Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.11.2011 00:10 | Christian Stén | ||
| Ilmastointilaiteet. tuohan on Dieseli niin se savuttaa komeasti? | ||||
|
Kuvasarja: Tampereelta Saloon vuonna 1953 |
18.11.2011 23:44 | Christian Stén | ||
| No, ei tuo niin paha kuva ole. Näkyy veturin numero ja tyyppi. Otaksun että kuva on otettu ajalta jossa kuvaustaito ei ollut levinyt kaikille kameran omaaville ; ) | ||||
|
03.02.2011 01:34 | Christian Stén | ||
| Rade päätyy tähän pysäkkiin. Tästä on vielä matkaa noin 300 metriä keskusasemalle, Stockholm C. Loppupätkää suunnitellan mutta kalliiksi tulee koska raidejatko on rakennettava vahvojen pylväiden kannettavaksi Sergel'in Torin yli. Paikalla on nyt sementtikatos joka ei ole tarpeeksi kestävä. Raidesuunnitelmat on jatkossa ehdotettu halvempia vaihtoehtoja, kiertää toisia katuja. Mainos kyljessä - SvD - Svenska Dagbladet = [Ruotsin Päivälehti] |
||||
|
03.02.2011 01:13 | Christian Stén | ||
| En usko ett tuo menee ihan perille Kouvolaan mutta hiukan lähemmälle pääset.... ;) | ||||
|
07.09.2010 23:25 | Christian Stén | ||
| Ratikkaan mahtuu enemmän porukkaa, siis hyödyllisempi kuin trollit. Trollit voi olla vaaralliset liikenteessä, kun ovat melko äänettömiä. Yhtääkkiä ilmetyvät paikalle esim pelästyttävät polkupyöräiliöitä pyöräkaikstassa. On kokemuksia Tallinnasta | ||||
|
15.03.2010 20:28 | Christian Stén | ||
| Nyt mennään junatietojen ulkopuolelle. Tiedän että Iso-Huopalahti sijaitsee Munkkiniemen rajalla. Tarkoitin ajatuksen välähdyksellä Huopalahden koko seurakunta ennen Haagan-Kauppalaan syntymistä 1923 http://wapedia.mobi/fi/Huopalahti#1. Huopalahteen kului myös nyky Helsingistä, Pohjois-Pasila, Munkkiniemi ja Lauttasaari. Huoplahden kunta erotettiin Helsingin maalaiskunnasta 1920. Minun lapsuudessa ei Pohjois-Haaga vielä ollut tajaasutuksena eikä liioin tunnettu Pohjois-Haagana Vasta kun ruvettiin rakentamaan sitä n. 1950 luvulla siitä tuli mainittu Pohjois Haaga. Raja Etelä-haagan ja Pohjoishaagan välissä meni suunnilleen nyk Orapihlajantien pohjoiskaaren, Sähkölinjojen ja peltoaukeaman kautta, Siinä on joku purokin joka laskee veteensä jonkun putken kautta Mätäjokeen. (Ei Mätäpuro joka virtaa Hämeenlinnan väylän ja E. Haagan välissä) Tarkoitin siinä mielessä että Huopalahden kilpi asemarakennuksessa olisi tärkeä muisto. Niinkun kirjoitin tänään tuonne Pro Haagan forumille. Ehdotus oli Kaksi kilpisysteemi Asemarakennuksen kylkeen Huopalahti - Hoplax ja laitureille Etelä-Haaga. Ei muistuttamaan poliittisia mellakoita punaisten ja valkoisten välillä niiltä ajoilta mutta historiallisesti muistona Helsingin ja varsinkin junaliikenteen kasvusta. |
||||
|
|
15.03.2010 14:47 | Christian Stén | ||
