Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.04.2022 17:14 | Joona Packalén | ||
| Ei tosiaan ollut helpoin mahdollinen työmaa asiakkaiden kannalta. Varsin kun liikennöintimallia jouduttiin muuttamaan lennosta eli menemään poikkeuksen poikkeuksiin. | ||||
|
02.07.2014 01:13 | Joona Packalén | ||
| Bussidatasta kuitenkin löytyy kuva samaisesta bussista(VBS-461) sivunumeroltaan 12. Eli alusta on listojen mukaan Scania-Vabis B7558 vm.63 ja kori tosiaan Ekmanin omaa tuotantoa. | ||||
|
13.11.2013 19:42 | Joona Packalén | ||
| Ei törmäysenergiaa sitova nokka mitenkään kumma idea ole; Alstomin AGV:ssä sellainen ainakin on. http://www.alstom.com/Global/Transport/Resources/Documents/English%20AGV%20.pdf . Sivun 6 kuvista saa paremman käsityksen nokasta. | ||||
|
28.05.2013 01:15 | Joona Packalén | ||
| Yksi jaa-ääni. | ||||
|
|
27.05.2013 19:07 | Joona Packalén | ||
| Jos Jämijärventien entinen silta niin maisema on muuttunut paljon... mutta sillan oikea puoli vaikuttaa tutulta. Pori-Parkano radan yli kulkevia siltoja tulee muuten mieleen kolme: Niinisalon varuskunta, Jämijärventie ja sitten 3-tie Parkanossa. | ||||
|
17.05.2013 16:21 | Joona Packalén | ||
| Kappale kauneinta Suomea: http://vaunut.org/kuva/9453 | ||||
|
20.03.2013 21:03 | Joona Packalén | ||
| Nyt kun on nähnyt tämän luonnossa niin jotenkin tekee mieli nähdä tämän pohjalta tehty moottorijuna. Siinä seuraava Transtechin aluevaltaus? | ||||
|
26.01.2013 21:17 | Joona Packalén | ||
| Hyvä huomio; En tiedä onko näin tehty, mutta kulmavalut löytyvät jokaisesta kontin kulmasta joista niitä mm. nostetaan satamissa. Näitä siis voisi hyödyntää myös ripustuksessa vaunuun. Siinä vielä kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Container_02_KMJ.jpg | ||||
|
|
26.01.2013 18:57 | Joona Packalén | ||
| Myöhässä taas mutta ATU taitaa määritellä siltojen yms sijaintia ja se on huomattavasti kuorma-ulottumaa laajempi. Esimerkiksi muuntajakuljetukset tuskin mahtuvat normaaliin kuormaulottumaan korkeudeltaan ja silti niitä kulkee pääradoillamme. Jo nykyisellään Ed ja Edm ovat noin 5,2 korkeita ja vielä jää tilaa... joten siltoja ei ainakaan mukaan tarttuisi ;) | ||||
|
|
20.01.2013 14:49 | Joona Packalén | ||
| Jos otetaan 8 jalkaa korkea(2,44m) kontti niin näitä saa kaksi päällekkäin tuollaisilla vaunuilla myös meidän kuormaulottumassa (5,6m). Suomessa ei taida vaan vieläkään olla tarvetta kotimaan konttikuljetuksille(rikkidirektiivistä huolimatta), mutta idän liikenteessä voisi antaa uusia mahdollisuuksia. http://en.wikipedia.org/wiki/Double-stack_rail_transport |
||||
|
17.11.2012 17:07 | Joona Packalén | ||
| Kiinnostava kuva. Rungon päätyvaunut erottaa hyvin maalauksesta, joten ei ainakaan oikeassa järjestyksessä ole. Nämäkin taitavat olla maakuuvaunuja? Ei ilmeisesti vieläkään siis kaikkia koota Kazakstanissa. | ||||
|
26.10.2012 21:35 | Joona Packalén | ||
| Enkä unohtaisi teknologian vientisaartoa(COCOM). Vaikeaa oli noin 300 miljoonan asukkaan valtionkaan kehittää tekniikkaa kaikilla aloilla varsinkin kun voimavarat oli jo suunnattu asevarusteluun. Yhdysvallatkin oli jo Kylmän sodan aikaan kovin riippuvainen Länsi-Euroopan ja Japanin teknisestä osaamisesta ja toisinpäin. | ||||
