17-113156 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 17.04. 10:38 Jouni Halinen  
  Kyseesä on ns. "tähtiperä" eli Ford (Consul) Cortina https://www.iltalehti.fi/autoklassikot/a​/2014052318335361 Näitä näkyy olevan Nettiautossa myynnissä 2000-7500 euron hintaan. Onko tämä yksilö ihan Karin "ikkari" ja mahdollisesti museorekisterissä?. Hienosti maali kiiltää ja se varustettu asian mukaisilla mustilla kilvillä. Se tuli mieleen museoautoista, että alkaako niillä kilpi aina M kirjaimella?.
Kuvasarja:
Leppävaara Kauklahti lisäraiteiden rakennus työmaa
 
 30.03. 03:35 Jouni Halinen  
  Tässäkin sillassa voi näkyä Kallen kädenjälki http://vaunut.org/kuva/137398?t=rantarat​a Kun rantaradan työt oli tehty niin Kalle perheineen muutti Hankoon ja hän meni töihin Hangon graniittiin. Siellä hän oli tekemässä mm. Rautatieaseman ns. "kivimiehiä". Isoisäni Gunnar kertoi minulle 70-luvulla, että hän näki ne pikkupoikana Hangossa työnalla. Patsaat on suunnitellut Emil Wikström ja ohjasi paikan päällä kivimiehiä jotka tekivät varsinaisen veistostyön. Patsaat valmistuivat vuonna 1914. Kivimiehet 100 vuotishuollossa vuonna 2013 https://trafiikki.fi/esine-esittelyssa-h​elsingin-rautatieaseman-kivimiesten-lyht​y/

Gunnaristakin tuli kivimies ja hän toimi vuodesta 1926 Eduskuntatalon työmaalla tittelillä viimeistely kivenhakkaaja. Hän sai samoihin aikoihin ajokortin ja auton käyttöönsä ja hänen tehtäviinsä kuului mm. käydä Kalvolan louhoksella valitsemassa se kivimateriaali joka toimitettiin Eduskuntatalon työmaalle. Kuulin 15 vuotta sitten nuoremman polven Kalvolalaiselta kivimieheltä, että vanhat kivimiehet ovat kertoneet hänelle Gunnarista, että siinä oli piiruntarkka mies, kaikki toimitettava kivimateriaali piti olla ensiluokkaista. On siinä lohkare poikineen valittu ja toimitettu Helsinkiin, varmaan tuhansia vaunukuormia. Onkohan kiviaihiot nostettu jonkinlaisella nosturilla satamaradan kuilussa olevasta vaunusta suoraan työmaalle työstettäväksi?. Olen siinä käsityksessä että työmaalla oli yli 200 kivimiestä töissä.
kuva 30.03. 02:37 Jouni Halinen  
  Mikko Mäntymäen kuvasarjassa http://vaunut.org/sarja/5973 oli puhetta isoisäni isästä Kalle Halisesta joka oli kivirakentajana rantaradan työmaalla. Tässäkin sillassa voi näkyä hänen kädenjälkensä. Hienoa jälkeä on tehty vaikka lopputulos jää aikatavalla piiloon.
Kuvasarja:
Leppävaara Kauklahti lisäraiteiden rakennus työmaa
 
 27.03. 19:47 Jouni Halinen  
  No nythän on Mikko laittanut fiksun kuvasarjan alulle, koita keskittyä tulevaisuudessa tämänkaltaisiin projekteihin, äläkä heilu enää kännissä asemilla kaljatölkki kädessä, et joudu näin ollen ”Avarteiden” käsittelyyn.
Oikorata on itsellekin lähellä sydäntä, koska isoisäni isä Kalle Halinen oli kivirakentajana ko. työmaalla. Aina kun näkyy jotain kivirakennetta radan valokuvissa, niin mieleen tulee onko kyseessä Kallen tekeleet. Olen kuvassa http://vaunut.org/kuva/165221 kertonut Kallesta enemmän.
Vielä olemassa olevia alkuperäisiä kivirakenteita taitaa olla ainakin Bobäckinpuron ratasilta (rak. 1900), onkohan vielä jotain muutakin jällellä? kuva sillasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Bob%C3%A4c​kinpuron_ratasilta
kuva 26.03. 05:33 Jouni Halinen  
  Esa: onko sitten olemassa myös "rekkaroikka" eli vähän sama asia kuin aikoinaan kerrottiin poliisipartiosta, että toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa. Ymmärsin Robertin puheista että tämä kyllästämö on vielä toiminnassa, aika riskaapeli homma kun se näyttää olevan jossain hiekkakuopalla. Ja sehän monesti tarkoittaa että kyseessä on pohjavesialue.
Roihupellon yritysalue on rakennettu myös entisen kyllästämön alueelle ja sielläkin on tehty vuosien mittaan suuria massan vaihtoja. Pari kuvaa alueesta kyllästämön ajoilta.

http://vaunut.org/kuva/99633 http://vaunut.org/kuva/126371
kuva 25.03. 16:47 Jouni Halinen  
  Uuudempi "koulutaulu" Sanottiinko noita seipään nokassa olevia nippuja ruiskuhilaaksi?. http://vaunut.org/kuva/63110
kuva 25.03. 16:44 Jouni Halinen  
  Tämä näyttää pikkukuvassa ihan ns. koulutaululta, höyry ja silleen. http://vaunut.org/kuva/75506?t=koulutaul​u
kuva 24.03. 11:45 Jouni Halinen  
  Tässä vielä kaksi pahasti "väärennettyä" filminpätkää. Kolmas ja neljäs ylhäältä. https://areena.yle.fi/1-3765595
kuva 23.03. 03:36 Jouni Halinen  
  Tästä olen jo aikaisemminkin kirjoittanut. Asema oli aikaisemmin hyvän ystäväni Paavo Eskolan omistuksessa. Hän kuoli 2011 ja rakennus siirtyi hänen poikansa omistukseen. Pekka on yrittänyt myydä taloa jo pidempään ja se on nytkin myynnissä Etuovi.com:sa. Hintapyynti on 69.500 eur ja neuvotteluvaraa on. Rakennuksen pinta-ala on 199 neliötä + ullakko ja siihen saa rakennettua helposti 2 asuntoa (47 ja 125 neliötä). Muitakin rakennuksia 5000 neliön tontilla on. Rakennus on valmistunut vuonna 1915 ja se on suojeltu.
Loput asiat selviävät myynti-ilmoituksesta. Pekkaan voi olla yhteydessä suoraan tai minun kauttani, voin kertoa kiinnostuneelle puolueetonta faktaa rakennuksesta. https://www.etuovi.com/kohde/f43938?haku​=M2089339111
kuva 22.03. 01:12 Jouni Halinen  
  Tässä on käynyt varmaan Janne Määtällä ihan näppäilyvirhe, hän on lisännyt setin kuvia 18.1.1999 ja vain tähän kuvaan (kuva 76) on tullut lisäämispäiväksi 14.1 ja niin kuin hän toisessa kuvassa kirjoittaa asiasta (Vorgin ensimmäinen kuvanlisäys 18.1, kuva 40), niin hän ei ole itsekkään huomannut tapahtunutta. Eli Vorgin "syntymäpäivänä" voidaan pitää 18.1.1999, myöhäiset synttärionnittelut 25 vuotiaalle päivänsankarille.