| Minäkin ihmettelin miksi ei Huopalahti - Hoplax, kilpi ole seinällä. On käynyt vuosia kun siellä kävin viimeks, ennen kaupunkiradan rakentamista. En muista kilpeä silloinkaan. Kysymys voi kaiketi tehdä Haaga-Seuraan (Pro Haaga) http://kaupunginosat.net/etelahaaga/index.php?option=com_fireboard&func=view&catid=1&id=319&Itemid=826#319 Vaikutta kun siellä olisi joku nimimuutos Etelä-Haagaksi menossa. Se vanha kilpi on historialliseti merkittävä. Toivottavosti se lojuu aseman sisällä jossakin nurkassa. Ei Huopalahden nimeä saa pyyhkiä kartalta, se olis ryöstö. Pikku Huopalahti on olemassa etelänpuolella. Kysymys tulee automaattiseti päähän: Missä sitten Iso-Huopalahti. Huopalahden kilpi selittääisi asian, koko Huopalahden historiallisesta suuruudesta. Toivottavasti se asennetaan takaisin. |
||||
|
14.03.2010 20:16 | Christian Stén | ||
| Raitiovaunun lavetille nostettavaa varten tehty ramppi ;) | ||||
|
13.03.2010 23:12 | Christian Stén | ||
| Kaksi kuukautta ennen paloa! :( Onko jälleen rakennettu? No löysin uuden tilannekuvan tästä asemasta. Pitäis oppia hakemaan ennen kun kysyy :| |
||||
|
13.03.2010 23:07 | Christian Stén | ||
| Olen myös melko varma että toi penkka on Hämeenlinnaväylän itäpuolella. Ei noin korkeita paikkoja ollut muualla Huopalahdessa. Oli lyhempi penkka länsipuolellakin mutta ei niin korkea. Koska raide ennen (Vanhan sillan rakentamista n 1955) kaarsi nykyistä raidetta noin viisikymmantä metriä pohjoisempana. Silloisen Pärnäsen varasto ja korjaamon kautta. Asuin silloin puutalossa nykyisen Orapihlajantien varrella. Tien nimi oli silloin Pohjoinen Ratapolku. | ||||
|
|
13.03.2010 22:49 | Christian Stén | ||
| Muistan kun tuolta ostettiin liput. 1950,-60 luvulla. Hieno odotushalli sisällä. Kaksi matkustaja-raidetta: yksi länteen Pitäjänmäkeen ja yksi itän Pasilaan. Raiteet länteen yhtyvät yhdeksi raidepariin 7Km tolpalla, siis missä nykyään Vantaanrata erkanee pohjoiseen. Siitä jatkoi ainoastaan yksi raide "pitskuun" Vihdintien vanha silta oli valmistunut n 1950 puolivälissä. Pärnäsen korjaamon kallioleikkauksessa erkani myös kaksi tavararaidetta Huopalahden aseman pohjoispuolelle missa oli varastot ja lautatarhat. Ratpiha levittäytyi aina Tunnelitielle asti. Varastorataosaa käytettin hyvin harnoin n. kerran tai pari kertaa viikossa. Muistan että ratapihaa käytettiin usein elokavalavasteeksi. mm Suomi filmi ja Fennada oli tehnyt useat filmaukset Haagan ratapihalla. Käytiin mukalana noin 10 -12v katsomassa filmaamiset. Kerran päästiin tavarajunan veturiin kyytin, olen varma että se oli Tk sarja kun se kävi pitäjänmäellä hakemassa tavaravaunuja. Se oli elämys. Ei nykyään ole luvallista, mutta siihen aikaan... En muista tarkalleen sen ajan asetuksia, mut vetrimiehet oli kilttejä ja huomasivat meidän kiinostukset juniin. No se siitä. |
||||
|
12.09.2009 13:10 | Christian Stén | ||
| Minusta sijotus vaikuttaa hölmöltä. Eikö tuo asetelma luo energian menetystä jos kovalla pakkasella ajelee nopeata vauhtia. Eikö jäähdytys vaikuta energian menetykseen?? Tietämätön... | ||||
|
12.09.2009 12:58 | Christian Stén | ||
| Luultavsti siinä on vielä pintatyötä. Ehkä asfalttia tai hienompaa hiekkaa urheilioiden hyväksi. Tähän pitäisi suunnitella Helsingin uusi maratoonilenkki. Puomitkin on jättetty varaksi, kun maratooni pinkojat tulee ryhmittäin tasoristeyksen yli :) -No vitsi vitsinä. Toinen asia mua askarruttaa että minkä takia yleensä puomien ja tasoristeysmerkkien poisto kestää kuukausia jopa vuosia raiteiden poiston jälkeen? | ||||