|
30.08.2012 22:59 | Joona Packalén | ||
| Käykö tässä nyt niin että ensimmäinen Suomessa 2000-luvulla avattu uusi raitiotie on Kajaanissa? Aika yllättävää vaikkakin tarkemmin ajateltuna itsestään selvää. Onnea Kajaani! (Dressman™) | ||||
|
22.08.2012 21:11 | Joona Packalén | ||
| Tuossa olisi HS:n artikkeli aiheesta: http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Lasten+rautatie+kulkee+tsaarin+jäljillä+Pietarissa/1135268570506 Eli mukavat 33 milj.euroa hintaa! |
||||
|
21.07.2012 23:20 | Joona Packalén | ||
| Puskaratojen ystävänä: Kihniö? | ||||
|
01.06.2012 08:15 | Joona Packalén | ||
| Nuo ovat ilmeisesti jotain kaupunkipyöriä? Kun ovat kaikki samannäköisiä. | ||||
|
11.04.2012 23:15 | Joona Packalén | ||
| Niin pitäisiko vorgissa olla Creative Commons -tunniste ? Ylläpito voisi laittaa harkintaa...? | ||||
|
Kuvasarja: Inlandsbanan |
01.04.2012 17:00 | Joona Packalén | ||
| Inlandsbanan on kyllä mielenkiintoinen. Radanvarren kuntien yhteisesti omistama rautatie ei ole Pohjoismaissa kovinkaan yleinen. | ||||
|
02.01.2012 00:45 | Joona Packalén | ||
| Oevrz tuottaa Metrowagonmashin metrojunia ja kaiketi pian Alstomin Citadis-raitiovaunuja lisenssillä. Tavoitteena oman tulkintani mukaan ajaa konkurssiin paikallinen Vagonmash ja taata Transmashholdingille monopoliasema paikallisilla markkinoilla. Kovaa peliä jossa raha puhuu. | ||||
|
29.12.2011 15:07 | Joona Packalén | ||
| Ei näy ei. Sen takia tämän taisin ikuistaakin. Ja VR:n merkkikin vaihtunut vihreämpään tornissa. | ||||
|
16.12.2011 16:09 | Joona Packalén | ||
| Koska kaksoisraide Tampere-Lielahti valmistuikaan? | ||||
|
30.11.2011 14:30 | Joona Packalén | ||
| Vaunu 1673: Tatra T3SU, v.1980 Vaunu 2501: PTMF 71-153 (LM-2008), v.2009 |
||||
|
12.11.2011 16:47 | Joona Packalén | ||
| Paikallislehti uutisoi aiheesta: Ratatyöt sulkevat tasoristeyksen. http://www.kankaanpaanseutu.fi/Uutiset/1194705317660/artikkeli/ratatyot+sulkevat+tasoristeyksen.html Vilkas liikenne ja kovat vauhdit lienee vetäneet tasoristeyksen kiskot ja pölkyt huonoon kuntoon yllättävän nopeasti. |
||||
|
|
11.11.2011 17:42 | Joona Packalén | ||
| Tänään näytti paikalla olevan pieni kasa betonisia ratapölkkyjä. | ||||
|
|
10.11.2011 14:41 | Joona Packalén | ||
| Harhaanjohtaja nimi on juu. Jämijärventien nimellä paikallisesti kulkee vaikka se alkaakin virallisesti vasta Kankaanpään ja Jämijärven rajalta. Mielenkiintoista että vaihtavat kiskoa radalle, joka piti purkaa tänä vuonna. Mutta vuosi sinne tänne. Tammikuussa ollaan ehkä viisaampia varuskunta ratkaisujenkin suhteen. Ja toisaalta mitäs kiskoa tuo on; K30? Mistä sellaista enää edes saa käytettynäkään? | ||||
|
06.11.2011 19:59 | Joona Packalén | ||
| Tekstin muotoiluni huono ja historiaa tuntematon: A30 "tulivat" vasta 1983-1988 Lidingöbanalle, koska ne silloin saneerauksen yhteydessä sellaiseen sarjaan nimettiin. Sitä ennen olivat A24-sarjaa. Enpä ollut tuota aiemmin miettinyt. Kiitos tästä. | ||||
|
01.11.2011 23:17 | Joona Packalén | ||
| Mitenköhän on tämänkin pätkän käy? Vielä vähäliikenteisten ratojen selvityksen (2007)mukaan piti laittaa K43-kiskot, mutta taitaa jäädä tekemättä. Purkua odotellessa? | ||||
|
|