Viittaus digikamera aikaan siirtymisessä tarkoitti sitä, että filmikamera-aikana kuvien laatu selvisi vasta pitkän prosessin jälkeen. Ensin piti käydä ostamamassa filmirulla jostain, sitten kuvattiin filmirulla täyteen, sen jälkeen piti matkustaa lähimpään valokuvaliikkeeseen ja sitten mentiin takaisin kotiin. Viikonparin päästä piti matkustaa jälleen sinne valokuvausliikkeeseen. Kotona sitten todettiin että osa kuvista on mennyt jollain tavoin pieleen, eli niin kuin yllä olevalle kuvalle on käynyt.
kuva 20.03. 01:58 Jouni Halinen  
  Pari muutakin ”merkkipäivää” on mennyt tänä keväänä ohi, eli mistä kaikki alkoi, Janne M kirjoittaa alla että ensimmäinen lisätty kuva olisi numero 80, lisätty 18.1.1999. Kuva numero 76 on kuitenkin lisätty 14.1.1999 http://vaunut.org/kuva/76?lv=1999 Janne myös selostaa että minkä takia numerojärjestys on mennyt sekaisin. Mutta summa summaarum sivusto täytti (vanha+uusi) tammikuussa 25 vuotta, eli se on jo aikamie.. eikun henkilö. Onnittelut tästä Jannelle ja sivuston ylläpidolle. Ei varmaan osannut hän odottaa/ennustaa, että mikä tilanne on 25 vuoden kuluttua, eli hänen ensimmäinen kuvansa on saanut seuraansa yli 150 000 ”lajitoveria”.

Janne Määttä kirjoitti 3.10.2005: ”Ensimmäiseen kuvaan voisi kommentoida sen verran, että vaikka tämän kuvan numero onkin 1, http://vaunut.org/kuva/1 niin se ei suinkaan ole ensimmäinen kuva sivustolla (tai sen edeltäjillä). Aikoinaan kun tuli siirryttyä tietokantapohjaiseen järjestelmään, niin pohjaksi laitetut kuvat menivät väärään järjestykseen. Oikeasti ensimmäinen kuva oli http://vaunut.org/kuvasivu/80 ja siitä tullaan taaksepäin tähän ykköseen, josta sitten jatketaan 81:stä oikeinpäin”.
Janne puhuu yllä vanhan Vorgin edeltäjistä mitähän ne oikein mahtavat olla?

Kuva numero "1" on tullut myös siitä ”kuuluisaksi” että se pompsahti takavuosina usein sattumakuvaksi, Nyttemmin vaikuttaa siltä, että (ainakin minun mielestäni) ilmiö on ollut rauhoittumaan päin?

Lisäksi kun tätä asiaa selvitin, niin jonkun kuvan kommenteissa kirjoitettiin että ”uusi Vorg” (ensimmäinen lisätty kuva) olisi aloittanut keväällä 2009, en nyt kuitenkaan enää löytänyt tätä mainintaa, jos näin on, niin uusi täytti/täyttää tänä keväänä 15 vuotta. Löytääkö joku ko. maininnan?
kuva 20.03. 01:08 Jouni Halinen  
  Ensimmäinen tänne lisätty kuva, eli sivusto täytti tammikuussa 25 vuotta. Digiaika antaa odottaa itseänsä (kuluttaja malli) vielä reippaat puolivuotta. Itse ostin sellaisen (Sony) syyskuussa 1999 Bangokista, kun tulin reissusta, niin kirjanpitäjäni halusi samanlaisen, mutta sitä ei ollut vielä myynnissä Suomessa. Värkki maksoi tämän päivän euroissa noin 1800 euroa, ja siinä oli niin onneton muistikortti, että siihen mahtui vain 5-10 kuvaa täydellä resoluutiolla.
Tarkempi sepustus ja kuva kamerasta http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,13290.msg101969.html#msg101969
kuva 10.03. 22:01 Jouni Halinen  
  Ratavartija https://fi.wikipedia.org/wiki/Ratavartij​a

Ratavartijan kaunis Inkeri https://areena.yle.fi/1-251970
kuva 10.03. 21:29 Jouni Halinen  
  Katsoin Helsingin karttapalvelusta, että että tuo kiskopari junan alla on nykyjään aikalailla keskellä nykyistä ratakuilua, eli jos saisit napattua Sm5 kuvan siltä kohdin, niin kuva olisi aivan täydellinen. Ota kuva vielä mustavalkoisena?.
kuva 10.03. 15:28 Jouni Halinen  
  Tapsan R-valokuvaajan ura täyttää jo 60 vuotta. Ensimmäinen tänne lisätty kuva on otettu toukokuussa 1964 ja eikun meno vaan jatkuu ja jatkuu…. http://vaunut.org/kuva/153204?u=701&kv=1​964&kv2=1964
Käyppäs Tapsa nappaamassa vertailukuva paikasta toukokuussa ”paikka 60 vuotta myöhemmin”, vaikka sellainen jossa esiintyy Sm5.
kuva 09.03. 09:21 Jouni Halinen  
  No mikäs sulla on Oula käynyt kun on rautatieharrastus loppunut?
Kuvasarja:
LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg
 