|
10.03.2009 17:37 | Christian Stén | ||
| Kyseesä oli vaan Karia vaunut ennen perävaunujen valmistumista. Rattivaunuissa ei ollut tätä mahdollisuutta kaksiajoon. Taisi olla perääti 50 luvun loppupuolella | ||||
|
|
10.03.2009 17:30 | Christian Stén | ||
| Multiple kopplattu juna. Muistan että hesassa ajettiin kahdella vetovaunulla -60 luvulla ehkä myöhemmin. Helsingissä perävetovaunulla oli toi virroitin alhaalla. Muistaakseni sähköt johdettiin myös "perävaunun" mootoreihin kytkimen kautta? | ||||
|
10.03.2009 16:42 | Christian Stén | ||
| Ehkä tästä selviä tuo eurooppalainen UIC Tässä vertailuksi kyseessä begian tietokantaan; likkuvan kaluston sarjamerkinnät. Uusittu linkki http://www.uic.asso.fr/ http://home.scarlet.be/~sn984961/nmbs/nmbsnumm.html |
||||
|
14.02.2009 21:42 | Christian Stén | ||
| Samaa vauhtia kun A230;n takeoff lähtöhetkellä Huimaavaa! | ||||
|
14.02.2009 20:52 | Christian Stén | ||
| Niin minäkin ihmettelin tota juttua, mutta eikös assalla ole poliisipäivystys. Ja tuossa parkkipaikasta on varmaan yhteissopimus VRn johtokunnan kanssa. Siis jos on erittäin tärkee hälytys niin pitää olla nopea väli kulkuneuvoihin. Mihinkä ne muuten parkkeerasi ;=) | ||||
|
25.10.2008 19:49 | Christian Stén | ||
| Jo on kansakunnan rappeuus lähellä kun juniakin aletaan tagittamaan. Eikö tagi tarkoita että töhriminen on jaktettava? Vai olenko väärässä. | ||||
|
25.10.2008 19:40 | Christian Stén | ||
| Mukava elävä kuva, mummo kasseineen odottaa ylipääsyä ja ihmettelee kuvaajaa. Kaartava vaunu ja pettävä muisti; Millä vuodella ratikoiden suuntaviitat otettiin käyttöön? | ||||
|
14.10.2008 04:30 | Christian Stén | ||
| T-junissa pitäisi olla vaununsuuntaiset pitkät plootupenkit seinään kinnitetty, vedenkestävä lattia ja kaivo. Korkeapaineiset vesisuutimet vaunun päätyyn joka kerralla pyyhkäsee yrjöt pellolle. Siinä ratkaisu siivojille ennen vaunun käytöä aamuruuhkassa. Pääasia että pääsee junalla konttoriin nauttimaan maukkaasta ergonomiatuolista työpöydän ääressä. | ||||
|
14.10.2008 04:02 | Christian Stén | ||
| Salonkivaunu! | ||||
|
14.10.2008 03:28 | Christian Stén | ||
| Villapaita myös toppatakin alla varmuuden vuoksi. (Käyttäjä muokannut 14.10.2008 03:29) | ||||
|
14.10.2008 03:24 | Christian Stén | ||
| Sekalautojen tai B-sortimentin kuivatus penkalla. Lautatapulit taustalla näyttää varsin tiiviit maata vasten joten ilma ei pääse kuivaaman jos sataa. Pilaantuu jos Tansaniassa tulee vettä? En tiä kun en ole käynny siellä. Sivupalkit tavaravaunussa näyttä käsityöltä, varsin häperöiset ja eri mittaiset. No maassa maan tavalla. | ||||
|
14.10.2008 02:30 | Christian Stén | ||
| Onko pyöräjärjestys garrattissa 2-8-2 + 2-8-2 ? vai miten ne lasketaan. (Käyttäjä muokannut 14.10.2008 02:30) | ||||
|
12.10.2008 01:54 | Christian Stén | ||
| Onko 3 metrin etäisyys johtimen ja nosturin yläpuomin välillä? Kuvasta ei oekeen selviä onko jännitejohtoja tukkivaunujen yläpuolella? http://vaunut.org/kuvasivu.php/52367 (Käyttäjä muokannut 12.10.2008 01:56) (Käyttäjä muokannut 12.10.2008 01:59) | ||||