01.11.2011 13:29 | Joona Packalén | ||
| Mennyttä maailmaa etsimässä. Juuri kaivoin internettiä ja etsin kuvia Lidingöbanan vetureista. Ei niitä aivan hirveästi löytynyt. Toiveissa olisi jos joskus näkisi kuvan, jossa A30-vaunu ja veturi samassa kuvassa. | ||||
|
30.10.2011 20:53 | Joona Packalén | ||
| Eiköhän tuo ole normaali 2 TEU:n kontti; pituutta 40 jalkaa eli n.12 metriä? Tuli konteista mieleen: Kahden kontin pinottavuus vaunuun voisi olla mahdollista meilläkin; ATU-korkeus 5600mm ja yksi kontti 2600mm korkea. Eli jos lastaustaso kiskon pinnasta 40cm tai vähemmän, niin mahtuisi. Vähän tuotekehittely vaatii. | ||||
|
26.10.2011 23:00 | Joona Packalén | ||
| Tulee Ruotsista mieleen Z66-sarja, jossa on yksi Transtechin Move vaikka loput ovat Kalmarin tuotoksia. Mutta tuo on komea peli. Kahden nippuna vielä komeampi. | ||||
|
19.10.2011 21:33 | Joona Packalén | ||
| Viime viikolla mennessään etelään Tampereen aseman läpi käytti vihellintä. Oli mielenkiintoisen kuuloinen ja lähempänä jo laivan vastaavaa. Onko muilla kuulohavaintoja? | ||||
|
12.10.2011 13:31 | Joona Packalén | ||
| Jossain Jukova Oy:n esitteessä on muistaakseni ollut tämä ratikka, eli kaiketi ovat tehneet näiden sisustuksen. | ||||
|
05.10.2011 22:23 | Joona Packalén | ||
| Tuntuu että Suupohjanradan riskialttein osa on alkupäässä eli Kurikassa ja Ilmajoella. Mistä se oikein johtuu? Liikennemäärät ja nopeudetkin pieniä verrattuna moneen muuhun vastaavaan rataosaan. | ||||
|
03.09.2011 18:11 | Joona Packalén | ||
| Kaipa tuo kattopeltiä kauppaa. Rannila-ratikkakin on Liepajassa joskus liikkunut. | ||||
|
23.08.2011 16:27 | Joona Packalén | ||
| Arantilankosken sillat taisivat mennä jonnekin Savonlinnan suuntaan. | ||||
|
13.07.2011 20:52 | Joona Packalén | ||
| Helpostihan tuollaista säätää: http://vaunut.org/kuva/27564 |
||||
|
29.05.2011 19:52 | Joona Packalén | ||
| Nykyisin vain tuntuu olevan vouhotus noista kreosiittipölkyistä ja niiden vaikutuksista. Osuuden ylläpitokustannuksiksi 2005 selvityksessä laskettiin 395.795 euroa/v. Selvityksessä purkaminen oli ajoitettu tälle vuodelle eli mikä tahansa juna voi tällä logiikalla olla se viimeinen. Jos lakkauttavat radan niin toivottavasti eivät tunarit sentään sitä pura! PS. radan tonnit hävisivät rautatietilastosta jo 2008. Ihme juttu. | ||||
|
05.05.2011 22:20 | Joona Packalén | ||
| Tuossahan se JKV-paneeli nököttää nopeusmittarin alla... | ||||
|
01.05.2011 23:39 | Joona Packalén | ||
| Kiitoksia reportaasista! Mukavaa että tuostakin on nyt kattavampi katsaus runsaiden kuvien kanssa suomeksi. | ||||
|
26.04.2011 19:48 | Joona Packalén | ||
| Pölkyt kuin TGV-radoilla, joten vastataan: Ranska | ||||
|
|
25.04.2011 23:51 | Joona Packalén | ||
| Tuskin Keskusareena valmistuu 2013 kisoihin. Itse tekijätkin taitavat jo epäillä. Toisaalta parempi suunnitella kunnolla kuin tehdä mahdollisimman nopeasti. Jos MM-kisat joskus taas 2020-luvulla myönnetään Suomelle, niin Keskusareena voisi olla loppuottelujen pelipaikka. | ||||
|
15.04.2011 19:06 | Joona Packalén | ||
| Tämä kuva voisi olla mistä tahansa maapallolla jos ei Pendoa tai Allegroa tunnistaisi. Tällaista yleistä nykyaikaista varikkotunnelmaa. | ||||
|
11.03.2011 09:06 | Joona Packalén | ||