 03.03. 12:39 Jouni Halinen  
  Juttu Hesarissa vuodelta 1973 https://www.hs.fi/historia/art-200000956​0816.html (alempana)
kuva 15.01. 16:35 Jouni Halinen  
  Mitenkä (kostea) hiekka pysyy "juoksevana" veturissa/säiliössä pakkaskeleillä?, Lämmitetyt säiliöt?
kuva 11.01. 08:44 Jouni Halinen  
  Tältä paikka näytti vuonna 1960. Kuvaussuunta (ehkä?) pohjoisesta etelään, eli vanha asemarakennus sijaitsi tästä katsoen oikealla http://vaunut.org/kuva/42163?kv=1898&kv2​=1990&paik=Lepp%C3%A4vaara
ja tältä vuonna 1983. Kehäykkösen osuus Lepuski-Vihdintie-Kannelmäki on valmistunut hiljattain. http://vaunut.org/kuva/47066?kv=1898&kv2​=1990&paik=Lepp%C3%A4vaara
kuva 10.01. 12:36 Jouni Halinen  
  Juu, Google näkymä on ”kuvattu” 41.78 metriä vanhan radan reunasta etelään. Tässä uusi näkymä joka on ”kuvattu” 23.65 metriä 1/2 radasta, kuvausauto on tässä 50.45 metriä Jannen jalansijoilta Helsinkiin päin. Taustan näkymä ei juurikaan muutu, edellinen on selkeämpi kun ei ole puskaa edessä. Tämän lähemmäksi ei näillä keinoin pääse. https://maps.app.goo.gl/25oP8nFLf1nG1JPz​9
kuva 09.01. 22:37 Jouni Halinen  
  Lari kyseli vertailukuvaa tähän kuvaan 18 vuotta sitten. Tässä näkymä vuodelta 2022. https://maps.app.goo.gl/KJ7rNgDvo76P8ktU​6 Ratikkakiskotkin ovat jo paikallaan. Taunon kommentiin korjaus. Stylet romikset olivat kuvaajan selän takana noin 200 metrin päässä.
kuva 28.11.2023 19:50 Jouni Halinen  
  Simca tonni. Mainos sloukanit olivat tosiaan seuraavat "jolla ei mitään tee" ja "korjaamon onni" https://elavatkuvat.fi/view?id=kavi.elon​et_elokuva_1321054

Kaupparatsu ja "65 Simca siis" https://www.youtube.com/watch?v=71B9w_T_​b1E
kuva 21.11.2023 10:18 Jouni Halinen  
  Mitäs kaikkea jauheita tällaisella oikein kuskattiin, itselle tulee mieleen ainakin kokaiini, kannapistuotteet eivät varmaan onnistu? Sitten itse asiaan, millä systeemillä tämä täytettiin/tyhjennettiin, puhaltamalla ylhäältä jauhe sisään ja imemällä se tuosta alhaalta ulos (ulostuloja kuitenkin vain 3?) Minkälainen proseduuri se oli kun jauhelaatu vaihtui?
Katolle on rakennettu kattosilta, eikös niitä ennemminkin pyritty poistamaan käytöstä sen jälkeen kun sähköistys otettiin käyttöön? Nämä eivät taida olla enää käytössä, eiköhän jauheetkin kulje nykyjään kumipyörillä. Esmes Auvisen hyvinkin ”vaatimattoman” kaluston kyydissä ja ulkomailta niitä tulee varmaan konteissa, onko olemassa ”jauhekontteja” samaan tapaan kun on olemassa nestekontteja? Tällainen kuljetusmuoto on nimeltään ”painesäiliöauto”. Kuljetus Auvinen Oy työllistää 10 hemmoa, liikevaihto on (2022) 3.7 milliä ja tilikauden tulos 0.37 milliä. http://www.kuljetusauvinen.fi/cars.php

Tällä autolla Auvinen voitti kaikki 5 luokkaa mitä Alahärmän Power Truck Weekendissä oli.
https://www.is.fi/autot/art-200000079460​5.html

Työtunteja auto on vaatinut seuraavasti yhteensä 5300 tuntia eli 660 8 tunnin työpäivää ja tarveaineet päälle??:

Maalaus: suunnittelu, hiekkapuhallus, värit, kuviot ja linjaukset sekä lakkaus, 1500 tuntia. Airbrush-maalaus: 1200 tuntia Korityöt: helmat, päällystelevyt, puskurit ja lokasuojat, 1300 tuntia. Rosteriosat: etusäleikkö, etupuskuri, karjapuskuri, pakoputket, ohjaamon takaseinä sekä monet muut yksityiskohdat, 500 tuntia. Sisutus: 500 tuntia Sähkötyöt sekä valaistus: 300 tuntia.
kuva 20.11.2023 02:22 Jouni Halinen  
  Tässä kartassa vuodelta 1897 näkyy Pasilan kolmioraide, mutta miksi se puuttuu kaikista (täälläkin) olevista kartoista (kuvista) jotka eivät kuin 20-30 vuotta tätä karttaa uudempia?. Minkä takia se on purettu, eikö sille ollut enää käyttöä?
kuva 19.11.2023 23:49 Jouni Halinen  
  Juho Mehdon on täytynyt muuttaa taloon vanhempiensa mukana, koska hän oli vuonna 1913 vasta 14 vuotias. Ja vuonna 1939 hän oli 40 vuotias, kyllähän sen ikäisiä varsinkin talvisotaan vielä kutsuttiin. Ja ehkä on voinut tulla vielä kyseeseen ns. ”rumbasu” kommaria kohtaan. Olihan kommunistipuolue kielletty jo ennen sotaa ja kieltäytymällä rintamalle lähdöstä paljastit viimeistään karvasi. Jatkosodassa oli aika suuri määrä kommareita muuten vaan ns. turvasäilössä. Heitä koitettiin myös ”eheyttää” eli määrätä pakolla rintamalle ja lyömällä pyssy käteen, mutta lopputulos eli usein se ”eheytettävä” loikkasi naapurin puolelle.

