Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.02. 10:04 | Simo Toikkanen | ||
| Kiintoisa virkatarvevaunu! Katon reunan pienen torpedotuulettimen sijoituspaikalle on luonteva selitys: vaunussa on Dalen-asetyleenivalaistus. Torpedotuuletin on ns. injektorisekoittajaa varten, joka näkyy oven pielessä kaasujohdon päähanan yläpuolella. Injektorisekoittaja sekoittaa asetyleeniin ilmaa niin, että kaasu on valaistuskelpoista eikä enää räjähtävää. Asetyleenipulloteline näkyy vaunun alla, joskin ilman pulloa ja tästä syystä epätyypillisesti pystyasennossa. Harmittavasti katon kaksi valaisimen ilmanvaihtokupua eivät tältä puolelta näy kovinkaan selvästi. Myös naapurivaunussa XG 04068 on listojen mukaan ollut Dalen-valaistus. | ||||
|
12.11.2023 10:15 | Simo Toikkanen | ||
| Itse asiassa 3309 oli Hangossa jo ainakin viidettä kertaa. Veturi tuli Hankoon 26.5.2017, kävi hakemasssa lisää Vectroneita Hangosta 11.9.2018, hinattiin Hankoon Saksan-korjausta varten 9.5.2019 ja saapui takaisin 21.11.2019. Ja nyt siis viides kerta. | ||||
|
06.11.2023 20:24 | Simo Toikkanen | ||
| Taustalla on Rautuvaaran Eaov-malmivaunurunko. | ||||
|
04.11.2023 10:38 | Simo Toikkanen | ||
| Kiinnostavia vaunuja. Molemmissa näkyy olevan Dalénin järjestelmän mukainen asetyleenivalaistus – pullot telineiden näkyvät päätysillan alla. Taaempi vaunu on pystypaneloitu ja Moringin kamiinalla (iso laatikko aluskehyksen alla) varustettu. Kemiin oli sijoitettu 1923 DE-vaunut 521 ja 535, joihin molempiin em. tiedot sopivat. Rautapeltivuorattu E-vaunu voisi olla 717 tai 721, jotka molemmat olivat Kemin kirjoilla 1923 ja varustettu Dalénin valolla. Lisäksi Tornioon oli sijoitettu vastaavat E-vaunut 872 ja 877, mutta kuinkahan todennäköistä on, että nämä vaunut olisivat olleet Rovaniemen-junassa? Kemiin oli lisäksi sijoitettu Dalen-valaistut vaunut E 1851, joka oli paneloitu ja varustettu sotilaskamiinalla; ja EP 3087, jossa oli peltiseinät sekä Pintsch-kaasuvalo ja Dalen-asetyleenivalo. Dalen lienee ollut vaunun postiosastossa. Kummatkaan näistä eivät siis sovi kuvaan. |
||||
|
29.07.2023 11:25 | Simo Toikkanen | ||
| Soek-juna Varkaudesta: http://vaunut.org/kuva/163339 | ||||
|
22.07.2023 19:35 | Simo Toikkanen | ||
| Junan perää pitää Dk-tyyppinen vaunu. Jos kuvausajankohta 1957 pitää paikkansa, on entinen II luokka muuttunut vuonna 1956 1. luokaksi ja sarjatunnuskin Dk:sta C:ksi. On myös mahdollista, että vaunun sisustus on muutettu III luokkaa (1956 alkaen 2. lk) vastaavaksi, jolloin sarjatunnus olisi Ek. Harmillisesti kuvasta ei erotu vaunun kyljen luokkamerkintä tai numero. Joka tapauksessa vaunulle on enää vähän käyttöaikaa jäljellä matkustajavaununa – kaikki Dk-tyypin vaunut muutettiin 1950-luvun lopulla Ggh-hedelmävaunuiksi. | ||||
|
20.07.2023 21:08 | Simo Toikkanen | ||
| Aivan kuin oikealla olevan M-vaunun päädyssä olisi merkintä, että seuraava suuri korjaus olisi vuonna 1929. Tämä merkintä tuli käyttöön ilmeisesti 1928. Tällä perusteella kuva lienee siis 1920-luvun lopulta. | ||||
