20 vuotta. Kiire meni laadun edelle ja pintamustia pölkkyjä ripoteltiin radoille. Olihan ne kevyitä kantaa. Oikeessa kreopöllissä ratanaula tarttee pari lyöntiä ja istuu kuin tauti, pintavärjätyissä puolen tusinaa ja irtoaa vetämällä, puun syyt katkeavat niissä. Meillä oli töissä kaveri, joka löi naulan kerrasta kiinni, valehtelematta leka suhisi ilmassa. Vähän nopee... |
||||
|
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan |
04.03.2023 03:38 | Jukka Viitala | ||
| Hassua, että Sanna kertoo idänkaupan loppuneen... luulis että njet on NET mutta kun ei. Lannoitteita ei meiltä tartte välittää, 70-luvulla luodun Siilinjärvi-Uki -kummajaisen pitäis toimia kotimaisella kaivoshöystöllä hups nekin myytiin mutta siis Siilinjärven rikasteen pitäis riittää Euroopan tarpeisiin ai ei no joo. Soklia ei varmaan vieläkään avata koska se on kaivos ja pelkkä sana tekee pahan olon helsinkiläisille. Suomennettuna ME ei tarvita grammaakaan ulkoa. EU tarvii ja antaa norjalaisen Yaran tuoda. Soklista riittäisi koko Euroopalle, mutta ja muttamutta, joku myi oikeudet Yaralle. Hups. | ||||
|
04.03.2023 03:22 | Jukka Viitala | ||
| Hassua, että raiteet ovat sulia syäntalvella. Koeajot olisivat realistisia jos raiteilla olisi 30 cm lunta ja risteyksissä paakkuja. Hienoinen ku$etuksen maku tulee näistä nykyinssien touhuista... en sanonut triplasti kalasatamaa. | ||||
|
04.03.2023 02:59 | Jukka Viitala | ||
| Etupuskurin ja sivuhelmojen maavara kertoo omaa kieltään kikottimen kunnossapitotarpeesta tulevilla lumilla... | ||||
|
Kuvasarja: Cierny Balog, 13km metsärataa |
01.03.2023 14:00 | Jukka Viitala | ||
| Radan sivuston https://www.chz.sk/ kuvagalleriasta löytyy hilpeä kuvasarja Skoda- rata-auton suunnanvaihtolaitteesta toiminnassa. | ||||
|
01.03.2023 13:27 | Jukka Viitala | ||
| Ruuvit etiketeissä on toimiva esimerkki vetolootan sisällöstä... täytyypi ottaa käyttöön. Kilkkeiden penkomiseen menee usein enemmän aikaa kuin asennukseen. | ||||
|
16.02.2023 19:43 | Jukka Viitala | ||
| On siellä pari ankkuriakin... Merlin taisi olla lentokonemoottorina vähemmän naulapitoinen ja (Rover) Meteor panssarivaunun moottorina enimmäkseen nauloista koottu? Packard/RR Merlinien mitoituserot vauhdittivat tuumajärjestelmien yhdenmukaistamista rapakon molemmilla puolilla, millainen hässäkkä tarvittaisiin metrijärjestelmään siirtymiseen? |
||||
|
05.11.2022 06:06 | Jukka Viitala | ||
| Tka näyttäis olevan teknisesti lähellä Kontio-Sisua tosin ilman tiedä-mitä-teet-vaihdelaatikkoa. Olisi mielenkiintoista kuulla VR:n kokemuksia tekniikasta, ostin joskus VR:n hylkäämän Deutz V8:n, joka oikeasti oli vasta sisäänajettu ja moottorivalintakin oli mielenkiintoinen, Deutzin esikammiokoneita myytiin päästöjen takia kaivoskäyttöön mutta jossain Veto-Jussissa oli ollut semmoinen 19 litran 130-heppainen hirviö. Saman moottorin suorasuihkuturbo pukkasi yli 400 hepoa. Deutz päätyi 1970-mallin Wagner ST5A kaivoskuormaajaan samanlaisen tilalle. Tuommoisen äijäV8:n käyntiääni pelkillä pakosarjoilla ahtaassa tunnelissa on jotain käsinkosketeltavaa, haalarin napit huusi hoosiannaa täyskaasulla. Oli meillä 45 asteen putkimutkat pakosarjojen päissä ettei öljynlauhduttajat palaneet, mutta... Wankun orkkisdiesel kyrvähti kun jäähdytysilmanottoon meni mutaa. Molemmista lohkoista tuli ainakin yhdet männät pakoputken kautta ulos ja ainakin yksi kiertokanki karkasi maailmalle. Kone ajettiin maan pinnalle siten, että moottoria valeltiin öljyllä, loppuvaiheessa enää 2 pyttyä sytytti mutta Allison veti ja luonto kiitti. 