Heillä oli ihan oma joukkoyksikkönsä eli Erillinen pataljoona 21 (Er.P 21, myös Osasto Pärmi) jota myös rangaistuspataljoonaksi kutsuttiin. Joukossa oli myös ns, normi rangaistusvankeja, vähän niin kuin venäjällä nykyjään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Erillinen_​pataljoona_21

Löytyy myös kuva Metrotoimikunnan kokouksesta, ehkä hiukan vahvennetulla kokoonpanolla. Onko 4:jäs kaveri vasemmalta Ingvar S. Melin (rkp) vai toinen?. Paljon on kundeilla mappeja nenän edessä, onkohan niihin mitään ymmärrystä kuvan herroilla. Juho Mehto on ehkä oikealla puolella näkymättömissä. https://historia.hel.fi/sites/default/fi​les/HKMS000005_km0026ye.jpg
kuva 19.11.2023 22:30 Jouni Halinen  
  Esa: Kirjoitin "Yhtiössä ei ollut edes järjestyssääntöjä". Asiasta on maininta tässä Hesarin jutussa https://www.hs.fi/koti/art-2000005897495​.html

”Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä”
”Järjestyssääntöjä ei ollut, vessassa käytiin käytävässä, tulipalo ja pommi tuhosivat taloa ja nuori mies ammuttiin keskellä päivää”.

Sinä aikana kun olin taloyhtiön hallituksessa, niin As Oy-lakia oltiin muutettu hetkeä aiemmin ja kaikki taloyhtiöt oli määrätty muuttamaan yhtiöjärjestyksensä uuden lain mukaiseksi. Toisaalta taloyhtiön oma voimassa oleva yhtiöjärjestys määräsi, että kaikki muutokset yhtiöjärjestykseen pitää päättää yksimielisesti, ja totta kai löytyi yksi (1) ”änkyrä” ja edessä oli pattitilanne. Olisko J-säännöt olleet myös yhtiöjärjestys asia (=se "perustuslaki")?. Muutin kuitenkin talosta pois, enkä tiedä miten asiat sen jälkeen etenivät?

Menin heti keväällä1981 yhtiökokoukseen, siellä puhetta piti vanhempi herra joka ilmoitti että lopettaa taloyhtiön hallinnossa tähän kokoukseen. Perusteluksi hän ilmoitti että on asunut talossa vuodesta 1913 ja ollut kaikki nämä vuodet yhtiön hallituksessa ja/tai isännöitsijänä. Hän kertasi vielä yhtiöjärjestys geissin kokousväelle. Uusi hallitus valittiin ja hommat rullas sitten eteenpäin.

Tämä herrasmies oli autoilija Juho Mehto (1899-1988), hän oli piinkova kommari, häntä olisi kaivattu rintamalla mutta hän kieltäytyi ”kunniasta”. Hän istui sitten suurimman osan sota-ajasta vankilassa. Hän oli silloin taloyhtiön isännöitsijä, ja sodan aikana häntä sitten tuurasi hänen (aika nuori) poikansa.

Hän istui myös metrotoimikunnassa kommareiden edustajana, siinä sitten kommari jakoi suuret rahat riistokapitalisteille:
”Kaupunginhallitus määräsi (1968) metronsuunnittelutoimikunnan kokoonpanon. Apulaiskaupunginjohtaja Veikko Järvinen (sdp) puheenjohtajana, päätoimittaja Pentti Poukka (kok), kauppatieteiden lisensiaatti Ingvar S. Melin (rkp), diplomi-insinööri Henrik Kalliala (kp) ja autoilija Juho Mehto (kom)”.
kuva 19.11.2023 19:50 Jouni Halinen  
  Skodatalon” raflasta oli juttua lehdessä, että sinne saapuu säännöllisen epäsäännöllisesti iso ryhmä Kiinalaisia, ja koska Rafla ei ole kiinalaistyyppinen, niin omistajat ovat aivan ihmeissään, että mistä ihmeestä on oikein kysymys. Se hämmästyttää vielä enemmän, että kaikki poppoot tilaavat aina saman ruoka-annoksen (kielimuuri?).

Tuon taloyhtiön nimi jossa asuin 80-luvulla olikin As Oy Pohjansäde. Taloyhtiöllä on ollut ”kunnia” kantaa titteliä ”Suomen surkein taloyhtiö”. Wc:t olivat porraskäytävissä, mutta taloon on tuunattu erinäinen määrä Kylppäreitä vuosikymmenien mittaan, sellaisen tein tietenkin minäkin ja vielä saunan siihen päälle. Yhtiössä ei ollut edes järjestyssääntöjä. Talo on rakennettu 1913

Kun asiaa tutkittiin niin yhtään ei ollut rakennettu taloyhtiön toimesta, vaan kylppäreiden laatu oli tunareiden tekemänä todella surkea. Faijavainaa kertoi että talon seinään tuli venäläisestä pommista sodan aikana 2 kerroksen kokoinen reikä jonka tiimoilta munkin olkkarin katossa oli iso halkeama. Nämäkin jouduttiin korjaamaan.

10 vuottaa sitten taloyhtiö otti itseään niskasta kiinni ja taloyhtiön yhtiökokous teki yksimielisen päätöksen että nyt tarttis tehdä jotain. Koko talotekniikka meni uusiksi ja paljon muutakin tehtiin, vielä kun ikkunat vaihdetaan ja julkisivuremontti tehdään niin talo on käytännössä uuden veroinen. Hissejä ei kuitenkaan ole (talossa 5 kerrosta).

Mitä tämä sitten maksoi, 10 miljoonaa euroa eli 2800 euroa per neliö ja 30 neliön asunnon kohdalla se tekee 84 000 euroa rahoitusvastiketta. Isännöitsijän mukaan samalla rahalla olisi saanut rakennettua uuden talon tai jopa kaksi. Mutta talo on suojeltu, eli se muuttui näillä rempoilla jugend arvotaloksi. Ehdin kuulua sen vuoden mitä talossa asuin taloyhtiön hallitukseen, eikä se silloin tuntunut mitenkään surkimukselta ja sain asunnon myydessäni siitä mielestäni ihan kelpo hinnan, ehkä se sauna vaikutti?

https://www.kotitalolehti.fi/helsingin-s​urkeimman-taloyhtion-uusi-nousu-isannoit​sijan-nakokulma/
kuva 19.11.2023 17:43 Jouni Halinen  
  Huomasin vasta nyt että kartassa lukee radan yläpuolella "Fredriksberg-Karis" eli kartassa on rantarata, päärataa kartassa ei ole ollenkaan. Käänsin kuvan vähän fiksumpaan asentoon, nyt paikan pystyy hahmottamaan tarkemmin. http://vaunut.org/kuva/165542?a=1
kuva 19.11.2023 16:54 Jouni Halinen  
  Kaima kirjoitti edellisessä kommentissa: ”Severus Konkola omisti Fredriksbergin villan Pasilassa ja sen yhteydessä oli Konkolan lautatarha. Mitenköhän villan sijainti osuu nykyrataverkolle, onko se jäänyt jo varhain uusien raiteiden alle”?