|
20.07.2023 21:01 | Simo Toikkanen | ||
| Gb-vaunujen merkinnät ovat ainakin vuoden 1949 merkintämuutoksen mukaisia. | ||||
|
25.03.2023 10:12 | Simo Toikkanen | ||
| Alkoi kiinnostaa: Liekö Tapsalla kuvaa tuosta erikoismerkinnöillä varustetusta Ei-vaunusta? | ||||
|
02.03.2023 15:18 | Simo Toikkanen | ||
| Alkuperäinen raidesopimus Rto 666/38/83 näyttää olevan päivätty 23.11.1983. | ||||
|
27.10.2022 19:35 | Simo Toikkanen | ||
| Taisi Tepolla tulla virhelyönti. Vaunun alla on toki K4-telit. | ||||
|
23.10.2022 19:32 | Simo Toikkanen | ||
| Maisema on kokenut reilun kolmen vuosikymmenen aikana melkoisen muutoksen – joka jatkuu edelleen: http://vaunut.org/kuva/138171 | ||||
|
15.10.2022 11:32 | Simo Toikkanen | ||
| Ringhofferin valmistamia vaunuja olivat myös kamarijunkkari Haartmanin kolme 1800-luvun makuuvaunua: http://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6113.0 Kuva vaunusta löytyy Resiina-lehden 1/2022 makuuvaunuliikenneartikkelin 1. osasta. | ||||
|
24.08.2022 21:38 | Simo Toikkanen | ||
| Rohkenen epäillä vaunujen aluskehyksen jatkamista puolella metrillä vuonna 1974 Ig-pakastevaunumuutoksen yhteydessä. Rautatiemuseon valokuvassa (https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:16224 ) vuodelta 1968 esiintyy Gg-vaunu 34’341, jonka käsijarruttomassa päässä on jo puolen metrin mittainen päätysilta. Tämä antaisi aiheen olettaa, että Gg-vaunut 34’336–34’345 varustettiin jo uutena päätysillalla ja Ig-muutostyössä asennettiin vain Thermo King -jäähdytyskoneisto tarvittavine lisälaitteiden ja huoltotasoineen. | ||||
|
22.05.2022 10:27 | Simo Toikkanen | ||
| k-vaunut (Gbkk, Gblk) varustettu paremmilla jarrulaitteilla, muuta eroa perusvaunuun ei ole. Gbkk:ssa on portaaton kuormajarru, joka näkyy vaunun toisella sivulla runkopalkin alla pitkänä jarruvivustona. Gblk:ssa on taas Gbl:stä parannettu portaaton kuormajarru sekä kaksoisjarruanturat, jotka parantavat jarrutuskykyä. | ||||
|
18.04.2022 11:21 | Simo Toikkanen | ||
| Kolmosvaihteen sijaan pitäisi tosiaan olla kolmosraide. Korjataanpa erhe. | ||||
|
02.04.2022 16:41 | Simo Toikkanen | ||
| Tämä erikoinen Mao-vaunu vilahtaa parin normaalin Mao-vaunun kanssa Suomi-Filmin talonpoikaismarssia käsittelevässä katsauksessa n. 18–17 min ennen loppua: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_165263?imgid=14 | ||||
|
16.01.2022 14:16 | Simo Toikkanen | ||
| Katselin aluksi, että sarvirautoja yhdistävät tangot olisivat osa kierrejarrun vivustoa. Tarkemmin katselemalla näyttäisi kuitenkin siltä, että jarruvivusto kulkee yhdystangon kanssa samassa tasossa, mutta kuitenkin sisempänä. | ||||
|
16.01.2022 14:13 | Simo Toikkanen | ||
| Finnasta löytyy parikin soikeaa Helsingin konepajan vaunuvalmistajakilpeä Suomen Rautatiemuseon kokoelmista. Tässä esimerkki vuodelta 1897: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:1187: | ||||
|
03.01.2022 20:49 | Simo Toikkanen | ||