40 litraa Mobil Delvacia 2 km matkalla suoraan kansien päälle kaadettuna siis ilman venttiilikoppia ja moottoria ei tuon jälkeen edes mietitty kunnostaa, ihme ettei palanut mutta 20 tonnia rautaa on saatava pois maan alta, siellä ei ole tilaa. Tunnelissa hinaus ei ole optio. Tie on kokoelma 15 m ylämäkiä joiden välillä on 180 pinnan mutka. Yritettiin kerran toisella koneella ja mutkissa tie tuhoutui, liikenne jäi varatien varaan ja silloinen tunnelijumbo polttoleikattiin pois tieltä. Wankun siirtoajossa oltiin varauduttu räjäyttämään se kappaleiksi jos jää välille mutta uusi sydän antoi sille liki 10 v jatkoaikaa kunnes ostettiin Toro 400. V10 Deutzilla. The Käyntiääni suorilla huiluilla. |
||||
|
|
05.11.2022 05:41 | Jukka Viitala | ||
| Äetsän veturi. Joskus pikkupoikana pysähdyttiin Tunauksella (17M) tasoristeykseen odottamaan junaa ja tämmöinen veturinpoikanen putputteli parin kloori(?)vaunun kanssa kohti Äetsää. Rata oli kaiketi hapero oikeille vetureille, mutta pari myrkkyvaunua ei painanut yhtikäs mitään, kaasuhan on silleen kevyttä. | ||||
|
10.09.2022 20:59 | Jukka Viitala | ||
| Sopivasti hölmöilemällä maitojuna oli nopein tie alikersanttiuteen muiden hikoillessa AUK II:lla... tiedä sitten paljonko kotiyksikkö arvosti pois potkittuja. Vielä mun aikana 1985 AUK:sta vain parempi puolisko sai suoraan alik natsat, jopa jotkut puolikurssikorpit kantoivat siipiään itsepäisyyspäivään ja eräs jumalanlahja sai toisen natsan vasta kotiutuspäivänä 2.1.1986. Meille kävi silleen hassusti, että RUK 179 alkoi viikon myöhässä ja patsasteltiin korppeina ilman oppilaan merkkiä (ku§irajaa) kyseinen viikko, lomareissulla jopa bussikuski sääli YP:ssä ollutta korpsanttia ja kuskasi mut ilmaiseksi kotiin. Mieleenpainuvin keikka viikon aikana oli Vekaranjärvelle, jossa silloin hyshyssalaista MT-LB:tä testattiin, me kuormattiin siihen pioneeriryhmän romut ja traktori ajoi järveen upoten kuin kivi. Kotimainen maalari oli irrottanut tiivisteet upouudesta vaunusta ja joku vääpelikörmy oli ottanut vaunun heti ajoon. Onneksi ei menty kyydissä, kapiaismiehistö kiukutteli hiukkasen öljyisessä vedessä. Moottori hajosi hörpättyään suullisen Ahvenlampea täyskaasulla joten testaus jäi siihen, vaunu ylös T55:lla, märät releet Pullasisun kyytiin ja Korian sotkuun. Oppilaat purki tottakai kuorman. | ||||
|
Kuvasarja: Kosice Lasten Rautatie - Kosice Detska Zeleznica |
10.09.2022 06:58 | Jukka Viitala | ||