Toisessa kuvassa hän kirjoitti: ”Törmäsin sattumalta tämän Konkola-nimen tarinaan. Jämsäläinen mahtimies Severus Konkola (1832-1898) omisti aikanaan Fredriksbergin villan Pasilassa. Sen yhteydessä oli Konkolan lautatarha, josta myytiin puutavaraa pääkaupungin rakentajille. Severus Konkola oli yksi Keski-Suomen rikkaimmista miehistä ja hän oli mukana perustamassa mm. Kansallis-Osake-Pankkia ja Vakuutusyhtiö Suomea”.

Pave Saarinen on kirjoittanut: ”Rusthollari Severius Konkolan perillisiltä pakkolunastettiin 1900-luvun alussa 4 taloa Pasilassa rautatien alueella ratapihan reunassa. Sen osoite oli hämmentävä Fredriksberg Malmi 43. Rakennukset purettiin pois ratapihan tieltä. Konkola on mystinen nimi, joka liitettiin Savonkadun siltaan ja satamaradan vaihdetupaan konepajan haarassa”.

Löytyykö ratkaisu tästä Kurt Ristimäen lisäämästä kuvasarjasta? http://vaunut.org/sarja/4572 ja varsinkin tästä kuvasta http://vaunut.org/kuva/131856?s=1 kuva taitaa olla niin että itä on yläreunassa ja länsi alareunassa, eli päärata kaartaa oikealle ja Rantarataa ei vielä ole. Kartassa esiintyy myös neljän talon ryhmä ja nimi ”Fredriksberg gård”. Olisko osa rakennuksista kuulunut lautatarhalle?, sitten on vielä talo oikealla puolella merkinnällä ”Ria”?. Tämä kaipaa vielä kuitenkin täsmennystä? Mm. missä kohtaan rakennusryhmä tarkkaan ottaen sijaitsi?
kuva 19.11.2023 00:11 Jouni Halinen  
  Meikäläinen on asunut Hesarin ja Flemarin kulmassa (As Oy Pohjantähti-81-82) sen pohjois eli Alppiharjun puolella. Olen asunut myös AleksisKivenkatu 26:sa (-82-83) ja sitten myös Karjalankatu 5:sä (-83-86). Kahdessa ensimmäisessä olen kokenut asuvani Kalliossa mutta vasta viimeisessä koin asuvani Alppiharjussa. Eli kyllähän se menee ”epävirallisesti” niin, että kun ja jos seisot Hesarin ja Flemarin kulmassa niin olet keskellä Kalliota. Virallisesti Alppiharju muodostuu Alppilasta ja Harjusta. Vielä 80-luvulla Vaasankatu oli aika rauhaton paikka ja se kantoi alan miesten keskuudessa nimeä "Puukkobulevardi".
kuva 18.11.2023 21:07 Jouni Halinen  
  Rainer: Oliko/onko tämä Kaisla ravintola siinä Kansallisteatterin vieressä olevassa talossa jossa oli aikoinaan (-70/-80 luvulla?) Skoda ”myymälä” (Helkama auto Oy) ja katolla taisi olla iso valomainos ”Skoda”. Minusta ainakin tilanne oli näin vielä siihen aikaan kun kommunismi ("metsäveljet"=SKDL= SuomenKansanDemokraatinen Liitto ja SKP SuomenKommunistinenpuolue) näiltä Euroopan takametsistä lopullisesti "kuopattiin, karkoitettiin ja haudattiin". Mitä Esa on tästä maailman menosta mieltä?.
kuva 18.11.2023 16:28 Jouni Halinen  
  Keskon sivuilta vuodelta 2019 löytyi tällainen: Vilhonkatu 6 Helsingissä on perinteinen tila, jossa on toiminut ravintoloita vähintään 1960-luvulta saakka Prince Hamletista Aussie Bariin. Viime keväänä Aussie Barin ravintoloitsija Bejay Visser avasi samaan tilaan uuden konseptin mukaisen ravintola Hello Strangerin.
Paikan pitäjä oli sama kuin Aussie baarissa. Katunäkymä vuodelta 2020, ruokapuoli oli(on?) vasemmalla ja juomapuoli oli(on?) oikealla. Silloin siinä oli vielä ravintola Hello Stranger. Mutta ei ole enää.

https://www.google.fi/maps/@60.1721205,2​4.9462593,3a,75y,160.9h,85.58t/data=!3m6​!1e1!3m4!1sjjkR2dq13z95gjOCdIWkGQ!2e0!7i​16384!8i8192?entry=ttu

Tilassa Toimii nykyjään Haave Helsinki ja hyvin näyttää toimivankin. ”Liikevaihto oli 666 449 euroa vuonna 2022 ja Liiketoiminnan voitto oli 80 128 euroa”

Paikka toimii nykyjään ns. tilausravintolana, eli siellä järjestetään pääasiassa yritystilaisuuksia. Eli Hamun henki on lopullisesti kadonnut ”taivaan tuuliin”.

” Aivan Helsingin ytimessä sijaitseva Haave Helsinki tarjoaa upeat puitteet järjestää erilaisia yksityis- ja yritystilaisuuksia, Astuessasi sisään löydät viihtyisän tilan tanssilattioineen ja upeine sisäpihan terasseineen. Tila soveltuu loistavasti vaikkapa yrityksen kesäjuhliin”.

Alkoi ihan mietityttämään oliko ravintolan nimi sittenkin Ravintola Kuoppa, kuoppa oli siis ihan virallinen nimi. Todistekin tästä löytyy, että ihan näköalaravintola. Monttua käytettiin ehkä synonyyminä.