| Kuvassa on Tampereen veturitallit, jotka ovat edelleen pystyssä. Tästä kuvasta löytyy yhdennäköisyyttä: http://vaunut.org/kuva/10364 | ||||
|
17.02.2011 16:12 | Joona Packalén | ||
| Tässä lienee kyse samasta "höyryraitiovaunujunasta": http://upload.wikimedia.org/wikipedia/ru/4/4c/%D0%A1%D0%B5%D1%81%D1%82%D1%80%D0%BE%D1%80%D0%B5%D1%86%D0%BA11.jpg | ||||
|
02.01.2011 20:02 | Joona Packalén | ||
| Siinä kai seuraava kehitysaskel jos halutaan Pendolino-linjalla jatkaa. Oikorata ja Parkanon baana ainakin periaatteessa sopivia tuolle nopeudelle. EBICAB(ATP-VR/RHK) taitaa vain rajoittaa suurimman nopeuden 220km/h. ERTMS poistaa tämän ongelman? Mikäs siinä olisi mennä tuollaisella vaikkapa Seinäjoki-Tampere alle tunnissa. Täytyy pitää pyörät pyörimässä etteivät nuo länsinaapurit mene ohi :). | ||||
|
09.12.2010 14:53 | Joona Packalén | ||
| Väkee o ku Hamsterin avajaisis (Naurua). | ||||
|
27.11.2010 01:42 | Joona Packalén | ||
| ITARUS tuo tuskin on, koska se vasta koekäyttöasteella jos sitäkään. Koekäyttö osuuden pitäisi olla Sotšissa. LISÄYS: Kyllä tuo taitaa uusin versio KLUB-U:sta olla: http://www.irz.ru/photo/products/20/70/index.htm |
||||
|
27.10.2010 19:21 | Joona Packalén | ||
| Puolalaiset ovat perus M62:sta saneeranneet rankasti: http://pl.wikipedia.org/wiki/ST40 Ainakin tuon naapurikuvan Siemensin voittaa ulkonäössä: http://vaunut.org/kuva/66113 |
||||
|
25.10.2010 18:41 | Joona Packalén | ||
| Kannattamatonta liikennettä aikavälillä 2.1. - 30.9.1975 ja kuitenkin ajettiin yhdistelmällä Dm7+EFiab+EFiab+Dm7. Istumapaikkoja siis peräti 63+46+46+63=218! Muuta syytä tähän en keksi kuin että pelkkä Dm7+EFiab ei riittänyt ja otettiin mukaan toinen Dm7+EFiab nippu. Jos näin oli matkustajia olisi ollut vähintään 100 ruuhkaisimmassa vuorossa. Toki kuvassa liikenteen ensimmäinen päivä, joten tietty ylimitoitus mahdollinen. Minkäänlaista koordinaatiota linja-autoliikenteen esim. Jussilan tai Vähärauman linja-auton kanssa tuskin oli. Joten ei ihme ettei toiminut. Kuinkahan kannattava esim. Helsingin metro olisi jos sitä edeltänyt bussiliikenne olisi säilytetty ja molemmilla olisi oma lippujärjestelmä? Jos jostain vielä tuon liikenteen aikataulu löytyisi. Asemat ja seisakkeethan olivat: Porin Asema, Länsipuisto, Uusiniitty, Rieskala, Kaanaa, Kirrisanta ja Mäntyluodon satama. |
||||
|
23.10.2010 20:41 | Joona Packalén | ||
| Aseman pihan poikki menee nykyisin raitiotie, joka jatkuu Santa Maria Di Pisaan, Sorson suuntaan. Loppuosa Sorsoon suunnitelmissa sähköistää myös. Lisäksi suunnitelmissa on muuttaa Algheron suunta raitiovaunuilla liikennöitäväksi ja viedä raitiotie lentokentälle. | ||||
|
04.10.2010 21:31 | Joona Packalén | ||
| Kun näitä saneerattuja vetureita katsoo, niin herää kysymys: Olisiko Deeverit syytä rakentaa uudelleen uusien vetureiden tilaamisen sijaan? Saneeraukseen voisi jopa löytyä osaamista Suomesta. Dv12 tehoa voidaan kaiketi jonkin verran nostaa alustaa ja telejä vaihtamatta, mutta jos tarve merkittävästi tehokkaammille vetureille eivät deeverit ole vaihtoehto. Toisaalta mihin tehokkaampaa dieseliä edes tarvitaan tulevaisuudessa? Vaihtotyöt taitavat kuitenkin tulevien dieselien päätoimiala. | ||||