| Mulle oli huikea kokemus Budapestin vastaava, alkaen kielimuurit ylittävästä lipun ostosta. Unkarissa enklanti ei ole yläasteen ykköskieli... eikä mun tekusaksa. Unohtamatta ikäistäni taksikuskia, joka ei muka tiennyt missä tämä unkariksi sanahirviöbaana sijaitsee. Itse rata oli WAU, varsinkin vaunut, joissa on oikeat alppijarrut ja heh entisissä neukkuvetureissa oli CATin tekniikka, jota nyt tietty ei aina kannata ylistää. Joktap upea reissu ja tunnelikin... ylhäältä tullessa rata jatkui samaan suuntaan pari kerrosta alempana tunnelin jälkeen. Pakko ajaa uusi reissu, ylämäkeen, kunhan maailma paranee. Vielä 2018 oli halvempaa mennä tuonne kuin keikkua pyhät tsadissa tai no joo säästöillä sai n kierrosta Borsodia hyvässä seurassa ja 4n huffin paikallislipulla pääsi minne ikinä halusi. Budapestissa on maailman paras joukkoliikenne ja olen testannut vain rautapyöräpuolta. Taksitkin ovat ok jos tietää mitä haluaa. Ensi kerralla sitten trolleyt ja lentomoottoritehtaat ym hupaisat sota-ajan kohteet. Terror Hazaa en suosittele, tylsä paikka 60-luvulla syntyneille |
||||
|
10.09.2022 06:26 | Jukka Viitala | ||
| Rautavuoressa on wanha VR:n louhos. Horinatiedon mukaan sinne olisi ollut jopa rata (en usko) mutta koska kuka ja millä menetelmillä louhi tuon loven kallioon? Tehty joskus 1960 jälkeen. Humppilastahan on riistetty soraa varmaan radan rakennukselle, mutta kuljetettu määrä vs radan poikkileikkaus tarkoittanee, että rataa ei ole juurikaan rakennettu. vai tehtiinkö kaikki radat Muurmannin tyyliin eli kiskot kankaalle, soraa päälle ja topparoikka oikoi? Olen ehkä rakennellut liikaa motareita ja ratoja viime vuosina, mutta ARP eli alin rakenne on yleensä metrin parin syvyydessä. | ||||
|
13.08.2022 08:47 | Jukka Viitala | ||
| 7:ssa oli ainakin kaikki herkut jo 1983. Paitsi kaksinajo. Viritettiin 2 toimimaan etummaisen ohjaamosta mutta kävi pikku kämmi, kuolleen miehen jarru aktivoituu kun sytyttää linjavalot eli otsalampun tai ajaa suurimmalla vaihteella ja porhallettiin onnesta soikeina täyttä kun takimmainen iski hätäjarrut päälle. Olihan se varmaan mekastanut tyhjässä hytissä aikansa, mutta ei sitä etummaiseen kuullut. Kahvia läikkyi vähän, kirjanpito meni uuteen järjestykseen ja ratakin sai uutta sepeliä kun vaunuista vähän läikkyi. Loppumatka sujui tuplamiehityksellä ja viritykset purettiin vähin äänin. Periaatteessa siis vain syöttöä ohjattiin edestä, takimmaista piti ajaa kunnes sai nelosen silmään ja sitten hypspomps johtoveturiin kahveelle puskimien yli mikä on 60:n vauhdissa ihan terveellistä kuten Tekarin lavalla tepastelukin, jostain syystä lava edellä ajettaessa radalla olevat linnut eivät osaa väistää ajoissa. | ||||
|
13.08.2022 08:26 | Jukka Viitala | ||
| Pääseeköhän vanhoihin tunneleihin vielä vai onko koko alue jotain EU-aidattua satamaa? | ||||
|
13.08.2022 08:20 | Jukka Viitala | ||
| Sinisen perässä vois olla yksi punainen Ttv maisemakopilla vai pystyykö niitä enää liittämään yhteen? Ttv:t päivitettiin jossain vaiheessa Scanian rivikutvosilla muistaakseni Tka:n D11 kun tuo Linnavuoriscanian rivi8 ei ollut ihan vankinta tekoa tai no joo jos jäähdyttimessä olisi ollut enemmän ylipainetta niin olis varmaan toiminut. Ruottissa oli muistaakseni pudotettu Lättään vaparia yleisempi DS11 ja kokemukset ovat hyviä, tuplateho likimain samalla kulutuksella | ||||