”Vilhonkadulla oli kuuluisa näköalaravintola Kuoppa. Sen paikalle tuli sitten Hamlet. Krunikassa oli Savanna, Laatu-Haiti ja Kolme Liisaa. Haiti muutti nimensä Laatu-Haitiksi kun joku toimittaja moitti ravintolan laatua”.

https://www.systeemi.net/Ravintola-Kuopp​a-Helsinki,name,11137181,auction_id,auct​ion_details

On tämä netti ihmeellinen paikka, kolmessa tunnissa löytyi peräti 4 Hamu veteraania.
kuva 18.11.2023 14:14 Jouni Halinen  
  Piti katsoa oikein tarkemmin mitä Hamulle nykyjään kuuluu. Heittopussiksi näyttää joutuneen. Viimeiseltä 10:tä vuodelta ei ole enää mitään havaintoa. Jos oikein muistan, niin Hamuun pääsi kätevästi (ainakin jossain vaiheessa) menemällä (eri ovesta) ensin ruokapuolelle safkalle, ja sen jälkeen siirryttiin bubin puolelle. Siinä taisi olla poke näidenkin välissä (hyvä että oli). Aika fiksu veto, kun tuo ruokailu oli vähän kuin pakolista, se kun toi lafkalle takuuvarmaa lisätienistiä.

Bubin puoli oli varsinkin Pe/La niin täynnä porukkaa, että oikein meinas ahdistaa, mutta pakko siellä oli vaan notkua. Tilaa oli per asiakas varmaan sen 40cm x 40 cm kaikilla lasi kädessä ja joka toisella rööki huulilla. Mutta aikansa kutakin, tällainen 50/60-luvun taitteessa syntynyt muistelee kuitenkin paikkaa kaiholla.

Vaimo kertoi, että 80-luvulla siellä oli paljon Finskin väkeä ja varsinkin FinnPa:n (FinnairinPallo) pelaajia. Joukkuehan perustettiin aikoinaan vain Finskin työntekijöitä varten (1965), mutta muuttui ajan myötä ihan normaaliksi urheiluseuraksi, eli työsuhde Finskiin ei ollut enää pakollinen. ”FinnPa pelasi 1993-1998 Veikkausliigassa, mutta pelasi viimeisen kautensa 1999 Ykkösessä. Tämän jälkeen seura jatkoi nimellä FC Jokerit toiminnan loppumiseen saakka 2001”

”Helsingin keskustaan avataan Pop-up -tyyliin kaupungin ensimmäinen After Ski baari Alppiravintola Hamlet. Baari on suunnattu talviurheilun ja After Skiin -ystäville ja sisään pääsee suksien kanssa tai ilman. Skimbateeman ympärille sisustettu baari tarjoaa virvokkeita ja viihdykkeitä perjantaista 18.11.2011 alkaen”.

”Ravintola Hamlet Helsingin Vilhonkadulla on myyty. Sen tilalle tulee toukokuussa Helsingin kolmas Aussie Bar. Hyvä Ystävä -ravintolaketju osti vuonna 1979 paikan Matkaravinnolta. Paikasta pitivät eritoten Finnairin henkilökunta, palomiehet ja poliisi.Hyvä Ystävä -ketju purettiin 1990-luvulla ja Hamlet päätyi Restelille, joka on nyt luopunut paikasta”. (HS 25.4 2012)

Keskustelua Hamusta https://keskustelu.kaksplus.fi/threads/r​avintola-hamlet.1588716/
kuva 17.11.2023 13:28 Jouni Halinen  
  Stadissa sanottiin montuksi aikoinaan Vilhonkadulla sijaitsevaa "kansanravintolaa". Se avattiin aamulla tosi aikaisin (6.00?) ja oven takana oli jo jonoa, joka koostui yksinomaan ns. rappioalkoholisteista, kaverit pääsivät lämmittelemään ja aamupuuroakin oli tarjolla, alkoholia ei kuitenkaan saanut. Menin kesäkuussa -75 töihin sähköfirmaan jonka konttori oli samassa talossa ja ehdin nähdä ravintolan sisustuksen, oli tosi karu paikka, siellä oli pitkät puupenkit ja pöydät ja haju oli kamala. Paikka suljettiin samana kesänä.
Siihen avattiin rempan jälkeen ravintola Hamlet, kavereiden kesken Hamu, se olikin sitten yli 10 vuotta stadin legendaarinen ja ehdoton ykkösmesta, aina oli jonoa ulkona. Paikka siirtyi jossain vaiheessa Hyväystävä ketjun omistukseen. Kysyn nyt että löytyykö täältä kukaan joka olisi käynyt Hamussa?, 80/90 taite oli hektisintä aikaa.
kuva 16.11.2023 15:12 Jouni Halinen  
  Jälleeen korjaus sarjaa. Kuvassa http://vaunut.org/kuva/144253 ei olekkaan Heikin mainitsema rakennus vaan kallion toisella puolella oleva rakennus on kyseessä. Mutta yhtä kaikki rakennukset liittyivät öljysataman toimintoihin.

Kommentti ed. kuvassa: Kun katsoo tätä vuoden 1956 ilmakuvaa (säiliöiden koko ja sijainti) niin Kuliksen silta rakentuu kuvassa vasemmalle puolelle. https://kartta.hel.fi/link/d9qjfw
kuva 16.11.2023 15:00 Jouni Halinen  
  Kun katsoo tätä vuoden 1956 ilmakuvaa (säiliöiden koko ja sijainti) niin Kuliksen silta rakentuu kuvassa vasemmalle puolelle. https://kartta.hel.fi/link/d9qjfw
kuva 16.11.2023 14:27 Jouni Halinen  
  Tässä kuvassa kerotaan että Kuliksen silta rakentuu kuvassa oikealle puolelle, joten tämä on toinen noista rakennuksista ja kuvasta voi nähdä niiden käyttötarkoituksen. http://vaunut.org/kuva/144253

Tässä vuoden 1956 ilmakuvassa paikka hahmottuu tarkemmin. Kuvasta myös näkee miten tie/ratikkalinja kiemurtelee Kuliksen sillalle. https://kartta.hel.fi/link/d9qjfw

Liemolan vihannestukku oli 80-luvulla ennen konkkaa Vartsikassa.
kuva 16.11.2023 13:05 Jouni Halinen  
  Pelin raakuudesta kertoo seuraava: (Wikibedia)

”1950-luvun alussa sotakorvausten maksaminen Neuvostoliitolle loppui, mutta idässä oli edelleen tarvetta Suomen toimittamille teollisuustuotteille. Suomi vei teollisuustuotteita Neuvostoliittoon ja sai sieltä vastineeksi raaka-aineita, etenkin öljyä”.
”Suomen pienille markkinoille ei ollut järkevää rakentaa omaa jalostamoa, mutta idänkaupan erityisolot huomioon ottaen jalostamon rakentaminen Suomeen tuli kannattavaksi”.