| Vaunujen katolla näkyvä erikoinen torpedotuulettimilla varustettu pyöreä laatikko on vaunujen kaasuvalaistukseen liittyvä AGAn ilmansekoittaja, joka huolehtii oikeasta kaasun ja ilman suhteesta. Sama laatikko näkyy Helsingin junaonnettomuudessa 1926 olleen DEi 2526:n katolla (http://vaunut.org/kuva/113518). Ruotsissa sekoittajaa on käytetty AGAn ja Dalénin järjestelmissä (http://www.wnj.se/underleverantor/vva/byggtips/varde_ljus.pdf ). Dalénin järjestelmää on Suomessakin käytetty asetyleenivalaistukseen. Harmi, ettei kuvassa näy vaunujen alustan valokaasu- tai asetyleenisäiliöt. | ||||
|
28.12.2021 09:49 | Simo Toikkanen | ||
| Rataosuuksien korkeusprofiilit on dokumentoitu nopeuskaavioihin, joissa on esitetty yleisten nopeustasojen lisäksi myös pystygeometria ja vaakageometria kaarresäteineen, kallistuksineen ja siirtymäkaarineen. (Edit: kirjoitusvirhe) | ||||
|
17.12.2021 20:40 | Simo Toikkanen | ||
| Kuva oli kuvanvaihdon vuoksi hetken piilossa odottamassa ylläpidon hyväksyntää. Nyt on taas näkyvissä. | ||||
|
02.12.2021 20:03 | Simo Toikkanen | ||
| Kaivelin hieman Pasilan konepajan valmistamia vaunuja. Vuosien 1912 ja 1931 välillä valmistuivat seuraavat neliakseliset päivävaunut, joissa oli joko I tai II luokan paikkoja: Ci 2226-2231, 2232-2236, 2240–2244 (16 kpl); Di 2301–2319 (19 kpl); sekä DEi 2507–2515, 2528–2547, 2548, 2549 (31 kpl) ja 2550–2589 (40). Näiden lisäksi 1926–1927 valmistui kaksiakselisesta D(k)-vaunuja 369-383, 388–407 yhteensä 35 kpl. Ajatus vihreästä Dk-vaunusta onkin jokseenkin tenhoava! | ||||
|
15.11.2021 16:03 | Simo Toikkanen | ||
| Rautatieliikennepaikkojen nimistä on säädelty Valtioneuvoston päätöksessä virka- ja itsehallintoalueiden sekä eräiden liikennepaikkojen nimistä (VNp 23.12.1982/1052, täydennetty 120/1989). Pääperiaate on, että yksikielisestä paikasta käytetään ko. kielen omaa nimimuotoa, siis suomenkielisestä paikasta suomenkielistä muotoa ja ruotsinkielisestä paikasta ruotsinkielistä muotoa. Päätöksessä on kuitenkin mainittu joukko nimiä, joista on käytettävä toisella kielellä nimen rinnakkaismuotoa. Näitä nimiä ovat mm. edellä mainitut Tampere (Tammerfors) ja Kajaani (Kajana). Nämä ruotsinkieliset nimimuodot perustuvat siis voimassa olevaan lainsäädäntöön. | ||||
|
14.11.2021 20:05 | Simo Toikkanen | ||
| Kuvassa ei ole Gb, vaan Gd. Gb:ssä on yksi tyhjä pylväsväli numeron ja tilavuusmerkinnän välissä, esim. kuva http://vaunut.org/kuva/147082. Gb:n tilavuus on lisäksi 46 m³. | ||||
|
05.09.2021 16:50 | Simo Toikkanen | ||
| Kiitos tarkkanäköisyydestä! Originaalista katsottuna ei ollut ihan varmaa, onko vitonen kutonen vai ei. Maalipinnan yksilölliset kulumajäljet vahvistavat apuveturiksi 2661:n. | ||||
|
10.08.2021 16:31 | Simo Toikkanen | ||
| BP17-pölkky on materiaaliltaan tavanomainen betonipölkky. Puuratapölkkyä vastaavat jousto-ominaisuudet on toteutettu sopivasti valitulla välilevymateriaalilla kiskon ja pölkyn välissä. | ||||
|
08.08.2021 11:24 | Simo Toikkanen | ||