|
13.08.2022 08:03 | Jukka Viitala | ||
| Linnavuoren hönkääsy on saattanut jättää pienet aromit tuonne katon alle lähtövaiheessa. Harmi, ettei nykyään saa sitä wanhaa kunnon rikkilöpöä kuin Putinin Essolta, jolla on pikku toimitusvaikeuksia nykyään, sillä olis kyllä häivytetty halvan ja kalliin hajuveden erot matkustavaisilta. Voi kun tuo olis Dm4 ja 2x tupladetroit KÖH | ||||
|
|
13.08.2022 07:09 | Jukka Viitala | ||
| Oliko kaikki suorat ikkunat karkaistua Sekurit-lasia? Vanhoissa Dm3:ssa ennen päivitystä ja myös Ruotsin lätissä oli kaarevat ikkunat, ne oli varmaan laminoituja. Dm-kalustoissa lasit vaihdettiin perimätiedon mukaan kalterisuojattuihin kiitos jääpuikkoja täynnään olleiden Turun radan tunnelien... mitäs niitä olikaan 2 ja sittemmin myös Tottola Dm4 elinkaarella. Olis varmaan ollut halvempaa kouruttaa tunneli. | ||||
|
13.08.2022 06:57 | Jukka Viitala | ||
| Mulle on aina ollut suuri mysteeri nuo lätän hallintalaitteet, vaikka olen istunut konekopan päällä yli 50 vuotta. Faija päästi mut kaikkien veturien puikkoihin ja ne oli loogisia, mutta lätät oli kaupallisessa käytössä yleisön seassa joten niihin en päässyt. Dv15 kiihtyy kuin tykin suusta pelkkänä veturina ja myös pysähtyy, uskomatonta ajatellen kuinka pienet kosketuskohdat sillä on kiskoihin. Mutta joo, mitäs tuolla mysteerilaatikossa on? | ||||
|
13.08.2022 06:46 | Jukka Viitala | ||
| Matkatavaravaunusta tulee mieleen laiturijunat, joiden vetäjänä oli sininen Valmet. Koska, missä ja kuinka paljon näitä nestekaasuhimmeleitä tehtiin ja oliko kaasukäyttöisillä moottoreilla yhtä lyhyt elinajan ennuste kuin kaasutrukkien Toyota-moottoreilla, jotka menivät harvoiksi 2000 tunnin nurkilla, vaikka sama pata kesti autoissa puoli miljuunaa kilsaa bensalla? | ||||
|
13.08.2022 06:38 | Jukka Viitala | ||
| Millainen suhde Postilla oli VR:ään? Pysyikö harmaatakit "lukkojen takana" koko matkan pääsemättä edes vessaan? Vielä Kekkosen aikana Posti kuljetti huomattavia rahasummia, jotka varmaan nykytyylistä poiketen tavoittivat myös vastaanottajansa. | ||||
|
13.08.2022 06:26 | Jukka Viitala | ||
| Wanhoissa vaunuissa oli alustan läpi kulkeva vetotanko, koska tästä luovuttiin? Vielä 80-luvulla oli letkassa M, jossa vetotanko kulki läpi vaunun, alusta oli varmaan 1800-luvulta. Palveli "ohjausvaununa" kun palasimme JuHalta TKa:n työntäessä, vaunun päällä oli Santra-koppi. Silloinen liikenneosasto ei käännellyt rautoja rataosaston junille johtuen jostain ammattiliittojen kalistelusta, apukuljettaja jalkautui junan eteen. Ikinä ei ollut suoraa paluutietä kuormausraiteelle, sinihaalariset käänsivät raudat ristiin kun olimme linjalla, vaikkei tarvetta ollut. Se valtion tehokkuudesta. Silloin rataosasto tienasi paremmin joten luottamusmiestä vi_utti. Lähtöluvat saatiin sentään punalakkisilta ja latu oli auki samantien. TKa:lla olisi mennyt vuosi, jos olisi pysähdytty joka vaihteella, koukussa yli 200 t ja vetäjänä 26 t 2-akselinen. Rullasi kyllä liiankin hyvin alamäessä, Scania ei juuri menohaluja hillinnyt eikä jarrutkaan, Mas-vaunujen korjaus oli vähän täytetyön tyyppistä konepajoilla joten mentiin niillä mitä saatiin. Painoin itse päätypuskimesta läpi kun junassa ei ollutkaan jarruja. Kävelyvauhdissa.Tuli onneksi takaisin omia jälkiään mutta toppari oli hiukan masentavan näköinen. | ||||