”Seitsemän maailman suurinta öljyjättiä kieltäytyivät aluksi kaikenlaisesta yhteistyöstä jalostamon suunnittelussa ja rakentamisessa, koska niiden kannalta omavaraisuuteen pyrkivä pikkuvaltio oli periaatteellisesti vaarallinen esimerkki. Öljyjätit uhkasivat vastatoimenpiteenä lakkauttaa Suomessa sijaitsevat jakeluketjunsa. Suuresta vastustuksesta huolimatta länsimaiden huoltamoketjut joutuivat kuitenkin myöhemmin ostamaan Nesteen itäbensiiniä tuontisäännöstelyn takia”.

Eli Suomalaiset käänsivät asian lopulta päälaelleen. Tässä pelissä Kekkonen hoiti poliittisen puolen ja Raade tekniikka asiat.

Tässä vielä asiaa taustoittava Turun sanomien juttu https://www.ts.fi/puheenvuorot/107401385​6
kuva 16.11.2023 03:04 Jouni Halinen  
  Lasse: Niin se varmaan on tänä päivänä. Tuo esimerkkitapaus tapahtui yli 15 vuotta sitten. Suurin syy tällaisen toiminnan loppumiseen on varmaan (työturvallisuus) vastuukysymykset Ja kortteja pitää nykyjään olla enemmän kuin korttipakassa on kortteja. Näistä korteista voisi tehdä uuden sovituksen Tapio Rautavaaran biisiin ”korttipakka”.

”Tämä on vanha tarina. (Kerran Redin rakentamisen aikana/sota-aikana) tapahtui näin. Oli oltu pitkällä (työrupeammalla/marssilla) ja (porukka/komppania) oli tullut pieneen kaupunkiin. Seuraava päivä oli sunnuntai ja (työnjohtaja komensi pojat töihin/ vääpeli komensi pojat kirkkoon)”………

Tapio Rautavaara – Korttipakka https://www.youtube.com/watch?v=b3Ety7hb​PmM
kuva 16.11.2023 02:28 Jouni Halinen  
  Öljypisnes oli vielä 50-luvulla kovaa peliä. Alaa hallitsivat Suomessa(kin) isot pääosin Jenkkiläiset ja Englantilaiset firmat ja ala oli vahvasti kartellien ja trustien hallussa ja öljyn eri jalostustuotteiden hinnat sen mukaisia. Kun Suomeen sitten alettiin suunnitella omaa (Naantalin) jalostamoa, niin ko. firmat heittivät sitten oikein urakalla ”kapuloita rattaisiin”. Estettiin rahoituksen saaminen, tietotaidon ja tarveaineiden hankinta ja kaikkia muutakin tapahtui.

Lopulta asia saatiin liikkeelle Ranskalaisten (rahoitus) ja Italialaisten (tekniikka) kanssa, vaikka ao. tahot heitäkin kovasti painostivat. He kuitenkin lähtivät itsekin mukaan projektiin (tienisti mielessä) kun heille selvisi että hanke lopulta toteutuu, ilman heitä tai heidän kanssaan. Laitos valmistui lokakuussa 1957. Nythän jalostamo on jo lopettanut toimintansa.

Asia saatiin lopulta vietyä maaliin sillä kuuluisalla Suomalaisella sisulla ja niin saatiin loppu tulemana öljynjalostus omiin käsiin. Tämän taistelun eturintamassa olivat vastavalittu presidentti Urho Kekkonen ja Nesteen piinkova Toimitusjohtaja Uolevi Raade. https://fi.wikipedia.org/wiki/Uolevi_Raa​de

Elävässä arkistossa on hieno värifilmi Naantalin jalostamon rakentamisesta. Filmin loppupuolella on kuvaa säiliövaunujen täytöstä ja vaunuletkaa vetää sininen? pieni dieselveturi punaisilla pyörillä?. Olisiko tyyppi Vv13 numero on 1753.

”Niemi on tammimetsineen Suomen kauneimpia ja erittäin sopiva tulevan öljynjalostamon paikaksi” kertoo selostaja Matti Ranin https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/03​/suomen-ensimmainen-oljynjalostamo
kuva 16.11.2023 00:22 Jouni Halinen  
  Sellaisen tarinan olen kuullut vanhalta satamajätkältä, että jos saatiin selville, että nosturin koukussa on jotain todella mielenkiintoista, niin "paali" ikäänkuin "vahingossa" tippui laiturille. Hyvin nopeassa tahdissa tavaraa siirtyi jemukoihin ja vasta sitten soitettiin vakuutustarkastaja paikalle. Mikäli oikein ymmärsin niin tässä toiminnassa oli mukana myös päällikkötasoa.