| Numeron perusteella tämä 34017 on valmistunut alun perin lämmin- ja jäähdytysvaunuksi sarjaan Ggi. Päädyissä pitäisi olla jääluukut oikeanpuoleisen vaunun tapaan. Vasemmalla oleva 34342 aiheutti hieman päänraavintaa: vaunun puoli metriä pidennetyn aluskehyksen perusteella se kuuluisi pakastevaunusarjaan Ig. Päätyyn merkitty numero kuuluu puolestaan lämminvaunusarjalle Gg, ja päädyn jäähdytyskoneistokin on poistettu. Ilmeisesti vaunu on vastikään muutettu takaisin alkuperäiselle sarjatunnukselle ja numerolle – vuoden 1981 vaunuluettelossa kun Ig-sarja on vielä kokonaisuudessaan. |
||||
|
|
07.08.2021 20:06 | Simo Toikkanen | ||
| Vuonna 1972 määrättiin vastedes täyskorjattavien tai valmistuvien lämminvaunujen katto maaalattavan alumiiniharmaaksi ja alusta sekä ulkoseinät ruskeiksi (Virallisia tiedotuksia nro 33/1972, kohta 4: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/171606/rth231.pdf?sequence=1&isAllowed=y). Olikohan alkuperäinen määräys tavaravaununruskeasta väristä määrännyt, että koko vaunu olisi pitänyt maalata ruskeaksi? | ||||
|
Kuvasarja: Hyrynsalmen-Kuusamon kenttärata kesällä 2021 |
29.07.2021 18:57 | Simo Toikkanen | ||
| Kenttäradasta näkyy löytyvän ihan oma sivustonsakin: https://kenttarata-feldbahn.weebly.com/. Myös Resiina-lehdissä 2/1975 ja 4/1990 on radasta kirjoitettu. | ||||
|
14.03.2021 18:34 | Simo Toikkanen | ||
| Alun perin Gg-lämminvaunu, 1970-luvulla aluskehystä jatkettu puolella metrillä ja muutettu Ig-pakastevaunuksi. | ||||
|
14.03.2021 18:31 | Simo Toikkanen | ||
| Puolen metrin jatke aluskehyksen vasemmassa päässä paljastaa, että vaunu on ollut Ig-pakastevaunu. Jatkeen päällä on ollut Thermo King -jäähdytyskone ja sen akkulaatikko. Katon neljä tuuletinta kertovat, että ihan alun perin vaunu oli Gg-lämminvaunu. Suoraan Ggig-pakastevaunuiksi tehdyissä vaunuissa ei noita tuulettimia ollut. | ||||
|
22.02.2021 10:02 | Simo Toikkanen | ||
| Vaikuttaa siltä, että raidesopimustekstejä ei pääsääntöisesti ole päivitetty pelkästään liittyjän nimenvaihdoksen perusteella. Yleisimmät muutoskirjeet ovat koskeneet lähinnä yksityisraiteiston laajennuksia ym., ja niissä on sovittu raidemateriaalin hankinnasta ja kunnossapitovastuista. Yksittäinen sopimusehtojen muutosta koskeva lisäkirje on tullut vastaan – tämä on lisätty useampaan raidesopimukseen samoihin aikoihin. Yleensä kuitenkin alkuperäinen sopimus on ollut melko lailla sellaisenaan voimassa. | ||||
|
22.02.2021 09:47 | Simo Toikkanen | ||
| Hauska kuva yksipuolisesta risteysvaihteesta! Myös nyky-Haminan ratapihalla löytyy vielä vastaavantyyppinen vaihde, joka lienee viimeisiä valtion rataverkolla – ellei peräti viimeinen. | ||||
|
07.02.2021 20:17 | Simo Toikkanen | ||
| Kas! Korjataanpa näppäilyerhe. | ||||
|
20.12.2020 11:06 | Simo Toikkanen | ||
| Keskimmäiset 25 metrin jänteet olivat Harjunjoen sillasta, 22,2 metrin päätyjänteet Helsingistä Nordenskiöldinkadun sillasta. Lisää tästä Nikkilän toisesta sillasta Rautatietekniikka-lehden numerosta 2/2015: https://asiakas.kotisivukone.com/files/rautatietekniikka.kotisivukone.com/Rautatietekniikka/rautatietekniikka_2_2015_harva.pdf | ||||