|
13.08.2022 05:46 | Jukka Viitala | ||
| Wanhojen siltojen maatukien rakenteissa olisi nykyinsseille opittavaa. Osa tehtiin isona kantavana kenkänä pehmeikölle. osassa oli pitkiä (koheesio)paaluja alla. Holvikaarissa oli eniten haastetta, ne ei saaneet levitä. Pehmeiköille vakiintui edullinen levypalkki, jota toki käytettiin myös kovalla pohjalla kuten Tammisaaressa. Merivedelle altistuva rikkipitoinen patarauta ei nyt vältsisti ole toimivin siellä, mutta maalia mahtuu maailmaan ja jänteitä on vaihdettu kestävämpiin, osasyynä N-liiton raskaat sotilasjunat 1940-1941, joissa akselipaino oli huikea 20-25 t. Meillä taisi olla n 15 t tuolloin. | ||||
|
13.08.2022 05:28 | Jukka Viitala | ||
| Ratalinja kulki jokseenkin viivasuorasti Kytäjältä itään, tien kohdattuaan se kulki tien pohjoispuolista reunaa kunnes erkani etelään apsin länsipuolella. Apsilta Hyvinkäälle rata kulki nykyisen tien linjaa sen eteläpuolta. Kytäjältä Hyvinkään suuntaan reilu kilsa löytyy vanhan rummun jäänteet ja Apsin vierestä silan maatuet, rata kulki apsin noutopöydän kohdilla. Kuvassa rata on ollut maitolaiturin ja tien välissä, mutta hylätty sorapenkka oli herkkua savipeltojen peltoteille. |
||||
|
13.08.2022 05:14 | Jukka Viitala | ||
| Kytäjärven meripenger on varmaan vaikuttavin taitorakenne koko rataosuudella, kapsut tehtiin yleensä maisemaan mutta tuossa mentiin isolla rahalla järven yli. Olis museoratana upea, mutta penkkaa on tuossa vain kilsa kiitos maanomistajien tuhoamisvietin. Hyvinkään suuntaan ei ole nin mitn jäljellä ja jos on, niin penkkaan on kaivettu kaapelia sun muuta viimeistelemättä jälkiä. Aakkosbaarin luona on sentään silta keskellä peltoa. | ||||
|
13.08.2022 04:59 | Jukka Viitala | ||
| Kansi on muistaakseni ihan oikeasta leveeraiteisesta H-vaunusta, millä lie raahanneetkaan tuonne. Kuulunee samaan sarjaan kuin Perniön kääntöpöytäsilta, eli ratakaluston uusiokäyttö uskomattomissa paikoissa? Perniössä muistaakseni VR:lle sattui pikku hupsis ratatöissä ja joki vei raktoripirujen sillat, korvauksena tilalle tuotiin (Paimion tjsp) entinen kääntöpöytä. Maatuet tehtiin varmaan vähän vasurilla, sillalla on 12 t painoraja vaikka jänne kantaisi 100 t. | ||||
|
Kuvasarja: Karkkilan radan nykytilaa |
13.08.2022 04:40 | Jukka Viitala | ||
| Kytäjärven pohjoispuolen meri korjaan JÄRVIpenger on päätynyt jopa Windowsin taustakuviin. Huikea työsuoritus tuon ajan rakentajilta. Kytäjän itäpuolinen rata olis kaivannut tason korotusta, netti on väärällään kuvia kahlaavista junista. Kytäjällä tulvii jok-ainut kevät. Ihme, että kiskot pysyivät paikoillaan. Järvipenkalle pääsee glofkentän pohjoispuolelta. Hyvinkään fiksut päättäjät ovat sallineet museaalisen ratapenkan tuhoamisen tuosta länteen, glof on toki hyödyllinen harrastus suurelle yleisölle joten satavuotias rata sai väistyä ja Museovirasto taputti käpäliään yhteen matkailun alttarilla. Toivottavasti kuntalaisille varattiin ilmaisia green cardeja, jotka ovat voimassa klo 00:00 -00:03 kuten eräissä jäähalleissa, pitäähän köyhienkin harrastaa... |