Ei se nykyjäänkään ole noiden kahvisäkkien kanssa aina helppoa. Pauligille saattaa tulla kontillinen kahvisäkkejä jotka ovat kontissa hujan hajan eli niiden purkaus ei onnistu esim. trukilla. No ei hätiä-mitiä kutsutaan paikallisen urheiluseuran poikien isät töihin. He sitten kaivavat säkit kontista ja laittavat ne lavoille ja talon trukkikuski vie ne varastoon. Paulig sitten rahallisesti tukee ko. urheiluseuraa. Kätevää, ei tarvi maksaa ”alveja, sotuja, pölvejä, lärvejä” ym. mitään muutakaan. Saahan Paulig nyt hyvää hyvyyttään tukea nuorisourheilua.
kuva 16.11.2023 00:04 Jouni Halinen  
  Nyt tuli jaettua väärää tietoa. Tässä talossa toimii ruuviliike Wurtti. Huutokonttori sijaitsee aivan alueen sisääntuloväylän varrella https://maps.app.goo.gl/a3u4xi2WQM5KPonk​8 Olihan satamassa ihan vakimiehiäkin töissä koneenkeljettajina ym. Mutta nämä "huutomiehet" hoitivat lähinnä manuaalisia kantohommia esim. kahvisäkkien roudaamista.
kuva 15.11.2023 23:41 Jouni Halinen  
  Kyseessä taitaa olla maineikas "huutokonttori"?. Sinnehän kokoontuivat varhain aamulla huudettavaksi henkilöt jotka hakivat töitä satamasta ao. päivälle. "kastiA" kaverit olivat suhteellisen luotettavia ja jonkinlaisessa työkunnossa, heillä oli kastin mukaiset numeroidut kortit, ja heitä palkattiin sitten tarpeen mukaan numerojärjestyksessä ensimmäiseksi töihin. Sitten oli "kastiB" heillä olivat omat korttisarjat mutta he olivat keskimäärin aika huonossa hapessa (ns. puliukkoja), jos kuitenkin oli vielä pulaa miehistä, niin työhönottaja valkkasi silmämääräisesti joukosta parempikuntoisemmat, ja huusi heidän numeron mukaan siksi päiväksi töihin. Palkka maksettiin aina päivän päätteeksi. Olen ollut käsityksessä, että systeemi toimi vielä 80-luvulla?. Paljon ovat ajat muuttuneet noista ajoista. Rakennuksessa toimii nykyjään kirjasto ja kahvila/ravintola.
kuva 15.11.2023 21:45 Jouni Halinen  
  Näppäri filmi vuodelta 1955 Kuliksen sillan rakentamisesta, myös vanha silta ja sillä kulkevaa liikennettä näkyy.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/16​/kulosaaren-vanha-ja-uusi-silta
kuva 15.11.2023 17:49 Jouni Halinen  
  En muistanutkaan, että täälläkin oli jätevesipuhdistamo, se on ortokuvien mukaan rakennettu vuosien 1969-1972 välillä. Se ei ehtinyt toimia kuin reilut 20 vuotta, jolloin Viikinmäen keskusjätevesipuhdistamo otettiin käyttöön (1994). https://fi.wikipedia.org/wiki/Viikinm%C3​%A4en_j%C3%A4tevedenpuhdistamo

Jätteenpolttolaitoksen piippu räjäytettiin nurin 1988. Olin katsomassa tapahtumaa. Lähin paikka mistä tapahtumaa sai seurata oli vasemmalla olevien rakennuksien paikkeilla. Nyt kun katsoo, niin jos piippu olisi kaatunut niitä kohti niin se olisi yltänyt rautatiekiskojen vasemmalle puolelle asti, eli ei kovin kauas katsojista. Piippu kuitenkin romahti omille sijoilleen, eli jäljelle jäi vain iso ”keko” tiiliä.
Laitos ei ehtinyt toimia kuin 21 vuotta (1962-1983), kaupunki suunnitteli laitoksen laajentamista noin 3-kertaiseksi, mutta siitä nousi niin kauhea äkämölö/kalabaliikki että laitos päätettiinkin lopettaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyl%C3%A4s​aaren_j%C3%A4tteenpolttolaitos

Näkymä oli vähän sama kuin tämän yli 150 korkean betonipiipun räjäytys. https://www.facebook.com/ylepohjanmaa/vi​deos/n%C3%A4in-r%C3%A4j%C3%A4ytettiin-su​omen-korkein-savupiippu/610572422970765/
kuva 15.11.2023 11:05 Jouni Halinen  
  Englantilaiskallio sai nimensä siitä, että kallion juuressa lastattiin wanhaan aikaan paljon puutavaraa Englantilaisiin kauppalaivoihin. Helsingin kaupunki antoi (70-luvulla?) jollekin ”Pelle pelottamalle” luvan rakentaa jonkinmoisen kokeellisen ”voimalaitoksen” (ikiliikkuja tyyppisen?) ko. kallioille. Kaupunki sanoi sopimuksen lopulta irti, mutta kalliolla näkyi vielä pitkään erinäisiä metalliviritelmiä, jossain vaiheessa nekin lopulta hävisivät.


Kalliot hävisivät 6:sa osassa (50-luvulta 2010-luvulle). Ensin Itäväylä ”halkaisi” ne (50-luvulla), seuraavaksi satama vei osan niistä (60-luvulla), sitten metroa varten louhittiin kulkuväylä kallion läpi (70-luvulla), tämän jälkeen kalliota louhittiin Tukon vihannes/hedelmä varaston tarpeisiin (80-luvulla), sitä seurasi kalasataman metroaseman rakentaminen (2000-luvulla) ja lopuksi kallion rippeet jäivät kauppakeskus Redin alle (2010-luvulla), paikalle louhittiin monttu jonka pohja oli noin 10 metriä merenpinnan alapuolella, sinne sijoitettiin kauppakeskuksen autohalli.
kuva 14.11.2023 00:41 Jouni Halinen  
  Ai osasiko ne tehdä hiomalaikkojakin, itse olen aina käyttänyt kotimaista Mirkaa. Ja kyllähän kommareilta rahat katos taivaan tuuliin, kun talouspäällikkökin mennä pyyhki tekemään ”hyviä kauppoja” valkoisella? Mersulla, eikö se olisi voinut olla edes punainen. Hän osti mm. vaatekauppa Kuusisen?. Koiton talo (Simonkadulla) myytiin 140 miljoonalla markalla ja nekin rahat hukattiin jonnekin?.

Lisäsin sivuraiteelle osan 2 Talvisota Venäläissilmin 2 - Зимняя война. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,14429.0.html
kuva 13.11.2023 16:38 Jouni Halinen  
  Täytyy vähän "mainostaa", Lisäsin sivuraiteelle mielenkiintoisen ja totuudenmukaisen venäläisdokumentin Talvisodasta.

Talvisota Venäläissilmin 1 - Зимняя война http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,14429.0.html
kuva 13.11.2023 14:30 Jouni Halinen  
  Tämän kaliberin rautalanka oli neuvostoliiton metalliteollisuuden yksi haitek tuote jerrykannujen ja sinkkiämpäreiden lisäksi.
kuva 12.11.2023 02:24 Jouni Halinen  
  Oliko lehti vähän sama juttu kun on "pehmopornoa" niin lehti viljeli "pehmokommunismiä" ja koko taisi olla sama kuin valituilla paloilla eli noin A5 kokoinen, mutta Esa varmaan tietää asiasta tarkemmin.
kuva 12.11.2023 00:33 Jouni Halinen  
  Muistaako Esa sellaisen lehden kuin Maailma ja me?. Mitähän sille kuuluu tänäpäivänä?
   >>