|
12.10.2008 01:44 | Christian Stén | ||
| Ei ole kivaa jos tähän tilanteehen joutuu viimeseen junaan noustessa ainoastaan Visa electro kortti kädessä. (Käyttäjä muokannut 12.10.2008 01:47) | ||||
|
12.10.2008 01:30 | Christian Stén | ||
| Mitenkäs se sanotaan; Lehmä ammuu aamummalla ennemin kun illemmalla he .. ;) | ||||
|
30.09.2008 02:33 | Christian Stén | ||
| Vilkas liikenne seisoo ja niin tekee ratikka myös. Taitaa kuljettaja hämöttää etupään kohdalla kädet taskussa ihmettellen. Onko nuo kiskojarrut telien keskellä? (Käyttäjä muokannut 30.09.2008 02:35) | ||||
|
30.09.2008 02:19 | Christian Stén | ||
| Entäs talvella, ratikoiden luistelukenttä? | ||||
|
|
30.09.2008 02:13 | Christian Stén | ||
| Ei ne nouse kun maximi kaksi ja puoli metriä. (Käyttäjä muokannut 30.09.2008 02:15) | ||||
|
30.09.2008 02:01 | Christian Stén | ||
| No joo, Tää oli R-sarjojen esikko. Tämän alkuperäinen nimitys/virallinen nimitys oli Rapid 1. Ra-sarjan valmistusdvuodet oli 1955 - 1961 Näitä valmistettiin ainoastaan 10 kpl, ASEA KJB 97 mootorit 4x600kW sitten tuli Rc sarjat Rc1, - Rc6, 1967- 1988 Kaikkiaan 405kpl. Mootorit on valmistettu samalla periaatteella, muunnoksia edeltäjistä ASEA LJH 108 ja LJM 450 sarjat 4x900kW ja vetoteho n. 275kN - 135kmh-160kmh (Rc3 ja Rc6 = 160kmh. Rc1, Rc2, Rc4, Rc5 = 135kmh) -Rc-sarjoissa on samankaltiset 4 pyöreät mootorihuoneen ikkunat ja tuuletinlaitteet katolla kuin edeltäjillä. Rc'n ohjaushytti on tasanokkainen. Samanaikaiseesti valmistettiin Ma-sarjaa (tasanokkainen) 1953-1960 akselijärjestys Co-Co ja vetoteho 375kN Paino oli 104t s/n 100Kmh tavara ja henkilöliikenne. Lisäksi rakennettiin Rm sarjaa 1257-1262=6kpl vuonna 1977. Ensisijaisesti tavaraliikenteelle pohjoisessa Suurin nopeuus oli vaan 100Km/h vetoteho oli 310kN. Tiedot; SLM vuosissarjat 1985 - 2006 (Svenska Lok och Motorvagnar; Ulf Diehl ja Lennart Nilsson, Pakattua tietoa Sisältää myös kaikki ruotsin veturien kuvat.) Hyväksyn tietojen muokkajia! |
||||
|
26.09.2008 02:28 | Christian Stén | ||
| Olen noilla molemmilla peleillä matkaillut 70-luvulla En ikinä olisi arvannut Boren kaikki reisut jotka paljastuvat edellisessä linkissä. Kiitos Jarmolle ja Kimmolle (Käyttäjä muokannut 26.09.2008 02:29) | ||||
|
26.09.2008 02:11 | Christian Stén | ||
| Puhelinlangat ja puupylväät, autio rappio tunnelma. Varsin 1950-lukua. | ||||
|
26.09.2008 01:06 | Christian Stén | ||
| Perille ne tuli ilman paukkuja! | ||||
|
19.09.2008 02:41 | Christian Stén | ||
| Kameraa ei vissiin ole pidetty vaakasuorassa ;) Kaltevuus noin 6% - ei promillea. :) (Käyttäjä muokannut 19.09.2008 02:44) | ||||
|
19.09.2008 02:34 | Christian Stén | ||
| Tukevalla rakenteella oli aikoinaan ehkä ajatus valmistautua kevättulville. | ||||
|
15.09.2008 17:34 | Christian Stén | ||
| Siinä on melkeen raitovaunujen kurvisäde ja sisäkaarteessa tukiraide. | ||||
|
14.08.2008 14:11 | Christian Stén | ||
| Kyllä noista näkee jos on päivä tai yö. Huviajelua? Katsella maisemia? Ei varsinkaan, kun ei edes itse maksa lippua vaan sinun ja minun verorahoista. :D | ||||