||||
|
13.08.2022 04:22 | Jukka Viitala | ||
| Ajettiinko Karkkilassa teollisuusalueelle höyryillä vai oliko siellä pikkuveturit tehtaita varten kuten Vorsasa? | ||||
|
06.08.2022 06:48 | Jukka Viitala | ||
| DDR:läinen silta on viimeisen 10 vuoden aikana alkanut sulautua maastoon, nyt jos tehdään remppaa niin puusto on varmaan esteenä eli kumoon. Mikäli rata olisi kierrätetty Punamäkien kautta, olis sillat rajoittuneet pariin alikulkiun, nutta suunnittelijalla oli vain viivoitin eikä pätkääkään paikallistuntemusta. | ||||
|
10.07.2022 00:25 | Jukka Viitala | ||
| Vuonna 1983 VR:n Rauma-Repola -nosturi pystyi nostamaan 18 m kiskon asiallisesti junan kyytiin ja sieltä alas, yläpuolella vain sinitaivas. Seuraavana vuonna yläpuolella oli suikale hehkutettua kuparia ja vaikka lanka maadoitettiin, ei maanmainio nosturi pystynyt enää toimimaan, piti kuulemma sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Kiskon vaihtokin oli hubaa hommaa, siellä oli sama 25 kV ja pienikin murtuma löi väliin valokaaren, joka poltti viereiset ratapölkyt piloille. | ||||
|
|
10.07.2022 00:10 | Jukka Viitala | ||
| Ennen kuin joku kalikka älähtää, voin jatkaa: Kuka idiootti viritteli 25 kV piuhat 6 m:n korkeuteen rampauttaen samalla ainoan oikeasti kuormaa kantavan kuljetusmuodon? Sähköradoilla ei kuljeteta kahden merikontin pinoja. | ||||
|
|
10.07.2022 00:03 | Jukka Viitala | ||
| Siis erikoisluljetukset kulkevat kumipyörillä tuosta alta ja VR lutkuttaa peukaloaan jossain sivustalla? Mahtavaa markkinointia. | ||||
|
09.07.2022 23:57 | Jukka Viitala | ||
| Mitens tuon russki hutoi lokomotivin keulassa toteutuu UIC:n ajovalomääräykset, joissa puhutaan tasasivuisesta kolmiosta? Pointtina ei ole valoteho eikä värikään vaan se, että vastaantulija pystyy arvioimaan etäisyyden... | ||||
|
09.07.2022 23:46 | Jukka Viitala | ||
| Tuohon vaunuun nousijalta vaadittiin varmaan tasa-arvoista passia tasa-arvoisempi passi tjsp, Neuvostoliitossahan kaikilla kansalaisilla oli samat oikeudet tai siis joo | ||||
|
09.07.2022 09:24 | Jukka Viitala | ||
| Niin mä hain juuri sitä ideaa, että pystyikö nuo kytkemään ajamalla päin jopa mutkissa vai pitikö "köh" raitiovaununlämmittäjän vetää hanskat käteen ja käydä kytkemässä väli kiinni. Mulla on vielä muistissa lukuisat VR:n yksinajoväännöt, joissa lämmittäjä vastasi loppupeleiissä koko raideliikenteestä liiton mielestä. Samaan aikaan muualla rekkakuski ajoi yksin... | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
09.07.2022 06:31 | Jukka Viitala | ||
| Ruotsissa tieliikenne kääntyi oikeakätiseksi 60-luvun lopulla (heh legendojen mukaan vaiheittain), mutta raideliikenne säilyi vasurina. Onko vastaavaa ilmiötä muissa maissa? | ||||
|
09.07.2022 06:26 | Jukka Viitala | ||
| Välittyikö varhaisissa asetinlaitteissa käyttäjälle tieto siitä, että raudat olivat varmasti kääntyneet ja lukittuneet? | ||||