|
13.12.2020 17:39 | Simo Toikkanen | ||
| Petrin mainitseman opuksen mukaan Mannerheimin junan vakioravintolavaununa oli DR 2052. | ||||
|
04.10.2020 20:30 | Simo Toikkanen | ||
| Onkos vasemmalla Kn-vaunun päätyä? Näin voisi päätellä päätysillasta, sen kaiteen keskitolpasta ja loppuopastekoukun sijoituspaikasta. | ||||
|
04.10.2020 20:29 | Simo Toikkanen | ||
| Vaunu ylittää tyhjänäkin liikkuvan kaluston ulottuman (LKU). Tämän vuoksi ei mahdu ihan joka paikasta läpi ja käyttää vain tiettyjä, ennalta tutkittuja raideyhteyksiä. | ||||
|
29.09.2020 12:31 | Simo Toikkanen | ||
| Kuvassa näkyvä läpimenevä sivuraide on valtion rataverkkoa, pistoraide puolestaan Nurmeksen kaupungin yksityisraide. Linkkikuvan merkki kertoo 1. ja 2. luokan liikenteenohjausalueiden rajan, ei rataverkkojen rajaa (vaikka se tässä tapauksessa sattuukin olemaan samassa kohtaa). | ||||
|
22.09.2020 22:14 | Simo Toikkanen | ||
| Karttalinkki on oikeassa paikassa. Kamerassani on GPS-palikka, joka tallentaa kuvauspaikan tiedot suoraan kuvatiedostoon. Googlen kamera-auton kuvassakin näkyy loiva mutka ylämäessä, kun riittävästi suurentaa. Pitkällä telellä kuvatessa, kuten tässä, maisemassa kaukana olevat asiat suurentuvat helpommin silmin nähtäväksi. Kuvauspaikasta täytyy antaa krediitit Pasi Utriaiselle: http://vaunut.org/kuva/76515 :) |
||||
|
20.09.2020 19:32 | Simo Toikkanen | ||
| Kiitos Rasmukselle veturinumeroista! Lisätäänpä tunnisteisiin. | ||||
|
11.09.2020 18:27 | Simo Toikkanen | ||
| Liekö sama vaunusto Riihimäellä 1972? http://vaunut.org/kuva/40748 | ||||
|
09.09.2020 18:35 | Simo Toikkanen | ||
| Tarkempaa keskustelua asemalla seisovasta kalustosta on käyty kuvassa http://vaunut.org/kuva/132695. Erityisesti lähin DE-vaunu on kiintoisa! | ||||
|
06.09.2020 11:00 | Simo Toikkanen | ||
| Tosiaan, 1924–1926 valmistunut DEi-sarja loppui jo numeroon 2547. Kuvatekstissä on oma kirjoitusvirheeni, korjataanpa. | ||||
|
30.08.2020 12:58 | Simo Toikkanen | ||
| Eipä ole varmaa tietoa. Maalaus ainakin vähentää kitkaa laskumäissä käytetyissä raidejarruissa ja vähentää näin jarrutustehoa. | ||||
|
29.08.2020 14:46 | Simo Toikkanen | ||
| Esimerkki levennetystä 1435 mm:n tavaravaunusta Pietarin rautatiemuseosta: http://vaunut.org/kuva/141869 | ||||
|
26.07.2020 10:08 | Simo Toikkanen | ||
| Nyt on Pitkäkallio lisätty sivuston liikennepaikkalistaan. | ||||
|
25.07.2020 20:33 | Simo Toikkanen | ||
| Kyllä tässä ihan tukevalla maalla seistiin nykykanavan ja vanhan kanavan välisellä kannaksella. Paikalle pääsee kätevästi Saimaan kanavamuseon kautta. Venettä ei siis tarvitse :) Vesiliikennemerkki viestittänee rantatörmän jyrkkyydestä. | ||||
|
10.06.2020 19:01 | Simo Toikkanen | ||
| Väyläviraston kuva-arkiston mukaan kuva olisi vuodelta 1962. Samalla on kuvattu uuttakin asemarakennusta. Gb:n kylkimerkinnästä puuttuva siipipyöräkin tukee vuotta 1954 myöhäisempää ajankohtaa. | ||||
|
06.06.2020 17:25 | Simo Toikkanen | ||
| Oliko numero 04498 vai 04499? http://vaunut.org/kuva/67229 | ||||