|
14.08.2008 13:37 | Christian Stén | ||
| Päättömän kuljetus, raidallisissa housussa, valtion piletillä. Heps, vaunua ei ole sovellettu liikuntavammaisille. Toisaalta pyörätuolissa istuva vanki taitaa olla harvinainen näky. | ||||
|
12.08.2008 23:38 | Christian Stén | ||
| Vaaralliselta näyttää homma. Eteenpäin kyllä voi mutta jos peruttaa ja liukastuu pölkkyyn kaatuen taaksepäin niin vaunu tulee yli. Ei kai tota homma yksin tehä. Kyl täytyy aina olla kaveri näkyvissä. Entäs jos pomppi pois kiskoilta vaihteessa niin ei tuotaa varmaan heiveröinen yksin kiskoille nostella. | ||||
|
12.08.2008 22:28 | Christian Stén | ||
| On Mikonkadulla avaamattomia vuosia ollut eritysten 50 lopulla ja 60 luvullakin en osaa sormea panna juuri erityisiin vuosiin. Seikkailin stadissa miltei päivittäin tenavana ja nuorena Dagmarinkadulla asuin setäni luona. Sporakiskot olen joskus haaveilu Mikonkadulle oiko/varalinkkinä Snellmanninkadulle. | ||||
|
|
12.08.2008 22:12 | Christian Stén | ||
| Noh niin, tarkoitin tietystin "Limitystä" tilapäinen aivopukama.. | ||||
|
|
12.08.2008 21:50 | Christian Stén | ||
| Kiitokset, siinähän se selvis. Lomitus on Vilhonkadun ja Aleksin välillä. Likkenneohjaus täytyy olla Aleksin puolella ennen vaunun lähtöä kaartamaan Mikonkadulle, että kulku on vapaa Vilhonkadulle saakka. Vastaantulevat vaunut saa "ventta hoo" ennen Vilhonkatua. Likkennevalot Aleksilla täytyy tietää jos Mikonkadulla on vaunuja toppaamassa. Tietysti siinä on turvajärjestelmä. | ||||
|
|
12.08.2008 01:30 | Christian Stén | ||
| Kääntyykö ratikat Aleksille vai jatkuuko raide Espalle saakka. Muuten siinä tulee aika hankala kääntö Aleksille jos eritys on alle vaununmittainen. Lienee puoli vuotta kun kävin Hasassa. Onko karttoja nähtävissä suunnitelmasta. | ||||
|
12.08.2008 01:02 | Christian Stén | ||
| Uljaat on maisemat! | ||||
|
11.08.2008 14:04 | Christian Stén | ||
| Tuntuu jollain tavalla hieman epävakaalta ennenkun kivetys on paikalla. | ||||
|
11.08.2008 14:00 | Christian Stén | ||
| Ohitusraide! | ||||
|
08.07.2008 21:16 | Christian Stén | ||
| Pitää paikkaansa. Olen tossa vetänyt "potslojoita" pariinkin kertaan. Muuten, sivistystä on kun jätetään vihjaukset kansan vähemmistöä kohtaan keskustelun ulkopuolelle ;) | ||||
|
08.07.2008 04:30 | Christian Stén | ||
| Asuin 50-luvulla E-Haagassa (Huopalahti) muistan miehitysjokkojen junat, komeat tummanvihreät veturit ja punainen tähti keulassa. Siihen aikaan ei suomessa niin komeita vetureita harvoin nähty. Vilkutettiin aina jos satui oleskalla radan varrella. Eihän me kakarana oikeen poliittisia asioista tidetty. Venäläiset vilkuttivat takaisin. Ja molemmat oli tyytyväisiä. En vamhampana tollaista tempusta oisi tehnyt, vaan sylkenyt perään. Useaan kertaan tein tuon matkan "tunnelin" läpi kun sukulaisiin mentiin. |
||||
|
08.07.2008 04:03 | Christian Stén | ||
| Siinä "tipu" pällistelee ihmisten teknillisiä saavutuksia. Kas kun ei enää näe rautahepoja tällä osuudella, saa rauhassa istuskella jos ei koira tuu hätistelemään | ||||